Pakkoruotsi pois

Ota yhteyttä adressin tekijään

Tämä viestiketju on automaattisesti luotu adressista Pakkoruotsi pois.

Arto Määttä
Kajaani

#1

13.11.2006 13:51

Pohjalainen toteaa osuvasti ko. adressissaan ettei ruotsinkielellä ole MITÄÄN käyttöä koko valtakunnan laajuisesti!! Rannikkoalueiden suomenruotsalaiset hallitsevat suomenkielen ja kommunikoivat ruotsiksi vain keskenään.. Suuri osa meistä ruotsia peruskoulussa lukeneet olemme jo tyystin unohtaneet kielen perusteet KÄYTTÄMÄTTÖMINÄ! Ruotsi valinnaiseksi hyödyllisempien kielien (saksa,venäjä,ranska ym.)rinnalle! Säästetyt varat ohjata opiskelurauhaan ja -hyvinvointiin.

Kirjoittaja on poistanut viestinsä (Näytä tarkemmat tiedot)

19.11.2006 20:17


Mimmi Santanen
Vaasa

#3

20.11.2006 21:25

no ei todellakaan! suomi on kaksi kielenen maa!
Hannu Juutilainen
Vantaa

#4

21.11.2006 13:32

Tosiaan, pakkoruotti v*ttuun!!! Semmosta hinttien iljettävänkuulosta höpötystä ei haluu oppii erkkikää!
-Ja täs on suomes asuville ruottalaisille: Painukaa PIIP sinne ruottiinne ennenku mä tuun ja vedän teilt moottorisahal PIIIP PIIIP pään irti!!! PIIIIP
Lars Dahl
Hanko

#5

21.11.2006 22:12

- Koska resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.
- Ruotsinkielen taidolla taataan se, että kullakin henkilöllä on mahdollisuus valita asuin- ja työpaikkansa. Tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
- Kansalliskielten osaaminen on perustaito, ammattiopinto on erikoistaito.
- Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia?
- Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.

- On mahdollista, että nykyisen asiantilan säilyttäminen tulee edullisemmaksi kuin asiantilan muuttaminen.
- Mahdollisen valinnanvapauden hyödyt ovat täysin avoimet. Hyötykriteereitä ei ole konkreettisesti olemassa.
- Nykytilassa asioiden tila tunnetaan, ja on olemassa tarkat yhteiskunnalliset syyt.
- Nykyinen status quo on johdattanut Suomen ennennäkemättömään hyvinvointiin.


- Perustuslaissa Suomi määritellään kaksikieliseksi; laki on lähtökohtaisesti aina oikeassa.
- On etua osata hyötyruotsia.
- Todennäköisyyksien mukaan englannin rinnalla tärkein kieli on ruotsi. Venäjä varmastikin nro kolme.
- Ruotsinkieliset ovat asuttaneet maata tuhannen vuoden ajan.
- Ruotsinkieliset ovat olleet rakentamassa tätä maata, heillä tulee olla oikeus käyttää äidinkieltään.
- Konkreettista reaalivaihtoehtoa ei ole olemassa.
- Suomi ja Ruotsi ovat henkisesti lähellä toisiaan.
- Suomi ja Ruotsi ovat taloudellisesti tärkeät kumppanukset.
- Tasa-arvovaatimuksen mukaisesti viranomaisen tulee voida palvella kansalaisiaan molemmilla kansalliskielillä.
- Kannattaa vastustaa kaikkeen ruotsalaisuuteen kohdistuvaa vihaa.
- Kannattaa opetella ruotsia, jolloin kaikki valtion ja kuntien virat ovat saavutettavissa.
- Oikea asenne ei saa mennä tosiasioiden edelle.
- Ruotsinkielen korkeita kustannuksia ei ole voitu lainkaan perustella. Lukuja ei ole olemassa.

- Koululaiset ovat pakkoruotsia vastaan; koululaiset eivät voi päättää asioista, koska he ovat vielä koululaisia.
- Myös ruotsinkieliset ja ruotsalaiset oppilaitokset ovat suomenkielisen tavoitettavissa. Kiintiöt eivät ole etniseen ryhmään sidottuja.
- Kansalainen voi vapaasti valita asuinpaikkansa ja pärjätä siellä ilman ongelmia.
- Voi löytyy ruotsinkielisen aviopuolison tai kumppanin, ja keskustella hänen äidinkielellään.
- Koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa.
- Toinen ulkomaalaisten kielten opiskelun perustelu on kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten suhteiden lisääntyminen. Perustelu on näennäisen pätevä. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään.
- Yhteiskunnan on kohdistettava resurssit siten, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.
- Kansallinen suhtautumisemme kansallisiin kieliimme on malli, josta voimme syystä olla ylpeitä. Malli on tehokas ja lisää selkeästi kansalaisten tasa-arvoa ja valinnanvapautta sekä edistää yhteiskuntarauhaa muutoinkin kuin vain paperilla.
- Valinnaisuus ja vapaaehtoisuus yhteiskunnassa toimimisen perusedellytysten kohdalla on lähinnä heitteillejättöä muistuttava tilanne, jossa aikuiset selkeästi luopuvat sekä kasvatusvastuustaan että vastuustaan yhteiskunnan tulevaisuudesta.
- Peruskoulun tulee antaa nuorille valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa, ei ulkomailla.
- Ruotsi ei vie tilaa miltään, vaan auttaa niissä muissa aineissa niistä kiinnostunutta. Tämän voi sanoa tietysti mistä tahansa muustakin kielestä. Ruotsi on Suomessa käytännössä hyödyllisempi.
- Tyhmyyden sankaruudeksi julistava henkilö on yhteiskuntakelpoisuudessaan näennäisen huono.
- Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa.
- Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.
- Ruotsia voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin esimerkiksi kemiaa.
- Suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla osallistua suomenruotsalaiseen kulttuuriiin, sekä tutustua suomenruotsalaisiin ja ruotsalaisiin ihmisiin.
- Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.
- Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.
- Nuoria ei kouluteta ensi sijassa sen takia, mikä heidän mielestään on kivaa, vaan sen takia, mitä yhteiskunta tarvitsee.
- Yhteiskunta tarvitsee koulutettuja ihmisiä, jotka oman erikoisalansa hallitsemisen lisäksi myös osaa elää yhteiskunnassamme lainkuuliaisena, kulttuuristamme monipuolisesti nauttivana ja yhteiskuntaan rakentavasti osallistuvana henkilönä.
- Tasa-arvon toteuttamiseksi on välttämätöntä, että myös enemmistölle annetaan mahdollisuus oppia vähemmistön kieltä. Näin kaksikielisyydestä ei tule vähemmistön etuoikeutta, vaan koko kansan asia.
- Nykyinen järjestelmä on pyritty rakentamaan mahdollisimman tasapuoliseksi. Sen periaatteena on vastavuoroisuus. Eli kun ruotsinkielisille on pakkosuomi, niin suomenkielisille on pakkoruotsi. Tämä on ns. reilua.
- Koulussa ei etukäteen voida tietää, kuka ruotsia aikuisena haluaa osata ja kuka ei. Koulu voi kuitenkin tarjota kaikille yhtäläisen mahdollisuuden oppia ruotsia, jolloin mukaan pääsevät nekin, jotka eivät sitä olisi omasta tahdosta valinneet.
- Ruotsi täydentää sananvapautta.
- Vähemmistö on osa kansakuntaa.

Kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa. Suomen- ja ruotsinkielisiä syntyperäisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti. Suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee palvella itse kunkin äidinkielellä.
Yhteiskunnan tulee kouluttaa julkisen palvelun tehtäviin ihmisiä, jotka voivat palvella molemmilla kielillä. Yhdenmukaisuusperiaatteesta seuraa, että molempia kieliä tulee käyttää opetuskielinä. Tästä seuraa, että:
maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä (aivan samasta syystä kuin maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään suomea opetuskielenä). Suomenkielisille tulee järjestää mahdollisuus päästä oppilaitoksiin ja opintolinjoille, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä.
Anne Rajala
Turku

#6

22.11.2006 11:06

Hyi, olipa rumia kirjoituksia!! Juu, niin se vain on, että Suomi on kaksikielinen maa. Olen itse täysin Finni, eli suomenkielinen. Olen kuitenkin onnellinen, että olen oppinut ruotsinkielen. Osaan ja uskallan käyttää sitä. Mulla on tosi paljon ruotsinkielisiä ystäviä. Samoin työpaikoilla on eduksi osata molemmat VIRALLISET kielet. Puhun myös englantia ja saksaa, joten...
Ei oppi ojaan kaada!
Toni Peltola
Jyväskylä

#7

22.11.2006 20:29

ei se oo mikää kieli vaan paha puhevika
mika mustonen
helsinki

#8

22.11.2006 21:14

HAh hah, Nuilta Lars Dahlin perusteilta putoaa pohjat täysin kun kerrotaan että ruotsia puhuvia on vain 5 %:a Suomen väestöstä. EU:n standardien mukaan peruste kaksikielisyydelle vaatii vähintään 20 %:n vähemmistön.
Joten pakkoruotsille EI OLE SITTEN YHTÄÄN MINKÄÄNLAISIA PERUSTEITA!
Joten minun puolestani pakkoruotsittajat voisivat painua hevon Hlvettiin ruotsiin!

JA mitä tulee ruotsin kieleen: Koko kieli kuulostaa paskalta näin suomalaisen kannalta ja ruotsalaisten puhetapa oksettaa; se kuulostaa naurettavalta.







mika mustonen
helsinki

#9

24.11.2006 15:30

EU ei päätä eri maiden kielipolitiikasta, mutta sen suosituksissa raja kaksikielisyydelle olisi 20 %:a. Eikä se kaksikielisyys tarkoittaisi silloinkaan välttämättä sitä että enemmistön pitäisi opetella pakolla vähemmistön kieltä. Eli Suomen kielipolitiikka ontuu pahasti. Suorastaan hävettää kuinka luusereita suomenkieliset ovat kun ovat suostuneet mokomaan. Suomenkieliset ovat jo liian kauan suostuneet moiseen ja nyt kyllä saa jo riittää!


Hyvä Lars. Jos kerrankin ottaisit sen pääsi sieltä pensaasta ja ajettelisit koko "pakkoruotsin" opettamisen mielekkyyttä koko ikäluokalle. Suurin osa suomenkielisistä ei koskaan tarvitse sitä, ei työelämässään eikä arkielämässään, koska suomenruotsalaisia on yksinkertaisesti niin pieni määrä Suomessa ja kommunikointi ruotsinkielisten kanssa sujuu useimmiten suomeksi tai englanniksi, mutta harvoin ruotsiksi. Yritysmaailmassa on työkieli lähes poikkeuksetta englanti, myös ruotsalaistaustaisissayrityksissä. Myös Suomen liike-elämän kommunikointi muiden pohjoismaalaisten kanssa käydään yleensä englanniksi.


Suomenkieliseen kulttuuriin kuuluu koko suomenmaan historia ja osittain myös Ruotsin historia siltä osin kun Suomi kuului Ruotsiin. Mutta suomenkielisten
identiteettiin ja kulttuuriin EI KUULU ruotsin kieli. Ruotsin kieli kuuluu
pelkästään suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten identiteettiin. Suomenkielisille ruotsinkieli on vieras kieli.


Suomenruotsalaiset ovat suomalaisia, mutta se ei velvoita koko muuta kansaa opiskelemaan heidän kieltänsä pakolla. Eri asia jos suomenruotsalaisia olisi esim. 25 %:a väestöstä, tosin silloinkin pakottaminen kielen opiskeluun olisi erittäin kyseenalaista.


Ruotsinkielisillä on oikeus saada palveluja ruotsinkielellä julkisella sektorilla kaksikielisillä alueilla. Tämän tulee kuitenkin tapahtua demokraattisesti siten, että organisaatioissa vaatimus ruotsia taitavien määrästä on suhteutettu alueen ruotsinkielisen väestön määrään. Ruotsinkieliset riittävät ylläpitämään ruotsikieliset palvelut Suomessa. Tutkimusten mukaan suomenkieliset suhtautuvat hyvin positiivisesti suomenruotsalaisiin, eikä ruotsinopiskelu häviä Suomesta mihinkään, jos se tulisi vapaaehtoiseksi.




Lars Dahl
Hanko

#10

25.11.2006 01:36

Näyttää siltä että Mika Mustonen ei perustele väitettään EU:n suosituksesta mitenkään.

Asiahan on niin että EU tukee nimenomaan vähemmistökielten asemaa. Irlannin kieli otettiin tänä vuonna EU:n viralliseksi kieleksi. Kieltä puhuu äidinkielenään n. 30 000 ihmistä.

Saanko kysyä milloin ja miten identiteettiisi koulunkäynti on vaikuttanut?
jorma erämies
helsinki

#11

28.11.2006 21:45

_________ ¤ ¤ | ______ ____
| | | | | | | |
|________ | | | | | |__|
|________ | | |_____ |_____| | |
Tapio Törrönen
Vantaa

#12

29.11.2006 16:14

lars, painu sinne ruotsiis jos haluut puhua sitä "kieltä"!
Hulk Hogan
Hulkalandia

#13

29.11.2006 22:44

Pakkoenglanti pois.
Risto Pappinen
Jyväskylä

#14

30.11.2006 15:46

Hyvä veli,Lars Dahl!
Perustelusi pakkoruotsin puolesta ovat tyypillistä tosiasioilta silmät ummistavaa liturgiaa, jota kuulee jopa valtiomme johdolta. Missään toisessa maassa maailmassa ei alle 5 %:in vähemmistöllä ole sellaisia etuoikeuksia kuin ruotsinkielisillä Suomessa. Suomi on vain paperilla kaksikielinen maa, käytäntö on aivan toista. Suomen kieltä äidinkielenään puhuvia on 95 % väestöstä. Mainitsepa yksikin maa, jossa viiden prosentin vähemmistö pakottaa lain voimalla valtaväestön opettelemaan omaa kieltään! Täällä Jyväskylässäkin kuulee päivittäin venäjää ja muita kieliä, mutta ruotsia hyvin harvoin.
Kieliä ei voi asettaa paremmuusjärjestykseen. Ne ovat saman arvoisia ja niillä on kaikilla (esperantoa lukuun ottamatta)oma arvokas kulttuuritaustansa ja -perimänsä, joita pitää vaalia. Mutta kaikenlaiset pakkokeinot pitää unohtaa.
Mikko Kettunen
Järvenpää

#15

02.12.2006 18:51

Pakkoruotti on jäänne sorto-ajalta. Olkaamme ylpeitä suomalaisuudestamme.

Kirjoittaja on poistanut viestinsä (Näytä tarkemmat tiedot)

02.12.2006 23:25


Marika -
-

#17

04.12.2006 14:48

Imatralaisena vastustan pakkoruotsia. Täällä Venäjän rajan tuntumassa siitä ei ole mitään hyötyä. Olisin valinnut valinnaisen venäjän tai saksan, mutta ikävä kyllä tämä ah niin ihana ruotsi sotkee kurssisuunnitelmani täysin, eikä minulla ole aikaa lukea montaa eri kieltä kun en muutenkaan omaa hyvää kielipäätä.

Enpä ole ikinä Imatralla kuullut yhdenkään ihmisen puhuvan ruotsia. Sen sijaan venäjää kuulee joka päivä ja kaupat ja kadut pursuavat venäläisiä turisteja. Myyjätkin kaupoissa ovat venäläisiä.

Rantaruottalaiset opetelkoon suomea tai muuttakoot Ruotsiin jos ei täysin suomenkielisessä Suomessa kelpaa asua.

Suomi ei ole kaksikielinen maa. Lukekoon se missä laissa tahansa niin käytännössä asia ei ole niin!
Jari Piiranen
Helsinki

#18

06.12.2006 12:51

Toivotan menestystä Imatralaisten hankkeelle.
T. T.
Helsinki

#19

08.12.2006 16:47

Kiitos hyvästä adressista ja toivottavasti sen allekirjoituksilla voi vaikuttaa päättäjiin! Imatran kieltenvalinnaisuus adressi on monipuolinen ja ruotsinkielen asemaan Suomessa syvemmin perehtyvä. Kuitenkin ja ehkä siitä syystä www.adressit.com/kielivalinta adressi kerää hyvin allekirjoituksia. Onnea ja menestystä molemmille adresseille!

Hanna Koskinen
Helsinki

#20

09.12.2006 21:50

Te protestoitte asioista, joihin suurimalla osalla maailman väestöstä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia. Kuvitelkaa joku intialainen tyttö, mitä ihmettä se tekisikään sen eteen, että pääsisi opiskelemaan suomalaisen koulun tasolla olevaan kouluun IHAN MITÄ VAIN? Meillä on niin hienot mahdollisuudet, että minun mielestäni edes mitkään periaatteet eivät ole pätevä syy siihen, miksi ei KANNATTAISI jotain asiaa opiskella.

Vaikka kaikkea ei osaisikaan hyvin, se, mitä osaa, siitä on aina hyötyä. Olen ihan ulalla Ranskassa jo nyt(9. luokka, kirjana voilá jota käytetään enimmäkseen lukioiden alkeisranskassa), mutta jos menisin Ranskan kieliseen maahan, osaisin ainakin esitellä itseni, kysyä kelloa jne. En jatka ranskaa lukiossa, koska se on liian vaikeaa, silti en valita siitä, että olen joutunut sitä nyt sitten pakosti opiskelemaan, vaikka olisin halunnut vaihtaa, mutta oli viime vuonna jo liian myöhäistä.

Olen oppinut uusia asioita ja toivottavasti oppisin vieläkin, vaikka ranska on varmasti vihoviimeinen kieli, mitä vapaaehtoisesti alan opiskella enää ikinä. Mutta kukaan tuskin voi väittää, ettei JO OPITUISTA asioista olisi MITÄÄN hyötyä elämässä.

Jännää, miten kaikkia kieliä ei välttämättä hallitse. Englanti 10, ruotsi ollut aina yläasteella 7 ja ranskakin tippui ensimmäisestä 9 nyt ainaiseen 7... Mutta siis, minusta on vain hyvä, että Suomessa voi kielellisesti sivistyä paljon ja loppujen lopuksi lyhyessä ajassa, jos vain haluaa.

Suurin osa negatiivisista kommenteista kaksikielisyyttä kohtaan ilmentää selvästi henkilöiden asiaan perehtymättömyyttä, lapsellisuutta ja naiviuutta. Minullakin, kuten monilla peruskoulunsa päättävillä suomalaisilla, ruotsi laskee keskiarvoa, koska onhan lukuaine. Mutta ei se nyt niin paljon vaikuta 13 aineessa, jos muut ovat 9/10. Eli huono keskiarvo ei yksinomaan voi johtua VAIN ruotsista, jos jostakin siltä tuntuu. Oma ruotsi 7, keskiarvo 9.
Lars Dahl
Hanko

#21

10.12.2006 12:07

Imatralaisen adressia on siis sabotoitu, ja asia johtaa rikostutkintaan. Minulla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, joten vain tiedotan.
Pekka Rantala
Helsinki

#22

10.12.2006 18:18

"Meillä on niin hienot mahdollisuudet, että minun mielestäni edes mitkään periaatteet eivät ole pätevä syy siihen, miksi ei KANNATTAISI jotain asiaa opiskella."

Erittäin hienoa logiikkaa. Laitetaan samantien kouluihin sitten pakolliseksi vaikka muinaissanskriitti, jos kerran mitkään periaatteet eivät ole pätevä syy siihen, miksi ei KANNATTAISI jotain asiaa opiskella.

Mistään periaatteista tässä ei ole kuitenkaan kysymys tässä ole kysymys, vaan puhtaasta järjenkäytöstä. Käy lukemassa mm. tämä artikkeli: http://www.pakkoruotsi.net/kielipolitiikka.shtml

Samuli Rask
Espoo

#23

11.12.2006 01:58

Olen ollut palvelualalla yli 8 vuotta työssä. Yhden käden sormin voi laskea tilanteet jossa ruottin kielen taidoista olisi voinut olla jotakin hyötyä, huom jotain. Suomenruotsalainen henkilö ei aloita keskustelua juuri koskaan sillä mahdollisella ykkös kielellään ruottilla vaan aloittaa keskustelun Suomella! Miksi siis opiskellaan ruottia kun edes se toinen osapuoli suomenruotsalainen ei sitä edellytä vaikka voisi? Miten ruotsinkielen taito edes voi pysyä kovin hyvänä kun ei voi puhua sitä edes suomenruotsalaisten kanssakaan?

Lopuksi vielä, mitähän siansaksaa se suomenruotsalaisten ruotsi on? Joka lauseessa osa sanoista suomenkieltä? Saako siis itsekkin opiskella koulussa saman tyylin että ne mitä ei muista ruotsin kielestä voi korvata suomen kielen sanoilla. Ei siis mitään järkeä ja tolkkua koko asiassa. Ollaan niin suomenruottalaisia että voi hellan tellaan tettan ja lillan ..
Ville Romanov
HKI

#24

11.12.2006 15:35

Tätä iänikuista väittelyä tästä pakkoruotsista. Jotkut ei pidä ruotsista, jotkut ei pidä suomesta.
Peruskoulun oppilaiden pitäisi olla onnellisia siitä, että saa edes opiskella kieliä, eikä valittaa kielien opiskelusta. Sitten puolustellaan englannin kieltä "maailmanlaajuisena" kielenä. Ihan hyvin voitaisiin ottaa pakolliseksi kieleksi mandariinikiina, sitä sentään puhuu 867 milj. ihmistä, kun taas englantia osaa hyvin n. 600 milj. ihmistä.

Ja hmm...
...olen itsekin vielä peruskoululainen, en ehkä odota suurimmalla ilolla ruotsin tuntia, mutta "ei oppi ojaan kaada!"
Janne Salo
Salo

#25

11.12.2006 15:46

Kommentoin alla Lars Dahlin massiivista teosta, kommenttini aina tähdellä eristetty. Yhtään kestävää argymenttia tuo vuodatus ei sisällä. Yhtään muutakaan JÄRKEVÄÄ kommenttia pakkoruotsin TAI Suomen virallisen kaksikielisyyden puolesta EN LÖYTÄNYT. johtuu varmaan siitä että sellaisia ei yksinkertaisesti voi olla olemassa! Suomessa on 4-5% väestöstä suomenruotsalaisia, mutta heistä 99% osaa suomenkieltä, ihan juten Lars Dahlkin! Kun tilanne on siis tämä, niin "kielivapaus" ei ole mitään muuta kuin
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
- Koska resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.

*** Koska resurssit ovat niin pienet, tulee ne allokoida tehokkaasti. Yhden turhan kielen opiskelun vaatiminen 95%:lta kansasta on rahaa kankkulan kaivoon ja paljon. ***

- Ruotsinkielen taidolla taataan se, että kullakin henkilöllä on mahdollisuus valita asuin- ja työpaikkansa.

*** Suomessa voi asua missä tahansa kunnassa ja pelkkä suomenkielen osaaminen riittää. ***

-Tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

*** Tämä muutetaan lainsäädännöllä tulevaisuudessa. ***


- Kansalliskielten osaaminen on perustaito, ammattiopinto on erikoistaito.

*** Kun Suomi on yksikielinen, vain suomenkielen osaaminen on perustaito. Suomi on tosiasiassa yksikielinen maa. ***


- Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä.

*** Suomalaisista puhuu suomea 99%, ruotsia 4-5%, noin 4-5 on kaksikielisiä.***

-Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia?

*** Tässä suomenruotsalaista propagandaa parhaimmillaan: merkittävät euroopan- ja maailmankielet leimataan kieliksi, joilla ei ole muuta merkitystä kuin turismi. Voiko ylimielisempää asennetta olla? ***

- Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.

*** Ratkaisuna Suomi virallisesti yksikieliseksi, ja Ahvenanmaa tulisi liittää kiintesti Suomeen. Autonomia, joka on historiallinen virhe, tulisi poistaa ja kaikilta ahvenanmaalaisilta tulisi vaatia suomenkielen osaamista, kielikokein. ***

- On mahdollista, että nykyisen asiantilan säilyttäminen tulee edullisemmaksi kuin asiantilan muuttaminen.

*** Ei ole. Keinotekoisen kaksikielisen poistamisen kustannukset eivät ole kuin murto-osa VUOSITTAIN käytetystä yli miljardista eurosta. ***

- Mahdollisen valinnanvapauden hyödyt ovat täysin avoimet. Hyötykriteereitä ei ole konkreettisesti olemassa.

*** Valinnanvapaus takaa paremman motivaation kielten opiskeluun. Jos et ymmärrä saatua hyötyä verrattuna huonosti läpäistyyn pakkoruotsiin, niin siihen en voi auttaa. ***

- Nykytilassa asioiden tila tunnetaan, ja on olemassa tarkat yhteiskunnalliset syyt.

*** Ja propaganda jatkuu. Tottakai nykytilassa asioiden tila tunnetaan. Mihin on olemassa tarkat yhteiskunnalliset syyt? Pakkoruotsiin? Pakkoruotsi on RKP:n 70-luvun poliittisessa tilanteessa väkisin ajama laki, jota on suomenruotsalaisen rahan voimalla pönkitetty 30 vuotta. ***

- Nykyinen status quo on johdattanut Suomen ennennäkemättömään hyvinvointiin.

*** Suomen virallisella kaksikielisyydellä ei ole tippaakaan autettu suomalaista hyvinvointia! Päinvastoin, hyvinvointia on nakerrettu runsaasti turhilla kustannuksilla. ***

- Perustuslaissa Suomi määritellään kaksikieliseksi; laki on lähtökohtaisesti aina oikeassa.

*** Se ei ole mikään perustelu! Suomi voidaan perustuslaissa määritellä myös yksikieliseksi, kuten se jo de facto onkin. Siis lakeja ei mielestäsi voida muuttaa? ***

- On etua osata hyötyruotsia.

*** Pakkoruotsittajien lempilauseita. On hyöty osata mitä tahansa, Suomen kansan pakkoruotsittaminen ei todellakaan hyödytä suomalaisia tippaakaan. ***

- Todennäköisyyksien mukaan englannin rinnalla tärkein kieli on ruotsi. Venäjä varmastikin nro kolme.

*** Suomessa on niin vahva ruotsinkielinen vähemmistö, ettei sen opetusta tarvita. Tärkeämpiä opetuskieliä ovat mm. englanti, venää, saksa, ranska, italia, espanja, kiina, hindi, japani, arabia etc. ***

- Ruotsinkieliset ovat asuttaneet maata tuhannen vuoden ajan.

*** Entä sitten? Suomenkieliset ovat asuttaneet maata jo kuuden tuhannen vuoden ajan. Lähempänä historiasta löytyy venäläisten valloitusretkiä, mutta ei kukaan vakavissaan vaadi venäjää pakolliseksi, viralliseksi kieleksi. ***

- Ruotsinkieliset ovat olleet rakentamassa tätä maata, heillä tulee olla oikeus käyttää äidinkieltään.

*** Suomesta tulee tehdä yksikielinen, myös virallisesti, koska kansasta 99% suomea puhuu. Ruotsinkieli Suomessa tulee kuolemaan luonnollisen kuoleman. ***

- Konkreettista reaalivaihtoehtoa ei ole olemassa.

*** Konkreettinen vaihtoehto on yksikielinen Suomi. Tällöin tilanne lainsäädännössä vastaa reaalimaailman tilannetta. ***

- Suomi ja Ruotsi ovat henkisesti lähellä toisiaan.

*** Onko Suomi silti virallinen kieli Ruotsissa? Ruotsinsuomalaisia on yli puoli miljoonaa, silti suomenkieli on Ruotsissa vähemmistökieli! ***

- Suomi ja Ruotsi ovat taloudellisesti tärkeät kumppanukset.

*** Suomi on siis Ruotsille tärkeä kumppani. Eiköhän kauppasuhteet jatku ihan normaalisti, senkin jälkeen, kun Suomi on virallisestikin yksikielinen. ***

- Tasa-arvovaatimuksen mukaisesti viranomaisen tulee voida palvella kansalaisiaan molemmilla kansalliskielillä.

*** Ongelma poistuu kun Suomesta tulee yksikielinen. ***

- Kannattaa vastustaa kaikkeen ruotsalaisuuteen kohdistuvaa vihaa.

*** En vihaa yhtäkään suomenruotsalaista tai ruotsalaista, heidän etnisen alkuperänsä vuoksi. Tämä on tätä propagandaa, jolla enemmistö kansasta yritetään vieroittaa keskustelusta ulos. ***

- Kannattaa opetella ruotsia, jolloin kaikki valtion ja kuntien virat ovat saavutettavissa.

*** Ongelma poistuu kun Suomesta tulee yksikielinen. ***

- Oikea asenne ei saa mennä tosiasioiden edelle.

*** Oikea asenne on olla vaatimatta kohtuuuttomia etuoikeuksia vähemmistönä. ***

- Ruotsinkielen korkeita kustannuksia ei ole voitu lainkaan perustella. Lukuja ei ole olemassa.

*** Lukuja toki on olemassa, vaikka RKP ja suomenruotsalaisten hallitsema media on kaikkensa tehnyt tuon estämiseksi. Kulut ovat vähintään miljardi euroa vuodessa. ***

- Koululaiset ovat pakkoruotsia vastaan; koululaiset eivät voi päättää asioista, koska he ovat vielä koululaisia.

*** Järki on pakkoruotsia vastaan. Lapset eivät luonnollisestikaan voi päättää kaikista omista asioistaan, siksi meidän on se tehtävä. ***

- Myös ruotsinkieliset ja ruotsalaiset oppilaitokset ovat suomenkielisen tavoitettavissa. Kiintiöt eivät ole etniseen ryhmään sidottuja.

*** Ongelma poistuu kun Suomesta tulee yksikielinen. ***

- Kansalainen voi vapaasti valita asuinpaikkansa ja pärjätä siellä ilman ongelmia.

*** Niin voi nytkin. ***

- Voi löytyy ruotsinkielisen aviopuolison tai kumppanin, ja keskustella hänen äidinkielellään.

*** Voi hellanlettas, ku ihquu. Ehkä kuitenkin kannattaisi tällä perusteella opiskella espanjaa ja portugalia, englannin ohella. Kumppaniehdokkaiden määrä juuri 400-kertaistui ruotsinkieleen verrattuna. ***

- Koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa.

*** Ei voi eikä tarvitse. Mutta jos oppilaat opiskelevat 6-7 eri kielestä peruskoulun aikana englannin lisäksi yhtä tai kahta, eivätkä pelkkää ruotsia, niin Suomi saa paljon kansainvälisempää opiskelijamateriaalia. ***

- Toinen ulkomaalaisten kielten opiskelun perustelu on kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten suhteiden lisääntyminen. Perustelu on näennäisen pätevä. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään.

*** Ylivoimaisesti suurin osa tarvitsee ulkomaan kieliä aikuisena, ainoa kieli mitä ei oikeastaan tarvitse, on nimenomaan ruotsi! Ruotsalaisten kanssa pärjää erinomaisesi englannilla. ***

- Yhteiskunnan on kohdistettava resurssit siten, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.

*** Aivan, mahdollisimman monipuolinen kielitaito, mahdollisimman monelle. ***

- Kansallinen suhtautumisemme kansallisiin kieliimme on malli, josta voimme syystä olla ylpeitä. Malli on tehokas ja lisää selkeästi kansalaisten tasa-arvoa ja valinnanvapautta sekä edistää yhteiskuntarauhaa muutoinkin kuin vain paperilla.

*** Ulkomailla ei laskettu kaksikielisyyden kustannuksia. Pelkäätkö levottomuuksi kun Suomesta tulee yksikielinen? Minä en. Kyllä suomenruotsalaisillekin veronalennukset kelpaavat. ***

- Valinnaisuus ja vapaaehtoisuus yhteiskunnassa toimimisen perusedellytysten kohdalla on lähinnä heitteillejättöä muistuttava tilanne, jossa aikuiset selkeästi luopuvat sekä kasvatusvastuustaan että vastuustaan yhteiskunnan tulevaisuudesta.

*** Perusopinnot säilyvät, kieliin tulee lisää valinnaisuutta. Ruotsinkielen osaamattomuuden ongelma poistuu kun Suomesta tulee yksikielinen. ***

- Peruskoulun tulee antaa nuorille valmiudet pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa, ei ulkomailla.

*** Ongelma poistuu kun Suomesta tulee yksikielinen. ***

- Ruotsi ei vie tilaa miltään, vaan auttaa niissä muissa aineissa niistä kiinnostunutta. Tämän voi sanoa tietysti mistä tahansa muustakin kielestä.

*** Resurssit ovat rajalliset. Jos 3 tuntia viikossa opiskelle ruotsia, se on TIETENKIN pois jostakin toisesta aineesta..***

-Ruotsi on Suomessa käytännössä hyödyllisempi.

*** Minä olen suomalainen, hyvässä työssä oleva veronmaksaja enkä ole koskaan tarvinnut sanaakaan ruotsia, koulun ulkopuolella siis. ***

- Tyhmyyden sankaruudeksi julistava henkilö on yhteiskuntakelpoisuudessaan näennäisen huono.

*** Tottakai henkilö, joka vastustaa pakkoruotsia on tyhmä = yhteiskuntakelpoisuudessaan näennäisen huono. Sama pätee meihin satakertaisesti jotka haluamme Suomesta virallisesti yksikielisen. ***


- Suurin osa suomalaisista viettää suurimman osan ajastaan Suomessa suomalaisten ihmisten seurassa.

*** Aivan. IRMC. ***

- Oppivelvollisuuskoulun tehtävä ei ole antaa ammattikoulutusta, vaan Suomen kansalaisille kuuluvat perusvalmiudet, joiden pohjalta hän sitten voi tehdä päätöksen siitä, miksi haluaa tulla ja mihin ammattiin hän haluaa kouluttautua.

*** Ongelma poistuu kun Suomesta tulee yksikielinen. ***

- Ruotsia voi pitää kansalaisvalmiuksien ja hyvän elämän kannalta tärkeämpänä aineena kuin esimerkiksi kemiaa.

*** Ongelma poistuu kun Suomesta tulee yksikielinen. Mutta oikaistaan sen verran että vaikka kielet, oppiaineryhmänä siis, kuuluvat ns. ylesisivistykseen, ruotsinkieli sinällään EI TODELLAKAAN kuulu. Vai ovatko maailman väestöstä 99,99% siis sivistymättömiä? SIltä välillä tuntuu, kun kuuntelee pakkoruotsittajien esityksiä. Kemia puolestaan on yleishyödyllinen aine, joka yleissivistykseen kuuluu. ***

- Suomalainen voi ruotsin taitonsa avulla osallistua suomenruotsalaiseen kulttuuriiin, sekä tutustua suomenruotsalaisiin ja ruotsalaisiin ihmisiin.

*** Suomalainen voi tutustua mihin tahansa muuhun kulttuuriin, opiskelemalla mitä tahansa muuta kieltä. Minulla on paljonkin ruotsalaisia ja suomenruotsalaisia ysviä, tuttavia ja työtovereita, enkä ole koskaan kokenut mitään hinkua tutustua heidän "kulttuurinsa" kielen kautta. Ei kuule eroa meidän suomalaisesta kulttuurista paljoakaan, ei ole eksoottista viehätystä tutustua. En tunne yhtäkään ruotsalaista joka olisi kiinnostunut suomalaisesta kulttuurista niin paljon että olisi kielen opetellut, jos ei ole sukujuurria tai aviopuolisoa Suomesta..

- Ruotsia ei opeteta ainoastaan ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi, vaan myös siksi, että suomenkielisetkin voisivat käyttää mm. ruotsinkielisiä kulttuuripalveluja, lukea suomenruotsalaisia lehtiä ja myös kirjoittaa niihin mielipiteensä ilmaisemiseksi.

*** No nämä nyt ovat aivan järjettömiä siis kerrassaan päättämiä perusteita. Voin kertoa että ei suomalaisia todellakaan kiinnosta. Pitäkää Höblanne ja Svenskiksenne, vassokuu. ***

- Muiden maiden kieliä opetetaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ruotsin kieltä opetetaan kansalaistarpeisiin, jotta voisimme puhua ruotsinkielisten ystäviemme, perheenjäsentemme ja sukulaistemme kanssa heidän omalla kielellään. Kaikki se on osa Suomen kansaan kuulumista ja suomalaisuutta.


*** Ongelma poistuu kun Suomesta tulee yksikielinen, kuten se jo tosiasiassa on. Vastaan jankuttamalla, koska jankutat koko ajan että ruotsinkieli kuuluu Suomeen. Se kuuluu Suomeen yhtä paljon kuin suomenkieli Ruotsiin eli ei yhtään enempää kuin vähemmistökielenä. On todella YLIMIELISTÄ luulla minun haluvan puhua ruotsinkielisten kanssa SUOMESSA ruotsia, eiköhän se ole niin että heidän tulee keskustella minun kanssani suomenkielellä, jos asiaa on! ***

- Nuoria ei kouluteta ensi sijassa sen takia, mikä heidän mielestään on kivaa, vaan sen takia, mitä yhteiskunta tarvitsee.

*** Se mitä yhteiskunta ei tarvitse on suomenruotsalaisen reservin lisäksi yhtään lisää ruotsinkielentaitoisia! Jos joku haluaa opiskella ruotsia, ihan vapaasti, mutta ei pakolla. Tähänkin olen jo tosin aiemmin vastannut. ***

- Yhteiskunta tarvitsee koulutettuja ihmisiä, jotka oman erikoisalansa hallitsemisen lisäksi myös osaa elää yhteiskunnassamme lainkuuliaisena, kulttuuristamme monipuolisesti nauttivana ja yhteiskuntaan rakentavasti osallistuvana henkilönä.

*** Totta. Miten tämä liittyy ruotsinkieleen? Mielestäni tässäkin on sama ylimielisyys nähtävissä: jos ei ruotsinkieli kiinnosta, on todennäköisesti kulttuurin vihollinen, antisosiaalinen ja ehkä jopa rikollinen! Uskomatonta propagandaa! ***

- Tasa-arvon toteuttamiseksi on välttämätöntä, että myös enemmistölle annetaan mahdollisuus oppia vähemmistön kieltä. Näin kaksikielisyydestä ei tule vähemmistön etuoikeutta, vaan koko kansan asia.

*** Jos joku haluaa opiskella ruotsia, ihan vapaasti, mutta ei pakolla. Tähänkin olen jo tosin aiemmin vastannut. Useasti. ***

- Nykyinen järjestelmä on pyritty rakentamaan mahdollisimman tasapuoliseksi. Sen periaatteena on vastavuoroisuus. Eli kun ruotsinkielisille on pakkosuomi, niin suomenkielisille on pakkoruotsi. Tämä on ns. reilua.

*** Maan nimi on SUOMI. Suomalaisista noin 99% osaa suomea. (Lähes, en voi tietää 100% varmasti, maailmassa 200 maata) KAIKISSA maissa on maan virallinen kieli PAKOLLINEN. Ei ole kyse reiluudesta että, todella pienen vähemmistön takia koko kansan tulisi opetella todella pientä marginaalikieltä, ruotsia! Toki ruotsinkielisiä on maailmassa enemmän kuin suomalaisia, mutta TÄMÄN Maan nimi on SUOMI! ***

- Koulussa ei etukäteen voida tietää, kuka ruotsia aikuisena haluaa osata ja kuka ei. Koulu voi kuitenkin tarjota kaikille yhtäläisen mahdollisuuden oppia ruotsia, jolloin mukaan pääsevät nekin, jotka eivät sitä olisi omasta tahdosta valinneet.

*** Jos joku haluaa opiskella ruotsia, ihan vapaasti, mutta ei pakolla. Tähänkin olen jo tosin aiemmin vastannut. Useasti. Todellikin useasti. Me myös tiedämme sen että pienen maan kansalaisilta vaaditaan jatkossa todella monipuolista kileitaitoa. Oletkonähnyt Kari Suomalaisen piirustuksen jossa ensimmäisessä kuvassa virkamies lentokoneessa ylistää kielitaido tarpeellisuutta ja toisessa kuvasssa lentokentällä kättelee tummaa miestä sanoen "Talar ni svenska"? Tämä kertoo olennaisen todella loistavasti. Ruotsilla ei pärjää kuin vain ja ainoastaan pohjoismaissa, ja pohjoismaissa suomalainen on tasavertaisempi englanninkielellä, joten ruotsia ei tarvita missään! Norjassa, Tanskassa ja Islannissa EI muuten puhuta ruotsia vaan norjaa, tanskaa ja islantia. ***

- Ruotsi täydentää sananvapautta.

*** No tämä lause ei tarkoita yhtään mitään. Korkeintaan tämän vo tulkita härskeimmäksi propagandaksi mitä tekstistäsi löytyy; jätän sen siis kommentoimatta tämän enempää. ***

- Vähemmistö on osa kansakuntaa.

***. Tottakai. Mutta ei meillä ole mitään tarvetta tai moraalista velvollisuutta antaa heille perusteettomia etuoikeuksia, jotka tulevat kohtuuttoman kalliiksi. ***
Kansalaisten tulee olla mahdollisimman yhdenmukaisessa asemassa.

*** Kyllä. ***

Suomen- ja ruotsinkielisiä syntyperäisiä suomalaisia tulee kohdella tasavertaisesti.

*** Kyllä. ***

Suomen- ja ruotsinkielisiä suomalaisia tulee palvella itse kunkin äidinkielellä.

*** Ei. Suomalaisista yli 99% tulee toimeen suomenkielellä, ja ruotsinkielen vaatiminen joka virastoon on todella härskiä snobbailua. ***

Yhteiskunnan tulee kouluttaa julkisen palvelun tehtäviin ihmisiä, jotka voivat palvella molemmilla kielillä. Yhdenmukaisuusperiaatteesta seuraa, että molempia kieliä tulee käyttää opetuskielinä. Tästä seuraa, että:

maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä (aivan samasta syystä kuin maassa tulee olla oppilaitoksia ja opintolinjoja, joissa käytetään suomea opetuskielenä). Suomenkielisille tulee järjestää mahdollisuus päästä oppilaitoksiin ja opintolinjoille, joissa käytetään ruotsia opetuskielenä.

*** Ei. EI. JA EI. Nuokin ongelmat poistuvat kun Suomesta tulee yksikielinen. Suomi ei ole tosiasiassa koskaan ollutkaan kaksikielinen eikä sitä tule koskaan olemaankaan. Yli 90% suomalaisista elää täysin ruotsinkielisen kulttuurin vaikutuspiirin ULKOPUOLELLA.

Koko tuo Lars Dahlin teksti oli täynnä vanhoja hokemia, ihan suoria alheita, propagandaa ja yksikään väitteistä ei kestä lähempää tarkastelua. Parhaimmillaan väitteitä perustellaan status quolla eli asiat ovat hyvin koska ne ovat näin, eikä niitä siksi voi muuttaa!

Lukuisia kertoja Lars Dahl perustelee ruotsinkielen hyötyä sillä, että sen avulla opiskelupaikan, työpaikan kunnalta tai viran valtiolta, vaikka juuri tätä ruotsinkielisiä suosivaa lainsäädäntöä tulisi muuttaa tasapuolisemmaksi (ja todellisuutta vastaavaksi) kansan enemmistöä kohtaan! Ja ennenkuin mitään fasismisyytöksiä aletaan esittää, niin ruotsinkielelle Suomessa tulee antaa tietenkin vähemmistökielen asema, AIVAN kuten suomenkielellä on Ruotsissa. ***