Pallasta pitää kehittää

Tervehdys naapuriadressista eli ”Pallas säästettävä lisärakentamiselta” adressista! Tämän ”Pallasta pitää kehittää” -adressin teksti on sävyltään kiitettävän asiallinen, mutta valitettavasti se perustuu muutamaan väärinkäsitykseen, jotka olisivat olleet vältettävissä ”Pallas säästettävä lisärakentamiselta” -adressin huolellisemmalla lukemisella. Haluaisin ystävällisesti huomauttaa kahdesta asiasta:

1) Adressin väite, että suurin osa rakentamista vastustavan adressin nimistä olisi pääkaupunkiseudulta, ei pidä paikkaansa. Adressin tilasto-osasta näkyy, että pääkaupunkiseudulta on 29 % sen allekirjoituksista, siis alle kolmasosa. Suhde on ollut suunnilleen sama aikaisemminkin. Loput ovat siis muualta maasta.

Lapissa allekirjoitusaktiivisuus on ollut yli kaksinkertainen verrattuna maan keskiarvoon. Lapin asukasluku on 3,5 % koko Suomen asukasluvusta. Jos rakentamista vastustettaisiin Lapissa saman verran kuin muualla, adressin allekirjoittajistakin noin 3,5 % olisi Lapista. Tilastoista kuitenkin näkyy, että Lapista on tullut peräti 7,4 % ”Pallas säästettävä lisärakentamiselta” -adressin allekirjoituksista.

2) Pallaksen kehittämisestä: Pallasta voi kehittää monin eri tavoin. Se, että yhdelle yritykselle annetaan monopoliasema rakentaa kansallispuiston sisäpuolelle, muutetaan lakia jotta se tulisi lailliseksi ja riskeerataan tällä ennakkotapauksella maan muiden kansallispuistojen lainsuojan säilyminen jatkossa, on vain yksi tapa. Myös muita keinoja Pallaksen kehittämiseen on. Yksi niistä olisi lisämajoituskapasiteetin rakentaminen kansallispuiston ulkopuolelle. Lähikylissähän toimii matkailupalveluja jo ennestään, ja muidenkin Lapin kansallispuistojen tapauksessa hotellitoiminta on onnistuneesti sijoitettu muualle kuin puiston sisään. Tällöin Pallakselle saataisiin majoituskapasiteettia ja sitä kautta myös työpaikkoja enemmän kuin jos uusi hotelli rakennettaisiin puiston sisälle. Puiston sisällähän hotellin kokoa joudutaan väistämättä rajoittamaan, koska kyseessä on luonnonsuojelualue. Ympäristöministeriö on ilmoittanut, että yli 500 vuodepaikkaa ei uuteen hotelliin tultaisi sallimaan. Hotellin omistaja kuitenkin olisi halunnut enemmän, eli hänen asiantuntija-arvionsa mukaan suuremmallekin majoituskapasiteetille olisi liiketaloudellisesti kysyntää. Jos uusi hotelli sijoitetaan puiston ulkopuolelle, saadaan niin paljon majoituskapasiteettia kuin halutaan, ja lisäksi saadaan säilytettyä Pallaksen alueen luonne ja vetovoimaisuus. Alueen kehittämisen kannalta tämä siis näyttäisi paljon järkevämmältä vaihtoehdolta.

Hotellin nykyinen omistaja on päästänyt rakennuksensa huonoon kuntoon. Tätä on ihmetelty myös Metsähallituksessa, jolta vuokratulla maalla hotelli on. Hotellin vanhin osa on lisäksi Museoviraston mukaan kulttuurihistoriallisesti arvokas. Jos on osoittautunut, että omistaja ei pidä hotellia kunnossa, onko oikea ratkaisu se, että saman omistajan annetaan rakentaa samaan arvomaisemaan moninkertaisesti suurempi hotelli? Parempi ratkaisu olisi edellyttää omistajalta nykyisen hotellin kunnostamista, säilyttäen se nykyisessä laajuudessaan. Tämähän onnistuisi nykyisen lainsäädännön puitteissa, tarvitsematta lähteä muokkaamaan luonnonsuojelulainsäädäntöä tavalla, jonka ikävät seuraukset voivat heijastua muuallekin maahan. Hotellin kunnostaminen nykyisen kokoisena olisi linjassa myös ”Pallas säästettävä lisärakentamiselta” -adressin viestin kanssa.

Vielä tiedoksi Antti Pietikäiselle, jos vielä luet tätä keskustelupalstaa: sanoit ottaneesi minuun yhteyttä saadaksesi nimen pois adressista, mutta tällaista yhteydenottoa ei valitettavasti ole minulle missään vaiheessa tullut. Sain tietää toiveestasi vasta äsken, lukiessani tämän adressin keskustelupalstaa, ja poistin nimesi saman tien.

Hyvää kesänjatkoa kaikille,
ystävällisin terveisin