Eläkkeensaajan asumistukea ei saa laskea yleisen asumistuen tasolle

#2456: -  

 Lähetin äsken perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalle Annika Lapintielle täydennys viestin aiempaan viestiini. Keräsin siihen kaiken mahdollisen mitä löysin lakialoitteista ja täältä sivuilta, jossa joku oli laittanut hyvän kirjoituksen, joka oli poimittu professoreiden blogeista.

Olen nyt omalta osaltani lähettänyt 2 viestiä Perustuslakivaliokunnalle. Lapintie ilmoitti 1. viestini jälkeen, että viestini menee perusteluineen jaettavaksi koko perustuslakivaliokunnalle tarkasteltavaksi ja voivat siihen etukäteen tutustua. Kantaa ei perustuslakivaliokunta voi asiaan ottaa ennenkuin he saavat lakiesityksen hallitukselta. On silti todella hyvä, jos mahdollisimman moni nyt pommittaa nimenomaan perustuslakivaliokuntaa tällä asialla, sillä he tämän viimekädessä ratkaisevat, hallitus vie jääräpäisesti asiaa eteenpäin perustuslaista piittaamatta.

Laitan tuon viestin tähän alapuolelle, toivottavasti se pituudestaan huolimatta tulee näkyville, voi olla ettei kappalevalinnat toistu samoin kun ne olivat viestissäni, mutta toivottavasti viesti on riittävän selvä luettavaksi:

Lapintie Annika 

Perustuslakivaliokunta  

  Täydennän 18.8.2015 lähettämääni viestiä koskien eläkkeensaajien perustuslaillisia oikeuksia.  

- Hallituksen ilmoitus lieventää eläkkeensaajiin kohdistuvia asumistuen leikkauksia 30 miljoonalla ei muuta tilannetta oleellisesti mitenkään. Pieneläkkeen saajat joutuisivat turvautumaan vakituisesti toimeentulotukeen joka on kohtuutonta kun huomioidaan monien vanhusten heikko fyysinen ja henkinen kunto sekä muistisairaudet. Vanhuksista liian moni jäisi heitteille päätöksen vuoksi.

Eläkeindeksien leikkaukset ovat myös perustuslain vastaisia. Leikkaukset syventävät eläkeläisköyhyyttä. On huomioitava, että nyt eläkkeellä olevat ovat työvuosinaan maksaneet työeläkevakuutusmaksuja yhdessä työnantajiensa kanssa, maksut ovat perustuneet sopimukseen eläkeindekseistä, jotka turvaavat toimeentulon eläkevuosina. Indeksileikkauksilla mitätöidään maksettuja työeläkevakuutusmaksuja. Mielestäni jo 90-luvulla tehty indeksin muuttaminen taitetuksi sotii työeläkevakuutusmaksujen perusteita vastaan ja on suuri syy nykyiseen eläkeköyhyyteen. Suomessa tulisi palauttaa leikatut indeksit takautuvasti eläkkeensaajille, kuten Perustuslakituomioistuimet ovat Italiassa ja Portugalissa asian ratkaisseet.   -

Kiinnitän huomionne seuraaviin seikkoihin:

Ministeriöiden tiedotteessaan esittämä ”kokonaisuus” on suuressa vaarassa leikkausten vuoksi. Suomen toteuttama sosiaalisen peruskirjan rikkomus tulee leikkausten jälkeen jatkumaan entistä laajempana. On myös kysyttävä, mikä merkitys on sillä, että eduskunta on lailla ratifioinut uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan vuonna 2002 (Laki uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaan saattamisesta 14.6.2002/486). Peruskirjan ratifioidut artiklat, kuten oikeutta sosiaaliturvaan koskeva artikla 12 ovat siis Suomessa voimassa olevaa oikeutta. Onko voimassa olevan lain mukaan mahdollista leikata sosiaaliturvaa niin että artikla 12 ei toteudu?

Mikäli hallitusohjelman liitteenä olevat leikkaukset tehdään peruskirjasta välittämättä, seuraukset voivat olla kohtalokkaita. Sosiaaliturva ajetaan niin alas, että suomalainen yhteiskunta muuttuu ehkä pysyvästi huonompaan suuntaan ja paluuta entiseen ei enää ole. Monen pienituloisen kansalaisen taloudellinen asema tulee murtumaan leikkausten myötä. Moni joutuu tilanteeseen, jossa ei enää jaksa sinnitellä vaan ”kamelin selkä katkeaa”.

Olen myös poiminut joitain lakiesityksiä, joissa käsitellään valtiovallan toimesta eläkkeiden indeksejä ja asumistukea:

Lakiesityksissä todetaan:

- Lakiesitys He16/2015 vp

, Työeläkejärjestelmää koskevan lainsäädännön muuttamiseksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

2 Nykytila 2.1

Lainsäädäntö ja käytäntö 2.1.1

Yleistä työeläkejärjestelmästä Suomessa eläkejärjestelmien tehtävänä on turvata ihmisten toimeentulo vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Lakisääteinen eläkejärjestelmä muodostuu useasta rinnakkaisesta järjestelmästä. Työeläkejärjestelmän tehtävänä on taata entisen toimeentulon tason kohtuullinen säilyminen eläkkeellä. Kansaneläkejärjestelmällä ja takuueläkkeellä varmistetaan eläkkeensaajalle riittävä vähimmäistoimeentulo.

2.1.4

Työeläkkeen määrään vaikuttavat muut tekijät Työeläkkeiden indeksitarkistukset Työeläkejärjestelmän keskeisenä tavoitteena on työuran aikaisen kulutustason kohtuullinen säilyminen eläkeaikana. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi työeläkkeisiin tehdään indeksitarkistuksia. Työeläkejärjestelmässä käytössä olevat indeksit ovat työeläkeindeksi ja palkkakerroin, jotka molemmat määräytyvät kuluttajahintaindeksin ja ansiotasoindeksin vuotuisten muutosten perusteella. Sosiaali- ja terveysministeriö antaa indeksit asetuksella kullekin kalenterivuodelle.

He 52/2014

-3.2 Laki eläkkeensaajan asumistuesta

Eläkkeensaajan asumistuki on henkilökohtainen etuus, jonka tavoitteena on alentaa eläkkeensaajan asumismenoja.

He 90/2006

- asumistukilain mukaisen asumistuen tarkoituksena on alentaa pienituloisten eläkkeensaajien asumiskustannuksia. Tavoitteena on, että eläkkeellä oleva henkilö voisi jatkaa asumista kotonaan mahdollisimman pitkään. Asumistuella täydennetään pientä eläkettä saavan henkilön perustoimeentulon turvaa.

He 108/2010

Valtioneuvosto asetti 14 päivänä kesäkuuta 2007 komitean valmistelemaan sosiaaliturvan kokonaisuudistusta, jonka tavoitteena on työn kannustavuuden parantaminen, köyhyyden vähentäminen sekä riittävän perusturvan tason turvaaminen kaikissa elämäntilanteissa. Komitean työssä todettiin, että perusturvaetuuksien taso on jäänyt 1990- ja 2000-luvuilla 30—40 prosenttia jälkeen ansiotason kehityksestä.

2.1

Perusturvaetuuksien käsite Oikeus perusturvaan on kirjattu perustuslain (731/1999) 19 §:ään.

Perustuslain 19 §:n 1 momentti takaa jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, oikeuden välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Perustuslakivaliokunta ja oikeusoppineet ovat tulkinneet perustuslain 19 §:ää siten, että 1 momentin tarkoittama välttämätön toimeentuloturva edellyttää tapauskohtaista tarveharkintaa.

Perustuslain 19 §:n 2 momentti viittaa perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella. Pykälän 2 momentin tarkoittama perustoimeentulo turvataan jokaiselle mainitussa kuudessa elämäntilanteessa olevalle ilman tarveharkintaa, ja se on tasoltaan enemmän kuin 1 momentin tarkoittama välttämätön toimeentuloturva. Tulkinnasta seuraa, että mainituissa elämäntilanteissa ei pitäisi syntyä ainakaan pysyvää tarvetta turvautua toimeentulotukeen.

Perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaan perusturva kattaisi työttömyysturvan peruspäivärahan, työmarkkinatuen, sairausvakuutuslain mukaiset sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä työkyvyttömyyden, vanhuuden ja huoltajan menetyksen perusteella maksettavat kansaneläkkeet (ml. lapseneläke).

Esimerkiksi muiden kuin työssä käyvien 15—64 -vuotiaiden suhteellinen pienituloisuusaste on kaksinkertaistunut vuodesta 1990 vuoteen 2008 mennessä. Osittain tämä heijastaa perusturvaetuuksien jälkeenjääneisyyttä yleisestä tulokehityksestä.

Professoreiden blogien kannanottoja asiassa:

- Professorit epäilevät hallituksen kykyä ymmärtää perustuslakia.

Professoreiden mukaan kyse olisi käytännössä siitä, että eläkeläisten koko sosiaaliturvajärjestelmä olisi erilainen ja tasoltaan matalampi kuin muiden ihmisten sosiaaliturvajärjestelmä. Nykyinen eläkeläisten sosiaaliturva on mitoitettu pysyväksi ja riittäväksi lääkekulujen ja elämisen kanssa. Sen heikentäminen muuttaa eläkeläiset huonompaan asemaan muiden ihmisten tilapäiseksi tarkoitetun sosiaaliturvan kanssa.

Professoreiden mukaan nämä hallituksen linjaukset rikkovat useita perustuslain pykäliä, jotka takaavat jokaiselle oikeuden välttämättömään perustoimeentuloon ja huolenpitoon. Perustuslain mukaan julkisen vallan velvollisuus on taata jokaiselle riittävät sosiaali-- ja terveyspalvelut.

Lisäksi professorit muistuttavat, että ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä, eikä ketään saa asettaa eri asemaan. Professorit ihmettelevät blogissaan, miksi hallitus ei ennen linjauksiaan ole selvittänyt, mikä on perustuslain antama liikkumatila politiikan teolle. Kirjoittajien mukaan kyse on paitsi perustuslaista ja sen noudattamisesta, myös hallituksen uskottavuudesta, toimintakyvystä ja tuloksellisuudesta.

Professoreiden mukaan eläkeläisten asumistuen lakkauttamiseen ja indeksikorotusten jäädyttämiseen liittyvät perustuslailliset ongelmat ovat jo niin ilmeisiä, että hallituksen kykyä ja tahtoa lukea ja ymmärtää perustuslakia on syytä epäillä. Professorit ovat yhtä mieltä, että eläkkeensaajien asumistuen lakkauttaminen ja indeksien jäädyttäminen eläkeläisiltä on perustuslainvastainen ja ihmisoikeus sopimusten vastainen.

Eläkeläisten korkeampi verotus verrattuna työssäkäyviin ja koska eläkeläiset eivät voi vähentää verotuksessa samalla lailla, kuin työssä käyvät on perustuslainvastainen. Verotus pitää yhtenäistää, siten, että eläkeläisten verotus on samalla tasolla, kuin työssä käyvien. Professorit suosittelevat eläkeläisiä olemaan aktiivisia ja valittamaan Euroopan unionin tuomioistuimeen, Euroopan ihmisoikeu

stuomioistuimeen ja YK:n ihmisoikeusistuimeen. Professorit pitävät asioita niin varmoina, että Suomi tuomitaan kaikissa oikeusistuimissa ja hallitus joutuu perumaan eläkkeensaajien asumistuen lopettamisen ja eläkeläisten indeksikorotusten jäädyttämisen. Tärkeintä on viedä asiat eteenpäin, jotta saadaan tuomiot nopeasti ja sitten hallitus joutuu perumaan lakia rikkovat päätökset.

Mikäli hallitus ei tekisi tuomion jälkeen mitään voi kuka tahansa haastaa Suomen valtion oikeuteen ja vaatimaan maksamaan korvauksia eläkeläisille.Myös edellisellä hallituksella oli ongelmia perustuslain noudattamisessa. Tuolloin sosiaali- ja terveyslautakunta muokkasi sote-mallin, joka ei ollut perustuslain mukainen. Perustuslakivaliokunta joutui hylkäämään hallituksen sote-esityksen helmikuussa.

Toivon perustuslakivaliokunnan ottavan huomioon edellä esittämäni perustelut ja kannanotot koskien eläkkeensaajien perustuslaillisten oikeuksien toteutumista.

Toistan uudelleen edellisessä viestissäni toteamani; puolueettoman Perustuslakituomioistuimen puuttuminen vaarantaa Suomessa kansalaisten perustuslailliset oikeudet ja siksi asia tulisikin saattaa muiden Eurooppalaisten maiden kanssa yhteneväiselle tasolle.

Suomi on jo saanut huomautuksen EIT´ltä perustoimeentulon liian alhaisesta tasosta ja nyt hallituksen esittämien leikkausten vuoksi tilanne pahenisi entisestään.

Ystävällisin terveisin Hardén Marja-Leena