#28: - Re: Re: Re:

"Hakkuun jäljet häviävät n. viidessä vuodessa ja taimikkokin on yli miehen mittaista, joten mitään pysyvää "tuhoa" niistä ei aiheudu. Kuvissa näkyvistä ylitiheistä nuorista metsistä ei koskaan tule järeitä "erämaisia" metsiä, ellei niitä jostain vähän harvenneta."

Noin kirjoitti n:o 27. Oletko ollenkaan huomioinut, etteivät hakkuun jäljet edes "arpeudu" viidessä vuodessa pohjoisissa erämaaolosuhteissa? Hossa sentään on niillä leveysasteilla, ettei sellaisesta ole toivoakaan edes 20 vuodessa. Katso Lapin metsien aukkoja, arvioi ja arvaa uudestaan. Kasvuolosuhteet ovat Hossassa täydellisesti toisenlaiset kuin eteläisessä Suomessa. Hölmöä sanailua 27:lta.

Aukkoihin vähitellen syntyvä mäntyrääseikkö ei muistuta erämaata saati metsää kuin Nils Osaran ja Eljas Pohtilan tavoin ajattelevien silmissä. Talousrääseikköä se hakkuiden jälkeen on ja siitähän ei Natura-alueilla pitäisi olla kysymys. Lähtökohdat erämaisen metsän hoidossa ovat täydellisesti aivan muuta.

#34: MP - Re: Re: Re: Re:

Kuvissa on tasaikäistä tiheää mäntymetsää. Sellaista harvennettaessa ei synny tuollaisessa maastossa muita jälkiä kuin oksia, jotka häviävät kyllä viidessä vuodessa. Jos tuollainen metsä annetaan olla luonnontilassa, se pusikoituu, rungot riukuuntuvat, katkeilevat ja kuolevat. Tuloksena on melko matalakasvuista läpipääsemätöntä "rääseikköä". Järeää puustoa ei synny. Jotta tuollaisesta lähtökohdasta syntyisi retkeilijöiden suosimaa monipuolista, moni-ikäistä metsää missä on myös järeää puustoa, joka sitten aikanaa kaatuilee ja lahoaa, ja jossa on valoa myös alikasvustolle, täytyy sitä harventaa. Jos noin 9000 hehtaarin alueelle tehdään yhteensä 15 hehtaaria pienaukkoja, jotka ovat alle puolen hehtaarin kokoisia (alle puolet Senaatintorin pinta-alasta), niitä ei mielestäni voi verrata lapin avohakkuisiin. Aukot käsittääkseni tehdään juuri puuston uudistumista ajatellen, eikä hakkuita tehdä erämaisissa metsissä, vaan talousmetsiin rinnastettavissa metsätyypeissä.