Valtion retkeilyalueiden metsien hakkuut on lopetettava

#25: Kainuulainen -

15 hehtaarin pienaukot (käsittääkseni alle puolen hehtaarin aloja) ovat yhteensä alle 0,2% kokonaispinta-alasta ja 85 hehtaarin harvennuksetkin alle 1% kokonaispinta-alasta, joten huoli retkeilyalueen tuhoutumisesta tuntuu liioittelulta.

#26: Numero24 - Re:

Luulitko, että tämä on ainoa kerta kun MH Hossassakin hakkaa? Ei, Hossassa on tehty rumia hakkuita viime vuosina, nyt aiotaan tehdä taas, ja kohta taas ollaan seuraavia suunnittelemassa. Siitä se laajuus ja erämaisuus pala palalta nakerrellaan poies.

#27: - Re: Re:

Hakkuun jäljet häviävät n. viidessä vuodessa ja taimikkokin on yli miehen mittaista, joten mitään pysyvää "tuhoa" niistä ei aiheudu. Kuvissa näkyvistä ylitiheistä nuorista metsistä ei koskaan tule järeitä "erämaisia" metsiä, ellei niitä jostain vähän harvenneta.

Miksei Suomessa uskota, satsata luontomatkailuun? Vahva trendi jo muualla Euroopassa...

Todella surullista, että retkeilyalueillakin tehdään hakkuita. Nimenomaan luonnontilainen metsä on kiehtova paikka, ja niitä on Suomessa liian vähän.

Adressi lähtee ajatuksesta että Metsähallitus omilla hakkuillaan pilaisi tai vähentäisi omien retkeilyalueiden vetovoimaisuutta. Miksi se niin tekisi? Koko ajatus tuntuu käsittämättömältä. En osaa nähda tilannetta että esim. jokin päättävä taho saisi hakkuista taloudellista hyötyä itselleen. Mielestäni suunnitelluilla hakkuilla juuri pyritään siihen että retkeilyalueen vetovoima säilyisi myös tuleville sukupolville.

Rauhallinen ja kaunis metsä on ihmiselle monitasoisesti parantava. Ei lisää avohakkuita eikä luontoa tuhoavia metsäteitä retkeilyalueille!

Jos haluan katsella hakkuuaukkoja, voin retkeillä yhtä hyvin etelämpänä. En matkusta Kainuuseen asti nähdäkseni raiskattua luontoa, kun sitä löytyy lähempääkin. Koittakaa siinä sitten tehdä matkailubisnestä...

#28: - Re: Re: Re:

"Hakkuun jäljet häviävät n. viidessä vuodessa ja taimikkokin on yli miehen mittaista, joten mitään pysyvää "tuhoa" niistä ei aiheudu. Kuvissa näkyvistä ylitiheistä nuorista metsistä ei koskaan tule järeitä "erämaisia" metsiä, ellei niitä jostain vähän harvenneta."

Noin kirjoitti n:o 27. Oletko ollenkaan huomioinut, etteivät hakkuun jäljet edes "arpeudu" viidessä vuodessa pohjoisissa erämaaolosuhteissa? Hossa sentään on niillä leveysasteilla, ettei sellaisesta ole toivoakaan edes 20 vuodessa. Katso Lapin metsien aukkoja, arvioi ja arvaa uudestaan. Kasvuolosuhteet ovat Hossassa täydellisesti toisenlaiset kuin eteläisessä Suomessa. Hölmöä sanailua 27:lta.

Aukkoihin vähitellen syntyvä mäntyrääseikkö ei muistuta erämaata saati metsää kuin Nils Osaran ja Eljas Pohtilan tavoin ajattelevien silmissä. Talousrääseikköä se hakkuiden jälkeen on ja siitähän ei Natura-alueilla pitäisi olla kysymys. Lähtökohdat erämaisen metsän hoidossa ovat täydellisesti aivan muuta.

Uutistietojen mukaan sekä kuitu-, että tukkipuun kysyntä on laskenut 40-60 % edellisistä vuosista.
Puuta on tarjolla liikaa ja Tapaninpäivän myrsky- tuhot lisäävät vielä tarpeetonta puuvastoa teiden varsiin.
Oudointa on, että Metsähallitus lisää puun myyntiänsä ja vielä suojelualueilta? Kenen etua se tällä toiminnalla ajaa?

#34: MP - Re: Re: Re: Re:

Kuvissa on tasaikäistä tiheää mäntymetsää. Sellaista harvennettaessa ei synny tuollaisessa maastossa muita jälkiä kuin oksia, jotka häviävät kyllä viidessä vuodessa. Jos tuollainen metsä annetaan olla luonnontilassa, se pusikoituu, rungot riukuuntuvat, katkeilevat ja kuolevat. Tuloksena on melko matalakasvuista läpipääsemätöntä "rääseikköä". Järeää puustoa ei synny. Jotta tuollaisesta lähtökohdasta syntyisi retkeilijöiden suosimaa monipuolista, moni-ikäistä metsää missä on myös järeää puustoa, joka sitten aikanaa kaatuilee ja lahoaa, ja jossa on valoa myös alikasvustolle, täytyy sitä harventaa. Jos noin 9000 hehtaarin alueelle tehdään yhteensä 15 hehtaaria pienaukkoja, jotka ovat alle puolen hehtaarin kokoisia (alle puolet Senaatintorin pinta-alasta), niitä ei mielestäni voi verrata lapin avohakkuisiin. Aukot käsittääkseni tehdään juuri puuston uudistumista ajatellen, eikä hakkuita tehdä erämaisissa metsissä, vaan talousmetsiin rinnastettavissa metsätyypeissä.

KAIKKIALLA SUOMESSA ON HETI LOPETETTAVA AVO- JA HARVENNUSHAKKUUT JA SIIRRYTTÄVÄ TAKAISIN IKIVANHOIHIN, HYVIKS HAVAITTUIHIN JATKUVAN KASVATUKSEN/LUONNONMUKAISEN METSÄNHOIDON KÄYTÄNTEISIIN.
PYYTÄKÄÄ SUOMEN PARHAISIIN KUULUVAA ASIANTUNTIJAA, METSÄNHOIDON EMERITUSPROFESSORIA ERKKI LÄHDETTÄ..0503832770 erkki.lahde@metla.fi PAIKKAKUNNILLENNE AIHEESTA TAPANSA MUKAAN ELOISASTI JA ERITTÄIN ASIANTUNTEVASTI TARINOIMAAN.
ERKIN SEURAAVA ESIINTYMINEN ON KUHMALAHDEN KIRJASTOSSA 8. HELMIKUUTA KELLO 19 ALKAEN.
TERVETULLOO PAIKALLE PORUKALLA. KATSOTAAN PALJONKO VÄKEÄ KIRJASTOON MAHTUU. TILAISUUDEN PUUHAMIES PELIMANNI KUSTI VUORINEN 0445636963.
17.1.2012 k mikko/mikko kiio kankahan alta

Metsähallitus käy sotaa luontoa vastaan. Ja niin kuin sodassa on tapana, ensimmäiseksi isketään vastustajan arvokkaimpiin kohteisiin. Tämä sota on jatkunut jo vuosikymmeniä.

Luontopalvelut pois Metsähallitukselta!

Miten avohakkuut soveltuu tähän suojelupolitiikkaan? Uskoisin että suurin osa retkeilyalueilla vierailevista eivät odota "uudistettuja" metsiä (käytännössä seuraavat 20 vuotta avonaisia, metsäkoneilla myllättyjä alueita) vaan haluaisivat mielluummin liikkua koskemattomassa metsässä, suurien puitten ympäröimänä. Oli mikä Natura suojelu "tavoite" tahansa, jos siihen kuuluu metsän 100% kaataminen (avohakkuut), se on silkkaa peitepuhetta ja pitäisi rehellisesti nimetä tulostavoitteeksi eikä mukamas "suojelu" tavoitteeksi.

Ahneudella ei näytä olevan mitään rajaa, onko metsän vuotoinen kasvu laskettu tietoisesti yläkanttiin, kun ns.talousmetsät ei tunnu riittävän.

Näin on näreet ja männynkäppyrät. Taimikkohallitukselta on puut loppu ja kaikki paikat pitää nyysiä, että ihramakkarat voivat maksaa ittelleen yli suuria palkkoja ja autoilla joka kolkkaan. Ei niillä hommia muutoin riitä, kun puukin kasvaa ihan itsekseen. Taimikkohallituksen puheet ja teot ovat aina olleet pahoin ristiriidassa.

Teijon retkeilyalueella metsähallituksen hakkuut ovat jatkuneet kiihtyvällä tahdilla - jälki on karmeaa. Laajat avohakkuut, raiskiot ja konevoimin tehdyt laikutukset leimaavat kilometritolkulla pääulkoilureittien varsia.
Metsähallitus kirjoittaa v. 2010: "Teijon alue on laajimpia erämaisia metsä- ja suoalueita Varsinais-Suomen itä- ja kaakkoisosissa.Visio: Suunnittelualueen visio, eli tavopitetila tulevaisuudessa, on Metsähallituksen, sidosryhmien ja alueen käyttäjien yhteinen näkemys suunnittelualueen toivotusta kehityksestä."
Metsähallituksen lanseeraama "yhteinen näkemys" on pilkkakirveen isku totuudelle; pysyvälle yhteistyölle, vuorovaikutukselle ja ulkoiluympäristön parantamiselle.

#42: -

Adressin etusivulle on lisätty muutama kuva edellisessä kommentissa mainituista Teijon retkeilyalueen raiskioista. Emme halua retkeillä tällaisissa maisemissa, siksi adressiin on kertynyt muutamassa päivässä jo 1600 nimeä.

Kiitos kaikille allekirjoittajille! Levittäkää viestiä adressista, jotta muutkin saavat kertoa mielipiteensä retkeilyalueiden hakkuista!

#36: - Re: Re: Re: Re: Re:

"Jos tuollainen metsä annetaan olla luonnontilassa, se pusikoituu, rungot riukuuntuvat, katkeilevat ja kuolevat. Tuloksena on melko matalakasvuista läpipääsemätöntä "rääseikköä". Järeää puustoa ei synny. Jotta tuollaisesta lähtökohdasta syntyisi retkeilijöiden suosimaa monipuolista, moni-ikäistä metsää missä on myös järeää puustoa, joka sitten aikanaa kaatuilee ja lahoaa, ja jossa on valoa myös alikasvustolle, täytyy sitä harventaa."

Lainaus numerolta 36, joku aiemminkin kirjoitti samaa soopaa. Suosittelen, että menette käymään Venäjän puolella. Heti rajan takana on Kostamuksen seudulla helposti saavutettavissa metsiä, joissa ei ole tehty minkäänlaisia hakkuita jääkauden jälkeen. Eivät muuten oli matalakasvuista läpipääsemätöntä rääseikköä. Puusto on niin järeää, että Suomessa ei missään. Upeita retkeilymaastoja, eikä ole tarvinnut harventaa. Nimimerkki ei ole tainnut kuulla käsitteestä itseharveneminen? Hossassa hakattavaksi suunnitelluissa metsissä se on käynnissä, eikä minkäänlaista pelkoa pusikoitumisesta tai riukuuntumisesta ole.

#6: Sosialisti ei pysty hoitamaan metsiä. - METSÄHALLITUKSEN METSÄT

Täsmällisesti kuin Pohjois-Kurjan armeija nostaa käskystä jalkaa 1000-päisissä neliöissä diktaattorinsa kunniaksi, em. kirjoittaja toistaa poliittisen lahkonsa satavuotista progandahokemaa .

 

Jos sosialisti ei pysty hoitamaan metsiä, niin eikö silloin pitäisi ostaa yksityismetsät ja lahjoittaa ne yksittäin sosialisteille yksityisiksi omistusmaiksi. He eivät ”laiskuuttaan” soittaisi vuosiin tilausta metsäkoneurakoitsijalle, metsien turha tehokulutus hidastuisi, aitoa metsäluontoa säästyisi luonnon alkuperäiseen tarkoitukseen ja Etelä-Suomessakin retkeilijöiden, matkailijoiden ja eränkävijöiden hyötykäyttöön ilman jatkuvaa erämaan rauhaan kuulumatonta 24/7 – konemelua ja möyrintää. Äskeinen on leikkiä. Nykyisissäkin yksityismetsänomistajissa on paljon ihmisyyttä. Kaikki eivät alistu muuttamaan metsäänsä yksipuoliseksi puuaineksen kasvatusalustaksi, energiapelloksi.

 

Kristinusko, marxismi ja sosialismi ja mitä niitä nyt onkaan, ovat eläimestä ulos tulleen olennon yrityksiä inhimillistää ympäristönsä. Jatkuva kasvu ja (uus)liberalismi ovat pelkkää geenien mukanaan tuomaa älykkyyden kiihdyttämää eläinoppia. . Se toimii - lamasta lamaan tai niinku voitosta voittoon. Josef ja Margaret pelasivat sitä luonnossa, pelaa sinä pleikkarilla. Sillai. Röyhkeästi hyssytellen. Aurinkoisesti.

 

#39: Aki Paasovaara, Hossalainen -

En mitenkään voi hyväksyä ja ymmärtää retkeilyalueiden hakkuita millään verukkeella.Meillä metsää riittä yllinkyllin hakattavaksi retkeily ja muidenkin arvokohteiden ulkopuolella.Metsähallituksessa näyttää vielä olevan periaatteena luonnonsuojelun vastustaminen,mutta toivottavasti siitäkin talosta löytyy lopulta järki-ihmisiä ymmärtämään luonnonmonimuotoisuuden ja retkeilyalueiden tarpeellisuuden.Nuoret metsälöt on kasvaneet kuitupuun tarvetta ajatellen kaikissa metsissä sitä luokkaa,että meillä olisi varaa nyt jättää kaikki jäljellä olevat arvokkaammat ikimetsät valtionmailta hakkaamatta.Tukkipuu sahoille löytyy yksityisten metsälöistä.Nyt esim.Pölkky OY  ostaa tukkia kolmimetrisenä kymmensentiseen asti.Sitä saadaan jo nuorista metsistä,jos laatu vain riittää.Se näissä räkämänniköissä on pahin este tukkipuun saatavuudelle tulevaisuudessakin.Puuta nämä räkämänniköt Osara-aukkoineen kasvaa,mutta laatu on valitettavasti ala-arvoista.Jätetään retkeilyalueet ja arvokkaat ikimetsät hakkuiden ulkopuolelle,koska siihen on nyt puuhuollon ja metsäalan työllisyydenkin kohdalla mahdollisuus.Nyt ei jää enää metsureita suojelun vuoksi työttömäksi kuten on aikasemmin peloteltu. Motoille ja kuorma-autoilijoille riittää puuta hakattavaksi ja kuljetettavaksi.Ongelma on nyt vain se,että miten saadaan kasvaneet räkämänniköt ja vähän laadukkaampienkin nuorten metsälöiden ensiharvennusten puu kaupaksi markkinoilla.Metsäyhtiöt antaa ymmärtää varastojensa olevan täynnä  puuta ja ostettukin jo pitkälle ensitalveen.Kun puukäyttö koko ajan vähenee ja metsät silti kasvaa niin miksi hakata tässä tilanteessa arvokkaita ikimetsiä ja retkeilyalueita.Näille ikimetsistä ja retkeilyalueista olisi myös Metsähallitukselle taloudellista hyötyä luonto-virkistyskäyttöä ajatellen.Omaa oksaa Metsähallitus tarkemmin ajatellen sahaa tuhotessaan retkeilyalueita ja ikimetsiä.Eikö siinä talossa toinen käsi tiedä mitä toinen tekee.

#44: Raimo Heikkilä - Hossan hakkuut

Kyllähän järeää metsää silloin syntyykin jos metsä on alusta asti ollut luonnontilassa, jääkauden jälkeen metsäpalot ovat useaan kertaan tehneet harvennukset. Jos metsä syntyy luonnollisesti aukosta, siihen tulee eri-ikäisiä puita, valoa riittää ja puusto järeytyy. Kyse onkin siitä että lähtötilanne ei ole luonnon muodostama, vaan tiheä tasaikäinen metsä. Toki siitäkin kaunista retkeilymetsää tulee, kunhan metsäpalot tai suihkuvirtaukset sen ensin tuhoavat ja uusi metsä pääsee alulle, mutta silloin täytyy metsän myös antaa palaa.

Törkeää!!

Hyvä adressi. Itseä harmittaa kotikaupungissani hakkuut, joissa ei ajatella yhtään esteettisiä seikkoja... Pururatojen ympäristössä, taajama-alueella yms. hakataan, eikä ajatella, mikä on lopputulos.... Monesti on mielessä käynyt, että kirveellä olisi töitä.

Metsähallitus tekee tulosta valtiolle päätehakkamalla vanhoja metsiä ja ilman avohakkuuta käsiteltyjä metsiä, joissa laadukkan tukkipuun saanto on hyvä. Muut hakkuut eivät juuri tuota vanhastaan avohakattujen alojen huonon puuston laadun vuoksi. Nyt päätehakkuualat alkavat liiallisen hakkaamisen vuoksi loppua, joten vuorossa ovat seuraavaksi mm. arvokkaat kansalaisten retkeilyalueet ja luultavasti seuraavana lakialueet. Metsähallitus on huono renki meidän metsässä ja on hävittämässä avohakkuin kaiken mitä irti saa.