Pallasta pitää kehittää

Olen ollut Pallaksella vuodesta 1970 lähtien lähes joka vuosi. Jo 20 vuoden ajan olen ihmetellyt sitä, miksi Pallaksen annetaan rapistua palveluiltaan. Yhä kasvava kansallispuiston kävijäjoukko edellyttää nykyaikaisia hotellipalveluja. Ne, jotka tulevat hotelliin vain ryyppymielessä, eivät kyllä kulkeudu 7,5 ha:n alueelta juuri mihinkään. He eivät siis ole uhka ympäristölle, mutta maksavat palveluista ja vaativat tasokasta hotellia.

Nykykunnossa Pallashotelli ja sen lähiympäristö on häpeäksi kansallispuistolle. On muistettava lisäksi, että ennen nykyistä hotellia, oli hieman ylempänä massiisinen ja tyylikäs hotelli. Laajennettuna ja ympäristö siistittynä olisi hotelli hyvä käyntikortti kansallispuistolle ja korvaisi saksalaisten aikanaan räjäyttämää hotellia edes osittain.

Kun veirailee jossakin keskieuroopan kansallispuistossa, ei tämän näköinen hotelli, kuten Pallashotelli nykyisellään, tulisi kuuloonkaan.

Nostetaan Pallas sille kuuluvalle tasolle.

Hans Enbuske

Olen seurannut tätä kehityskeskustelua ja ihmetellyt miksi taas kerran törmätään samaan vastustukseen, mitä oli v. 1992 Jerisjärven tien rakentamisen aikoihin. Jos nyt katsotaan tuota tietä ja miten se on maisemoitu, niin ei voi sanoa, että se halkoisi tai pirstoisi kansallispuistoa kuten silloin lööpit kirkuivat.
Olen aiemmin työskennellyt Pallaksella 17 vuotta ja saanut kokea sen ilon, mitä monet ovat kokeneet niitä maisemia ihaillessaan ja nimenomaan sen, että kansallispuistoon ovat voineet tutustua kaikki - eivät pelkästään ns. repputurististit vaan myös liikuntarajoitteiset ja jotka eivät pysty kiipeämään tunturiin. Sijainti puurajassa on avannut maiseman, joka on riittänyt monelle.
Ehdotus siitä, että kansallispuiston ulkopuolelle rakennettaisiin nämä palvelut ei vain yksinkertaisesti toimi. Etäisyydet on syytä ottaa huomioon.
Alue, joka sisältyy tähän hotellin laajennukseen ei jälleen kerran pirsto kansallispuistoa eikä tuhoa sitä. Onneksi meillä on ympäristöministeri, joka ymmärtää kokonaisuuden. Tämän osoitti myös torstainen tv-ohjelma.

Pallas -tunturin hotellin laajennus ja uuden hotellin rakentaminen Pallas-Ylläs -tunturin kansallispuistoon on herättänyt laajaa keskustelua mediassa viime aikoina. Keskusteluun ovat ottaneet osaa niin luonnonsuojelijat, poromiehet, paikalliset asukkaat kuin hotelliyrittäjäkin. Pallaksen puolesta on perustettu adressi nettiin ja sitä on puolustettu tarmokkaasti.
Tuon esiin oman näkökantani asiaan Muoniossa kasvaneena, Pallaksella työskennelleenä ja nykyisenä suurena luonnonystävänä. Pallas -tuntureiden ketju Luoteis-Lapissa on ehdottomasti yksi maamme komeimmista paikoista niin luonto-arvoiltaan kuin maisemaltaankin. Näillä tuntureilla hiljaisuus on rikkumatonta ja käsin kosketeltavaa. Nuo tunturit ja tuo maisema ovat myös osa omaa sielunmaisemaani. Nykyinen hotelli on palvellut uskollisia asiakkaitaan tuolla paikalla vuodesta 1948 alkaen. Monet Pallaksella vuodesta toiseen käyneet puhuvat Pallaksen hengestä. Pieni hotelli jylhien tuntureiden syleilyssä on tehnyt kävijöistään kuin perheen. Tutut kasvot samoilla viikoilla keväisin ovat muodostuneet monelle perinteeksi, jota ilman ei osata olla.
Itselleni tuohon vanhaan kunnon hotelliin ja sitä ympäröiviin tuntureihin on hyvinkin henkilökohtainen suhde. Kuusi-vuotiaana opin laskettelun alkeet Laukukeron rinteellä Pallaksen Pöllöjen opastuksella. Sen jälkeen olen ympäröiviä tuntureita tahkonnut ja samalla nauttinut Pallaksen rauhasta. Oman työurani aloitin kyseisessä hotellissa 15-vuotiaana kesätöissä ja sen jälkeen työskentelin muutamana vuonna siellä rinnetyöntekijänä. Samaisia tuntureita kiersin työtehtävissä opiskellessani metsätalousinsinööriksi (luonnonhoito ja virkistyspalvelut) . Kotikyläni Särkijärven yli aukeaa Pallas -tuntureille maisema, joka on myös valittu kansallismaisemaksi. Voitte uskoa, että en halua näitä tuntureita pilattavan. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että vastustaisin Pallaksen kehittämistä.
Uuden hotellin rakentamista on vastustettu nimenomaan luonnonsuojelullisista syistä. Nyt valmisteilla oleva lakimuutos kuitenkin mahdollistaisi noin 500 vuodepaikan hotellin rakentamisen. Vertaukset Levin ja Ylläksen rakentamiseen voi kuitenkin unohtaa Pallaksen kohdalla saman tien. Nykyinen valmisteilla oleva lakimuutos mahdollistaisi rakentamisen vain tiettyyn pisteeseen asti. Pallas -tunturin luontoarvoja uusi hotelli ei tulisi uhkaamaan. Yhä kasvavat kävijämäärät asettavat myös kansallispuistolle haasteita, joihin nykyinen hotellirakennus ei millään kykene vastaamaan. Hyvin suuri osa kansallispuistossa liikkuvista käyttää samalla myös hotellin palveluja.
Mielenkiintoisinta keskustelussa on se, että Pallastunturin hotellin rakentamista vastaan julkisuudessa vaikuttavat nousseen ennen kaikkea Etelä-Suomen kaupunkilaiset. Adressin allekirjoittajista yksi neljäsosa on helsinkiläisiä. Puhun kokemuksesta, kun sanon, että täältä Etelä-Suomesta katsottuna on vaikea saada oikeaa kuvaa Pallaksen tilanteesta. Olisi ennen kuulumatonta, jos lappilaiset perustaisivat adressin Helsingin musiikkitalo -hanketta vastaan tai sen puolesta. Adressin päävetäjä tunnusti tv:ssa, ettei ole edes käynyt Pallas -hotellissa sisällä. Tuntuu kuin Lapin tulisi olla etelän kaupunkilaisille villi erämaareservaatti, jonne on päästävä vaeltamaan aina halutessaan. Etelä-Suomea ollaan rakentamassa viimeisen päälle täyteen, mutta kun Lappiin ollaan jotain tekemässä, eteläsuomalaisilla tuntuu olevan oikeus puuttua siihen. Kaupungit vaikuttavat kuuluvan asukkailleen, mutta Lappi tuntuu kuuluvan kaikille suomalaisille.
Vaikka luontoarvoja tuleekin puolustaa, on myös muistettava Lapin realiteetit. Matkailu on Lapin elinehto nyt, ja tulevaisuudessa yhä enemmän. Muuttoliike on valitettavan toissuuntaista Lapin kannalta katsottuna. Jotta Lapissa eläminen olisi kaikille halukkaille mahdollista, ei tule polkea edellytyksiä heti alkuunsa. Itse nyt 29-vuotiaana ja etelässä vuoden viettäneenä olen palaamassa Lappiin jäädäkseni. Toivon myös, että elämisen edellytykset Lapissa olisivat kunnossa vielä seuraavallekin sukupolvelle. Aion tarjota lapsilleni luontoharrastusten parissa samoja elämyksiä, joita olen itse saanut kokea. Aion tehdä sitä myös Pallastuntureilla.
On mielenkiintoista, miten mustavalkoisesti paikallisetkin suhtautuvat asiaan. Kuinka moni on seurannut Muonion kunnan taloustilannetta tai työllisyysnäkymiä? Jos Muoniossa ei olisi matkailua siinä mittakaavassa kuin nyt on, todennäköisesti kunnan tilanne olisi vielä monin verroin katastrofaalisempi. On muistettava, että hyvinvointivaltion lainalaisuudet pätevät myös pohjoisessa. Jos ei ole töitä eikä yrittäjyyttä, ei ole myöskään verotuloja. Kuinka tällöin kunnan olisi mahdollista järjestää tarvittavat peruspalvelut. Myös pelkät ”heitot” asian puolesta tai vastaan hukkuvat tuuleen saman tien, jos niitä ei ole perusteltu.
Olisi myös uskallettava luottaa lappilaisiin matkailuyrittäjiin ja heidän ymmärrykseensä kestävän matkailun kehittämisestä. Muoniolaiset matkailuyrittäjät ovat yhdessä rintamassa osoittaneet olevansa Lapin luonnon ja sen suojelun kannalla. Tästä yhtenä esimerkkinä mainittakoon Muoniossa taannoin jyllännyt metsäkiista Metsähallituksen ja matkailuyrittäjien välillä. Luontoarvojen ohella Pallas - keskusteluun on sekoittunut myös ihmiselle tyypillinen kateus. Asioita vastustetaan, vaikka ei välttämättä ymmärretä kokonaisuutta. Tulisi muistaa, että ei pidä haukkua kättä, josta itse syö.

ystävällisin terveisin,
Juha Väisänen
Kasvatustieteiden maisteri
Metsätalousinsinööri AMK( 3 vuotta opiskellut, ei valmistunut)

Kannatan ehdottomasti Pallaksen kehittämistä. On surkeaa katsottavaa, miten huonoon kuntoon arvokas historiallinen hotellikiinteistö on päästetty. Ja rinteeseen ripotellut huoltorakennukset eivät todellakaan ole mitään mieltä ylentävää katsottavaa. Kehittämistoimia selvästikin tarvitaan.

Mutta sen sijaan pidän hyvin omituisena, että huonokuntoisen arvokiinteistön huonoon kuntoon päästänyt hotelliyhtiö palkittaisiin laiminlyönneistään lainmuutoksella, joka tosiasiallisesti johtaisi yhden Pohjois-Suomen arvokkaista ja historiallisista hotellikiinteistöistä tuhoamiseen voitonpyynnön vuoksi.

Hotelli on vuokralaisena lailla suojellulla alueella. Ellei vuokralainen kykene tai halua huolehtia kiinteistöstä sen arvon mukaisella tavalla, on syytä vaihtaa vuokralaista, ei tuhota arvokiinteistöä.

On se jo nähty, ettei pysty luontoa parantamaan ja kansallispuistoa kehittämään. Kaikki mitä ihminen Pallakselle tekee on pelkkää tuhoamista. Mitä vähemmän ihminen luontoon koskee sen parempana se säilyy. Ympäristöministeri Lehtomäki istuu aivan väärällä pallilla salliessaan Pallaksen alueen tuhoamisen ja avaa samalla muidenkin kansallispuistojen raiskauksen. Kun Hotelliyrittäjä sanoo kehittävänsä Pallaksen aluetta hän tarkoittaa rakentavansa sinne liiketoimintaa ja hankkivansa entistä enemmän voittoa itselleen. Ympäristöministeri, joka on ottanut tehtäväkseen, ei luontoarvojen säilyttämisen vaan liiketoiminnan kehittämisen ja voiton maksimoinnin on ensimmäinen ympäristöministeri joka ei toimi ympäristön puolesta vaan on täysin liike-elämän etujen ajaja ja pyrkii toimillaan hävittämään aikaisemmat ympäristön suojelun saavutukset.

Kansallispuisto on osa ainutlaatuista luontoa. Sen kuuluu olla mahdollisimman suojassa ihmisten toimista. Olen liikkunut Lemmenjoen kansallispuistossa. Sieltä saa myös ihminen hienoja kokemuksia, kun "kehittäjät" eivät ole olleet asialla.

Katsoin A-talk ohjelmaa. Nykyisen hotellin kurjuutta tuotiin kovasti esille mm. näyttämällä vanerikoppia, joka kuulemma toimii välinevuokraamona. Todellisuudessa välinevuokraamo toimii hotellin uuden siiven alakerrassa tiloissa, jotka vetävät vertoja minkä tahansa pohjoisen hiihtokeskuksen välinevuokarramon tiloille.

Tällainen harhaanjohtaminen ei kyllä herätä luottamustani.

Henrik von Bonsdorff

Hotelli Pallaksen vanha ja tyytyväinen asiakas sekä kansallispuiston pitkäaikainen kävijä.

Ilmastonmuutos on muuttamassa yhteistä maailmaamme silmiemme edessä arvaamattomalla tavalla, jokaisen kansalaisen pitäisi nyt välittää ympäristömme tilasta, ympäristöministerin ensimmäisenä. Pelasta Pallas-hankkeessa on kyse mielipiteestä koko kansaa koskettavan lain muuttamiseen.
Nyt olisi aika katsoa syvemmin luontoarvojamme, jotka eivät ole ketään vastaan. Luonto tarvitsee nyt puolestapuhujia, jokaisen tukea, arvostusta ja kunnioitusta! Kenenkähän toimialaan se kuuluisi?

Hox! Myös monet paikallisista ihmisistä VASTUSTAVAT lisärakentamista sen haittojen vuoksi. Näitä haittoja ovat mm. luontoon kohdistuvat paineet ja sitä kautta poronhoidolle aiheutuvat ongelmat. Poronhoito on jo nyt väistävä elinkeino eri maankäyttöintressien keskellä. Lisärakentaminen aiheuttaa haittaa myös alueen pienille matkailuyrityksille, kun annetaan monopoliasema yhdelle suurelle ketjulle.

Matematiikkaa: miksi Pallaksen lisärakentamista vastustavat ovat nimen omaan Etelä-Suomesta? Koska heitä on yksinkertaisesti lukumääräisesti enemmän kuin meitä paikallisia. Ja koska myös he osaavat arvostaa luonnonkauneutta ja ainutlaatuisuutta. Laskekaapa prosentit suhteessa asukasmääriin!

FM Sanna Autto Oulu/Raattama

Paallas todellinen lapin helmi joka on saatettu tilaan jossa ei saa enää kuin vähäisiä palveluita pienelle joukolle.Rakentaminen tulee aloittaa pian, että suuret ikäluokat kun jäävät eläkkeelle on kysyntää vastaavia palveluja myös Pallaksella.
Vastustajat ajavat olotilaa jossa vain harvat ja todella "sissimäisestä" matkailusta pitävät siellä kävisivät.
Meille pirteille eläkeläisille tulee olla palveluita terjolla jokaisessa luononkauniissa paikassa kuten Pallaksella.Eläkeläisenä emme enää kerää omaisuutta vaan nautimme elämn viimeisetä kolmannekseta halujemme mukaan.
Kaikenlainen vastustaminen on helppoa, ei mitään vastuuta ei mitään tietoa taitoa kunhan osaa sanoa ei.
Kunniouittaisin vastustajia jos heillä olisi hyviä ajatuksia jotka kehittäisivät kansan hyvinvoitia ja samalla suojelisivat ja varjelisivat maatamme.
Monen vastustajan ja luonnonsuojelijan kulutustase vaatii suuren aukkohakkauksen jotta saadaan irti se euromäärä mitä maksamiseen tarvitaan.
Temokratiaan kuuluu kaikki mielipiteet, parhaat voittakoon ja toiminta jatkukoon sen mukaisesti.
Rakentakaa Pallakselle uusi hotelli, maisematkailijat tarvitsevat hyvät tilat lepoon ja huoltoon.

Ajattelin kirjoittaa tänne myös,kun asiaa ja asian sivusta näkyy tulevan tekstiä.

Pallasta ja myös muita paikkoja pitäisi kehittää nimen omaan luontoa säästäen.Olen henk koht nähnyt monen monta mökkiä,joissa on luonto raiskattu ympäristöstä aivan totaalisen pilalle.Tämän hetkinen tilanne Pallaksella ei ole yhtään sen parempi jos ajatellaan aivan luonnonmukaisia rakennus menetelmiä.Ja tämä uusi hotelli,jos Pertti ylipäätänsä sitä rakennuttaa,tulee olemaan sillä samaisella tontilla jolla nykyinenkin hotelli sijaitsee.Parkkipaikat eivät ole sellaisia mörköjä niinkuin helena telkänranta antoi olettaa,nykyiset parkkipaikkoja hyödyntämällä ne isonevat jonkin verran.Itse olen pallaksella käynyt monta kertaa,eikä se kyllä ole mikään silmänilo katsella.Hotellin pitäjällähän on vastuu ylläpitää hotellin ja ympäristön tilaa,mikä ei tässä tilanteessa ole käynyt.

Pallaksen hotellin laajentaminen ei voi suoranaisesti viedä muilta pieniltä matkailuyrittäjiltä leipää pöydästä,suomessa ja maailmassa riittää erilaisia asiakas segmenttejä,jotka menevät pallakselle,ylläkselle tai raattamaan. Pallasta ei pidä nähdä uhkana vaan mahdollisuutena!

Sanoppa arvoisa FM Sanna Autto,kuinka monta täysipäiväistä poronhoitajaa raattamassa on tänä päivänä?Entä kuinka monta olisi jos pallasta tai vuontispirttiä puhumattakaan harrinivasta ym matkailupaikkoja ei olisi olemassa?Veikkaanpa ettei kovin montaa,sillä matkailu on tuonut muassaan töitä myös poronhoitajille.

Joten tämän pitemmittä puheitta päätän tämän tähän.

Hyvä herra Puranen, Raattama elää SEKÄ poronhoidosta, ETTÄ matkailusta. Tulot otetaan monista eri lähteistä. Olen itse lähtöisin poronhoitaja-matkailuyrittäjäperheestä, joten voin kyllä sanoa omaavani jotain näkökulmaa asiaan. Varovainen, luontoa säästävä ja kaikki paikalliset huomioonottava kehittäminen olisi sinänsä hyvä asia Pallaksella. Minun mielestäni tämä ei sitä ole.

Omalta osaltani lopetan myös tämän keskustelun tältä osin tähän. Lisä- tai jatkokeskustelua käyn ainoastaan oman sähköpostini välityksellä, jos joku kokee siihen tarvetta.

Kiitän ja kuittaan!

FM Sanna Autto Oulu/Raattama

Ärsyttävää kun pitäisi kaikki luonnonsuojelualueet tuhota hotelli yms käyttöön.
Suomessa on liian vähän erämaita ja vanhoja metsiä jäljellä! Pitääkö loputkin tuhota hotelleilla tai hakkuilla? Säästetään nyt edes pieni pala "koskematonta" luontoa... ei joka asiasta tarvitse nyhtää rahaa. On muitakin tapoja saada toimeen tuloa Pallaksesta kuin hotelli matkailulla! Kehittäkää luontomatkailua.

Ymmärrämmekö luontoa vasta sitten kun se on raiskattu lopullisesti?

Yst.terv. Teemu Toppinen, Ylläksellä mökkeilevä luonnonsuojelija.

Oletko Toppinen käynyt koskaan pallaksella?Siinä on muutama sata hehtaaria vanhaa metsää ympärillä suojeltuna.Nyt on kyseessä vain hotellin kunnostus/laajennus.Ärsyttää kun kaikki etelän viherpiiperöt ovat heti vastaan kaikkea mitä lapissa yritetään kehittää.Pitäisi meidän lapin ihmisten myös laittaa kapuloita rattaisiin teidän hommille myös.

Mielestäni Pallasta tulee kehittää maltillisesti. Vanha rakennus peruskorjata, vanhaa rakentamista arvostaen. Toivon, että Pallaksesta ei tule sellaista
" viidakkoa " kuin Levistä ja Ylläksestä tehdään. Pallaksen tunturiryhmä on aivan ainutlaatuinen, sitä on ilo suositella retkeilykohteeksi.
Olen kulkenut Pallaksella vuodesta 1952, ollut läsnä kun olympiasoihtua sytytettiin.
Toivon yrittäjälle malttia ja menestystä Pallaksen kehittämisessä.
Eero Naapanki Vaasa.

http://www.muonio.fi/web/files/pallas_hankesuunnitelma.pdf

Siinä on linkki suunnitelmista Pallakselle, menee 10min kun lukee läpi.
Kyseisestä tekstistä käy ilmi, että yksi päätavoitteista on säilyttää paikan vanha henki ja hotellista tehdä kansallispuistoon sopiva. Kyseessä on kuitenkin kansallispuisto, ei sinne mitää Leviä tai Yllästä olla tekemässä. Hotellilaajennuksessa on kyse alle 10ha alueesta.

Itsekin pistin nimeni ensin Pallaksen säilyttämistä kannattavaan adressiin lukematta muuta kuin pelastapallas-sivun mielipiteitä. Pyynnöstä huolimatta Helena Telkänranta ei ole suostunut ottamaan nimeäni pois adressistaan, vaikka olen sitä sähköpostilla pyytänyt.

Ensin oli Pallaksen rakentamista vastaan. Pian kuitenkin huomasin olleeni disinformaation uhri (eliittivihreät, kilpailevat matkailukeskukset sekä "hyödylliset idiootit"). Yliniemi on oikealla asialla.

Tervehdys naapuriadressista eli ”Pallas säästettävä lisärakentamiselta” adressista! Tämän ”Pallasta pitää kehittää” -adressin teksti on sävyltään kiitettävän asiallinen, mutta valitettavasti se perustuu muutamaan väärinkäsitykseen, jotka olisivat olleet vältettävissä ”Pallas säästettävä lisärakentamiselta” -adressin huolellisemmalla lukemisella. Haluaisin ystävällisesti huomauttaa kahdesta asiasta:

1) Adressin väite, että suurin osa rakentamista vastustavan adressin nimistä olisi pääkaupunkiseudulta, ei pidä paikkaansa. Adressin tilasto-osasta näkyy, että pääkaupunkiseudulta on 29 % sen allekirjoituksista, siis alle kolmasosa. Suhde on ollut suunnilleen sama aikaisemminkin. Loput ovat siis muualta maasta.

Lapissa allekirjoitusaktiivisuus on ollut yli kaksinkertainen verrattuna maan keskiarvoon. Lapin asukasluku on 3,5 % koko Suomen asukasluvusta. Jos rakentamista vastustettaisiin Lapissa saman verran kuin muualla, adressin allekirjoittajistakin noin 3,5 % olisi Lapista. Tilastoista kuitenkin näkyy, että Lapista on tullut peräti 7,4 % ”Pallas säästettävä lisärakentamiselta” -adressin allekirjoituksista.

2) Pallaksen kehittämisestä: Pallasta voi kehittää monin eri tavoin. Se, että yhdelle yritykselle annetaan monopoliasema rakentaa kansallispuiston sisäpuolelle, muutetaan lakia jotta se tulisi lailliseksi ja riskeerataan tällä ennakkotapauksella maan muiden kansallispuistojen lainsuojan säilyminen jatkossa, on vain yksi tapa. Myös muita keinoja Pallaksen kehittämiseen on. Yksi niistä olisi lisämajoituskapasiteetin rakentaminen kansallispuiston ulkopuolelle. Lähikylissähän toimii matkailupalveluja jo ennestään, ja muidenkin Lapin kansallispuistojen tapauksessa hotellitoiminta on onnistuneesti sijoitettu muualle kuin puiston sisään. Tällöin Pallakselle saataisiin majoituskapasiteettia ja sitä kautta myös työpaikkoja enemmän kuin jos uusi hotelli rakennettaisiin puiston sisälle. Puiston sisällähän hotellin kokoa joudutaan väistämättä rajoittamaan, koska kyseessä on luonnonsuojelualue. Ympäristöministeriö on ilmoittanut, että yli 500 vuodepaikkaa ei uuteen hotelliin tultaisi sallimaan. Hotellin omistaja kuitenkin olisi halunnut enemmän, eli hänen asiantuntija-arvionsa mukaan suuremmallekin majoituskapasiteetille olisi liiketaloudellisesti kysyntää. Jos uusi hotelli sijoitetaan puiston ulkopuolelle, saadaan niin paljon majoituskapasiteettia kuin halutaan, ja lisäksi saadaan säilytettyä Pallaksen alueen luonne ja vetovoimaisuus. Alueen kehittämisen kannalta tämä siis näyttäisi paljon järkevämmältä vaihtoehdolta.

Hotellin nykyinen omistaja on päästänyt rakennuksensa huonoon kuntoon. Tätä on ihmetelty myös Metsähallituksessa, jolta vuokratulla maalla hotelli on. Hotellin vanhin osa on lisäksi Museoviraston mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokas. Jos on osoittautunut, että omistaja ei pidä hotellia kunnossa, onko oikea ratkaisu se, että saman omistajan annetaan rakentaa samaan arvomaisemaan moninkertaisesti suurempi hotelli? Parempi ratkaisu olisi edellyttää omistajalta nykyisen hotellin kunnostamista, säilyttäen se nykyisessä laajuudessaan. Tämähän onnistuisi nykyisen lainsäädännön puitteissa, tarvitsematta lähteä muokkaamaan luonnonsuojelulainsäädäntöä tavalla, jonka ikävät seuraukset voivat heijastua muuallekin maahan. Hotellin kunnostaminen nykyisen kokoisena olisi linjassa myös ”Pallas säästettävä lisärakentamiselta” -adressin viestin kanssa.

Vielä tiedoksi Antti Pietikäiselle, jos vielä luet tätä keskustelupalstaa: sanoit ottaneesi minuun yhteyttä saadaksesi nimen pois adressista, mutta tällaista yhteydenottoa ei valitettavasti ole minulle missään vaiheessa tullut. Sain tietää toiveestasi vasta äsken, lukiessani tämän adressin keskustelupalstaa, ja poistin nimesi saman tien.

Hyvää kesänjatkoa kaikille,
ystävällisin terveisin

Muutama kommentti kirjoitukseesi. Ensinnäkin tätä adressia perustettaessa vastustajista suurin osa oli pääkaupunkiseudulta. Nyt piikki näyttää tasoittuneen. Toisekseen tämän adressin allekirjoittajista yli 60% on Lapista. Näistä nelisenkymmentä prosenttia muoniolaisia. Verrataessa muoniolaisten allekirjoittajien määrää näissä adresseissa ero on 7,5-kertainen. Kertoo aika lailla selkeää kieltä mielipiteistä täällä.

Pallas on rakennettu vuosikymmeniä sitten ja hotelli on ollut paikallaan jo ENNEN puiston perustamista. Kyseessä oleva alue on jo kertaalleen käännetty. En todellakaan ymmärrä näitä yleistyksiä, että tässä rakennetaan suurinpiirtein koko puisto täyteen.

Mielestäsi pitäisi rakentaa puiston ulkopuolelle. Eiköhän se ole puiston ulkopuolella olevien yritysten oma asia päättää haluavatko he lisätä majoituskapasiteettiansa vai eivät. Toisekseen on ristiriitaista puhua samaan aikaan luonnonsuojelusta ja vaatia raivaamaan täysin uusi alue uusille rakennuksille. Vai mistä ajattelit löytää valmiin alueen uudelle hotellille?

Jouduit myöntämään Pertti Yliniemelle tv-haastattelussa, että et ole koskaan edes käynyt Pallaksella. Mielenkiintoista, että pidät itseäsi silti pätevänä kommentoimaan tätä asiaa. Toivottavasti kävit edes lukemassa Muonion kunnan sivuilta tuon hankesuunnitelman.

Kesäterveisin,

Edellisessä viestissä oli jälleen muutama perätön väite, jotka haluaisin oikaista.

TV1:n A-talk-ohjelmassa 15.5. Pertti Yliniemi kysyi minulta, olenko käynyt Pallaksen HOTELLISSA. Kerroin etten ole käynyt Pallaksen hotellin sisäpuolella, koska luonnossa liikkuessani yövyn mieluiten teltassa, ja että Pallaksella olen toki liikkunut. Tämä kaikki sanottiin TV:ssä aivan selvästi, ja se on helppo tarkistaa ohjelman nauhoituksesta.

Pääkaupunkiseudun allekirjoituksista: ”Pallas säästettävä lisärakentamiselta” -adressin allekirjoitukset-osiosta voi kuka tahansa kiinnostunut katsoa allekirjoittajien paikkakunnat. Sieltä on helppo nähdä omin silmin, että edes se väite, että adressin alkuvaiheessa suurin osa allekirjoittajista olisi ollut pääkaupunkiseudulta, ei pidä paikkaansa.

Lappilaisia allekirjoituksia on ”Pallas säästettävä lisärakentamiselta” -adressissa tällä hetkellä vajaa 1000. ”Pallasta pitää kehittää” -adressissa on lappilaisia allekirjoituksia noin 600.

Muoniolaisten osalta suhde on toisinpäin. Olen saanut useampaakin kautta viestiä, että moni lisärakentamista vastustava muoniolainen ei uskalla laittaa nimeään rakentamisen vastaiseen adressiin, koska siitä voisi koitua heille ikäviä seurauksia. Ilmeisesti siis on niin, että muoniolaisten osalta adressien allekirjoitusaktiivisuus ei kuvasta kovin hyvin todellista mielipidejakaumaa.

Sitten itse asiaan eli rakentamiseen ja lain muuttamiseen. Hankesuunnitelman lisäksi suosittelisin Anne-Mari Keimiöniemelle ja muille asiasta kiinnostuneille myös muutamia muita asiaan keskeisesti liittyviä asiakirjoja. Lukemalla ne olisi välttynyt lopuilta hänen viestissään olleilta asiavirheiltä:

Pallas-Yllästunturin kansallispuistoa koskeva lain muutosesitys kannattaa lukea jokaisen, joka tästä asiasta haluaa mielipiteitä julkisuudessa esittää. Siihen löytyy linkki mm. sivuilta www.pelastapallas.fi. Julkisuudessa on jostain syystä kierrellyt väite, että rakentaminen kohdistuisi vain jo valmiiksi myllättyihin alueisiin. Sen paikkansapitämättömyyden näkee heti, jos lukee lakiesityksen perusteluosan, joka sallisi mm. pysäköintialueiden asvaltoimisen puiston luonnontilaiseen osaan. Lisäksi, lakiesityksen lausuntokierroksen tuloksena, suunnitelmaan ollaan lisäämässä myös 12 km:n mittaista viemäriputkea, joka ilmeisesti vaatii maastomuotojen takia koneellisia pumppuasemia ym. Tämäkin kaivuutyömaa siis tulisi puiston luonnontilaiseen osaan. Kukaan ei ole väittänyt, että puistoa oltaisiin rakentamassa täyteen (kuten kirjoituksessasi annat ymmärtää), mutta jo edellämainittu rakentaminen olisi täysin ristiriidassa sen kanssa, että kyseessä on luonnonsuojelualue. Tämä viimemainittu seikka tunnutaan usein tarkoituksellisesti unohtavan, kun Pallaksesta puhutaan kuin mistä tahansa tonttimaasta.

Vastauksena ihmettelyysi, miksi olisi parempi rakentaa kansallispuiston ulkopuolelle kuin sisäpuolelle, suosittelen lukemaan myös luonnonsuojelulain http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1996/19961096 pykälät 11, 13 ja 14. Niissä määritellään, mihin tarkoituksiin kansallispuisto on perustettu ja mitä kansallispuiston sisäpuolella voi ja ei voi olla, jotta nämä tarkoitukset toteutuisivat.

Tämä Pallaksen tapaus on ensimmäinen kerta Suomessa, kun lakia yritetään muuttaa sellaiseksi, että luonnonsuojelualueelle päästettäisiin yksityisen yrityksen uudisrakennustyömaa. Useampikin asiaan perehtynyt juristi on varoittanut, että jos se päästettään tapahtumaan nyt, se ei jää viimeiseksi. Ministeri Lehtomäki on vastoin parempaa tietoaan vakuutellut, että Pallaksen lakiesityksen läpimeno ei avaisi muita kansallispuistoja rakentamiselle. Juristien varoituksen mukaan juuri näin se kuitenkin todellisuudessa tekisi, ja Lehtomäkihän myönsi sen itsekin TV:n A-talk-ohjelmassa 15.5. Juuri tässä piileekin lakiesityksen suurin vaara: se on askel kohti kansallispuistoja suojaavan lainsäädännön heikentämistä. Ei voi olla kysymättä, onko joidenkin muoniolaisten halu saada tämä uusi hotelli juuri tiettyyn paikkaan todella niin välttämätöntä, että se oikeuttaa muuttamaan lakia tavalla, joka vaarantaa maan kaikkien muiden kansallispuistojen lainsuojan tulevaisuudessa?

Seuraavaksi olen heinäkuun ajan poissa maisemista ja netin äärestä, joten jos keskustelua vielä halutaan jatkaa, palaan asiaan elokuussa.

Ystävällisin terveisin

Pallastunturista pitää tehdä luontoihmisten hotelli. Pallashotellia pitää nimenomaan kehittää ja laajentaa nykyisellä paikallaan eräänlaisena vaihtoehtohotellina Levien ja muiden samankaltaisten turistirysien sijaan. Hotellin yhteydessä voi olla kuten nykyisin on infoa kansallispuistosta, siellä voitaisiin järjestää myös luontoseminaareja ja kerätä varoja kansallispuiston ylläpitoon. Anteeksi vain, mutta juuri te, jotka nyt vastustatte hotellin laajentamista teette karhun palveluksen itse luonnolle. Miten tuo on niin vaikea ymmärtää. Ja kuvitelkaa miten paljon perinteitä Pallastunturihotellin raunioitumisen myötä katoaisi, jos te vastustajat saisitte tahtonne lävitse. Olen ymmärtänyt myös että Yliniemen Pertti vaikka onkin yrittäjä, ymmärtää nämä kansallispuiston tuomat reunaehdot ja haluaa vaalia kansallispuistoa ja siihen sisältyviä arvoja. Kyllähän nyt jo paikallaan pitkään ollut hotellia pitää voida järkevässä mitassa laajentaa ja vanhaa korjata. Ei näitä voi verrata mihinkään uusiin neitseellisiin alueisiin aiottuihin rakennushankkeisiin. Tehdään ympäristeko, ja annetaaan Pertin rakentaa ja laajentaa Pallastunturihotellia!