Kirjallinen kysymys ulkoministeri Timo Soinille Euroopan komission tulkintaohjeesta Israelin vuoden 1967 jälkeen miehittämillä alueilla tuotettujen tuotteiden alkuperän merkitsemisestä.
Kirjallinen kysymys KK 335/2015 vp
Peter Östman kd ym.

Kirjallinen kysymys Euroopan komission tulkintaohjeesta Israelin
vuoden 1967 jälkeen miehittämillä alueilla tuotettujen tuotteiden
alkuperän merkitsemisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Euroopan komissio julkaisi 11.11.2015 Israelin siirtokuntatuotteiden alkuperämerkintää koskevan
tulkintaohjeensa. Tulkintaohjeella halutaan varmistaa EU:n jo olemassa olevan lainsäädännön
yhdenmukainen toimeenpano sekä Israelin kanssa käytävän kaupan avoimuus ja toimivuus.
Alkuperämerkintöjä koskevien säännösten täytäntöönpano on edelleen jäsenmaiden vastuulla.
Komission tulkinnan kansallinen tarkastelu on tarkoitus aloittaa viiveettä. Komissio ei anna tulkintaoh-jeella uusia säännöksiä, vaan ilmaisee sillä näkemyksensä asiaan liittyvästä EU:n voimassa
olevasta lainsäädännöstä. Tulkintaohjeessa tarkennetaan, millä tavoin Israelin siirtokuntatuotteet
on merkittävä ja miten niitä ei saa merkitä. Komission tulkintaohjeessa toistetaan, että EU ei
tunnusta Israelin suvereniteettia Israelin kesäkuusta 1967 miehittämillä alueilla eli Golanin kukkuloilla, Gazan alueella ja Länsirannalla mukaan lukien Itä-Jerusalem eikä katso niiden olevan
osa Israelin aluetta riippumatta niiden oikeudellisesta asemasta Israelin kansallisessa lainsäädännössä.
EU—Israel-assosiaatiosopimuksessa vuodelta 2004 on sovittu teknisestä tullikoodilistauksesta,
jossa näkyy alueen postinumero ja siten alkuperä liittyen tulli- ja tuontiverotuskäytäntöihin.
Euroopassa ja myös Suomessa levitetään Israelin vastaista kampanjaa. Mm. BDS-liikkeen mukaan
Lähi-idän rauhaa voitaisiin edistää eristämällä Israel kansainvälisesti boikotein ja sanktioin.
BDS-liikkeen lopullisena tavoitteena on Israelin täydellinen eristäminen ei ainoastaan taloudellisesti,
vaan myös kulttuurisesti — sosiaalisella, koulutuksellisella, humanitaarisella ja diplomaattisella
tasolla. Israel on tällä hetkellä Lähi-idän ainoa toimiva demokratia, jossa kaikilla
asukkailla etniseen taustaan, uskontoon tai sukupuoleen katsomatta on kansalaisoikeudet, uskonnon-
ja mielipiteenvapaus sekä oikeusturva. Israelin demokratian säilyminen vahvana on hyvin
tärkeää alueen vakaudelle. Tällä hetkellä koko Lähi-itää uhkaa sortuminen ääri-islamilaisten liikkeiden
hirmuvaltaan. Varsinkin Jordania ja Egypti tukeutuvat pinnan alla Israelin vahvaan tukeen
ISIS-liikkeen leviämistä vastaan.
Vuoden 1967 Kuuden päivän sota oli puolustussota, jossa Israel onnistui hämmästyttävästi puolustau-tumaan ympärillä olevien arabimaiden hyökkäystä vastaan. Sodassa Israel sai haltuunsa
Jordanian miehittämän Länsirannan, Syyrian Golanin, Egyptin miehittämän Gazan ja koko Siinain
niemimaan. Sodan päätyttyä YK:n turvallisuusneuvosto antoi päätöslauselman 242, jonka
mukaan kaikilla alueen mailla pitää olla oikeus elää rauhassa turvallisten ja tunnustettujen rajojen
sisällä. Päätöslauselmassa vaadittiin Israelia vetäytymään, mutta tarkoituksellisesti jätettiin
määrittelemättä, mitkä sen valtaan tulleista alueista eivät kuulu sille.
Sittemmin Israel on luovuttanut Kuuden päivän sodassa saamistaan alueista yli 90 % rauhansopimuksia vastaan. Oslossa sovittiin vuonna 1993 erityisesti, että vasta rauhanprosessin edettyä
onnistuneesti viimeiseen vaiheeseen sovitaan kiistanalaisista asioista, kuten lopullisista rajoista,
palestiinalaisten pakolaisten oikeuksista, juutalaiskylien kohtalosta ja Jerusalemin asemasta. Molemmat osapuolet sitoutuivat ratkaisemaan nämä kysymykset neuvotteluin toisen osapuolen
kanssa. Palestiinalaishallinto on toistuvasti kieltäytynyt rauhanneuvotteluista israelilaisten kanssa
tai asettanut niille Oslon sopimuksen vastaisia ennakkoehtoja. Se ei myöskään ole luopunut
terrorista ja terroriin kiihottamisesta Israelia vastaan. Gazan luovuttaminen ja juutalaisasukkaiden
pakkosiirtäminen vuonna 2005 eivät myöskään anna rohkaisevaa ennakkoesimerkkiä: se ei
ole lisännyt rauhaa vaan pahentanut terroria Israelia vastaan. Mikään kansainvälinen legitiimi sopimus
ei tue sitä, että alueet kuuluvat palestiinalaisille. Päinvastoin viimeisin kansainvälisesti ratifioitu
sopimus alueiden omistuksesta on Kansainliiton päätös vuodelta 1922, jonka myös YK
vahvisti. Sen mukaan Länsiranta, jonka vanhempi nimitys on Juudea ja Samaria, kuuluu juutalaisvalti-olle.
Julkisuudessa käytetty "miehitys"-termi on jo lähtökohtaisesti harhaanjohtava. Kansainvälisen
lain kannalta on täsmällisempää puhua kiistellyistä alueista, koska myös Israelilla on niihin historiaan,
turvallisuuteen ja kansainväliseen oikeuteen perustuvia aluevaatimuksia. Vaikka tilanteeseen
sovellettaisiinkin miehitystä koskevaa kansainvälistä sääntelyä, kansainvälinen laki ei
pidä puolustussodassa valtaan saatujen alueiden miehitystä laittomana eikä vaadi miehittäjää vetäyty-mään ilman rauhansopimusta vastapuolen kanssa.
Monet yritykset toimivat sekä Israelin valtion alueella että siirtokunnissa, eikä eri puolilla tehtyjä
tuotteita tai niiden osia pidetä erillään toisistaan. Tämä tekisi sekä käytännöstä että valvonnasta hanka-laa. Monien paikallisten mielestä Länsirannan teollisuusalueet ovat hyvä esimerkki israelilaisten ja palestiinalaisten välisestä yhteistyöstä ja rauhanomaisesta rinnakkainelosta alueella —
he elävät ja hankkivat toimeentulonsa yhdessä.
Suomen ulkopolitiikassa puolueettomuus on arvo, jota tulee vaalia. Toivomme, että Suomen hallitus tukee sekä Israelin olemassaoloa että kaikkien rauhaa tahtovien ihmisten hyvinvointia Lähiidässä.
Alueen tilanne ei ole yksiselitteinen — samalla kun alueella on käyty vuosikymmeniä kestänyttä soti-laallista konfliktia, sitä käydään myös informaation ja aatteiden tasolla kansainvälisillä
areenoilla. Suomen tulee tukea rauhanprosessia eikä liittyä Palestiinaa yksipuolisesti kannattavien
ryhmittymien taakse. Lähi-idän rauhanprosessi ei edisty yksipuolisesti Palestiinaa tukevin
toimin.
Esitys siirtokuntatuotteiden merkitsemisestä on poliittinen, puolueellinen ja Israelia syrjivä, koska
vastaavaa tuotemerkintää ei ole suunnitteilla muilta vastaavilta alueilta, kuten Pohjois-Kyprokselta
tai Länsi-Saharasta, tulevilta tuotteilta. Koska kyseessä ei ole direktiivi, linjausta ei ole
käsitelty EU:n jäsenmaissa eikä Euroopan parlamentissa asian vakavuuden vaatimalla tavalla.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen mi-nisterin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten Suomen hallitus suhtautuu EU:n komission linjaukseen Israelin siirtokuntatuotteiden merkinnäs-tä, onko hallitus tietoinen siitä, että komission esitys on WTO-sopimuksen hengen vastainen eikä siitä ole sovittu EU—Israel-assosiaatiosopimuksen yhteydessä ja millä perusteilla siirtokuntatuotteiden merkitsemistä edellytetään vain israelilaisten siirtokuntatuotteiden
kohdalla eikä esimerkiksi Länsi-Saharan tai Pohjois-Kyproksen tapauksissa?

Helsingissä 27.11.2015

Peter Östman kd
Sari Essayah kd
Sari Tanus kd
Antero Laukkanen kd
Päivi Räsänen kd

Ulkoministeri Timo Soinin vastaus:

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 335/2015 vp
Vastaus kirjalliseen kysymykseen Euroopan komission tulkintaohjeesta
Israelin vuoden 1967 jälkeen miehittämillä alueilla tuotettujen tuotteiden
alkuperän merkitsemisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette
toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Peter Östmanin /kd ym. näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 335/2015 vp:
Miten Suomen hallitus suhtautuu EU:n komission linjaukseen Israelin siirtokuntatuotteiden
merkinnästä, onko hallitus tietoinen siitä, että komission esitys on WTO-sopimuksen hengen vastainen eikä siitä ole sovittu EU—Israel-assosiaatiosopimuksen yhteydessä ja
millä perusteilla siirtokuntatuotteiden merkitsemistä edellytetään vain israelilaisten siirtokuntatuotteiden kohdalla eikä esimerkiksi Länsi-Saharan tai Pohjois-Kyproksen tapauksissa?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Euroopan unionin (EU) ja Israelin nykyinen yhteistyö pohjautuu vuonna 1995 solmittuun assosiaatiosopimukseen.
Sopimuksen mukaan israelilaistuotteet pääsevät tullivapaasti EU:n markkinoille,
mutta siirtokunnissa valmistetut tai tuotetut tuotteet eivät kuulu tullietuusjärjestelmän
piiriin. Siirtokuntatuotteiden erilliskohtelusta on sovittu EU:n ja Israelin välillä vuonna 2004
Israelin ja EU:n välisen assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa koskevassa ns. teknisessä järjestelyssä (EU-Israel Technical Arrangement). Teknisellä järjestelyllä pyritään varmista-maan, etteivät siirtokuntatuotteet kuulu assosiaatiosopimuksen piiriin, vaan niistä on maksettava tulli.
Tämän vuoksi etuuskohtelua haettaessa on ilmoitettava tuotteiden tarkka valmistus- ja tuo-tantopaikka postinumeron avulla. Järjestelmä ei ole käytännössä toiminut.
EU:n, ml. Suomen, Israelin valtioaluetta ja siirtokuntia koskevat kannat perustuvat asian kansainvälisoikeudelliseen käsittelyyn ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston ja
yleiskokouksen päätöslauselmiin (mm. S/RES/242(1967). Kansainvälinen yhteisö katsoo, että Israelin siirtokunnat, jotka sijaitsevat sen vuoden 1967 sodassa miehittämällä alueella (Länsiranta ml. Itä-Jerusalem, Gaza ja Golan), eivät kuulu Israelin valtioon. Ne nähdään kansainvälisen oikeuden vastaisina sekä rauhan ja kahden valtion ratkaisun esteenä. Siirtokuntia ja kirjallisen kysymyksen kohteena olevaa siirtokunnista peräisin olevien tuotteiden merkitsemistä koskevia linjauksia on annettu vuoden 2009, 2012 ja 2014 EU:n ulkoasiainneuvostojen päätelmissä.
Keväällä 2013 kolmentoista EU-maan (ml. Suomen) ulkoministerit esittivät toiveensa yhtei-sestä ohjeistuksesta EU:n silloiselle korkealle edustajalle. Keväällä 2015 pyyntö toistettiin KE
Mogherinille. Allekirjoittaneita ulkoministereitä oli 16 (ml. Suomi).
EU:n komissio antoi Israelin siirtokunnista peräisin olevien tuotteiden alkuperän merkitsemistä koskevan tulkintaohjeen 11. marraskuuta 2015. Tulkintaohjeella halutaan varmistaa EU:n jo olemassa olevan lainsäädännön yhdenmukainen tulkinta sekä Israelin kanssa käytävän kaupan avoimuus ja toimivuus. Tulkintaohjeessa todetaan, että siirtokunnista peräisin olevien tuotteiden merkitseminen alkuperältään israelilaisiksi on kuluttajien kannalta harhaanjohtavaa ja sellaisenaan EU:n lainsäädännön vastaista.
Maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenet ovat velvollisia noudattamaan kaupankäynnin vapauteen ja tasavertaiseen kohteluun perustuvia WTO-sopimuksia. WTO-sopimuksen mukaan jäsenet voivat säätää alkuperämerkintöjä koskevaa lainsäädäntöä. Komission tulkintaohje ei kiellä Israelin siirtokunnista peräisin olevien tuotteiden tuontia EU:hun, vaan ohje koskee ainoastaan niissä esitettäviä alkuperämerkintöjä. Toisaalta on huomattava, että Israelin siirtokuntia ei kansainvälisesti ole tunnustettu kuuluvaksi Israelin valtioalueeseen, jolloin WTO:n alkuperämerkintöjen määräys Israelin siirtokunnista peräisin olevien tuotteiden osalta ei ole tarkoituksenmukaista.
Valtioneuvosto katsoo, että tuotteiden alkuperämerkinnässä on kyse kuluttajan oikeuksista ja
totuudenmukaisen tiedon antamisesta. Sekä EU:n että Suomen kansallinen lainsäädäntö edellyttää, ettei kuluttajaa saa johtaa harhaan tuotteen alkuperän osalta. Hallitus käynnistää komission antaman tulkintaohjeen pohjalta kansallisen tarkastelun, joka tapahtuu koordinaatiossa asianosaisten viranomaisten ja elinkeinoelämän kesken.
Israelin siirtokunnat, Länsi-Sahara ja Pohjois-Kypros ovat kansainvälisoikeudellisesti ja -
poliittisesti keskenään erilaisia tapauksia. Komission nyt antama tulkintaohje koskee vain Israelin siirtokunnista peräisin olevia tuotteita.
YK on määritellyt Länsi-Saharan olevan kansainvälisoikeudellisesti itsehallintoa vailla oleva
alue YK:n peruskirjan 11 luvun mielessä (Non-Self-Governing Territory awaiting decolonization). Se ei ole osa Marokon kuningaskuntaa, mutta ei myöskään itsenäinen valtio. YK-johdolla
käytävissä neuvotteluissa lopputuloksena tulee olla oikeudenmukainen ja pysyvä poliittinen ratkaisu, jonka osapuolet voivat hyväksyä ja joka tuo Länsi-Saharan asukkaille itsemäärää-misoikeuden. Marokon kuningaskunnasta peräisin olevien tuotteiden tuontiin Euroopan unionin alueelle sovelletaan uusittua EU-Marokko vapaakauppasopimusta. Sopimuksessa ei mainita Länsi-Saharaa tai sen asemaa.
Myös Kyproksen kysymys on kansainvälispoliittisesti ja -oikeudellisesti ainutlaatuinen tapaus.
YK:n tukemien neuvotteluiden tavoitteena on ollut Kyproksen kysymyksen ratkaiseminen jälleenyhdistämällä saaren kaksi yhteisöä kahden alueen liittovaltioksi. EU:iin kuuluu koko Kypros, mutta EU:n lainsäädäntöä ei sovelleta saaren pohjoisosassa, joka ei ole Kyproksen tasavallan hallinnassa ennen kuin Kyproksen kysymys on ratkaistu. EU tukee saaren jäl-leenyhdistymisneuvotteluja.

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 335/2015 vp
Helsingissä 18.12.2015.
Ulkoasiainministeri Timo Soini

Maanantaina 18.1.2016 EU-ulkoministerit hyväksyivät tämän, roomalaiskatolinen ulkoasiainministeri Timo Soini edusti Suomea siellä eli siirtokuntatuotteiden merkitseminen!

+++

Vatikaani vaatii Israelia lopettamaan Palestiinan miehityksen
Vatikaani ja Israel ovat ajautuneet kiistoihin Palestiinan tilanteen vuoksi. Vatikaani kritisoi Israelia palestiinalaisten kohtelusta, ja Israel syyttää Vatikaania antisemitismistä.
Israelin viranomaiset ovat raivostuneet arkkipiispa Cyrille Bustroksen lausunnosta, että kansainvälisten organisaatioiden pitäisi puolustaa palestiinalaisten oikeuksia. Bustros kritisoi myös Israelia Raamatun väärinkäytöstä oikeutettaessa Palestiinan miehitystä.
”Me kristityt emme voi puhua luvatusta maasta juutalaiskansan eksklusiivisena etuoikeutena”, Bustros totesi. ”Tämän lupauksen täytti Kristus. Ei ole enää valittua kansaa – kaikki miehet ja naiset kaikista maista ovat tulleet valituksi kansaksi."

+++

Council conclusions on the Middle East Peace Process
Council of the EU
• 18/01/2016
• 18:30
• Press release
• 14/16
• Foreign affairs & international relations
18/01/2016 | 18:30
Press contacts
Azadeh Sharafshahi
Press officer
+32 22813195
+32 475691865
1. The Council is deeply concerned that the continuing cycle of violence has led to a serious loss of human life in Israel and the Palestinian territory in recent months. The EU firmly condemns the terror attacks and violence from all sides and in any circumstances, including the death of children. The EU calls on political leaders to work together through visible actions to contribute to calm and address the underlying causes of the tensions. The EU recalls the special significance of the holy sites, and calls for upholding the status quo put in place in 1967 for the Temple Mount / al-Haram al-Sharif in line with previous understandings and with respect to Jordan's special role.
2. The EU urges all parties to refrain from any action that would worsen the situation by way of in-citement or provocation and calls on the parties to condemn attacks when they occur and adhere strict-ly to the principles of necessity and proportionality in the use of force. It commends both sides for up-holding security coordination in the light of an extremely challenging situation. The EU welcomes progress on the Duma investigation and calls for Israel to hold all perpetrators of settler violence to account. The EU also calls on both sides to jointly and resolutely fight incitement and hate speech, for instance by establishing a mechanism to consult on incitement along the lines of their previous com-mitments.
3. The EU is convinced that only the reestablishment of a political horizon and the resumption of dia-logue can stop the violence. Security measures alone cannot stop the cycle of violence. The underlying causes of the conflict need to be addressed. The EU reaffirms its support to the Quartet calls for signif-icant transformative steps to be taken, consistent with the transition envisaged by prior agreements, in order to restore confidence and rebuild trust. The EU urges both sides to implement these measures at the earliest juncture possible. A fundamental change of policy by Israel with regard to the occupied Palestinian territory, particularly in Area C, will significantly increase economic opportunities, empower Palestinian institutions and enhance stability and security for both Israelis and Palestinians.
4. The EU is united in its commitment to achieving a two-state solution - based on parameters set out in the Council Conclusions of July 2014 - that meets Israeli and Palestinian security needs and Pales-tinian aspirations for statehood and sovereignty, ends the occupation that began in 1967, and resolves all permanent status issues in order to end the conflict. It strongly opposes all actions that undermine the viability of the two state solution and urges both sides to demonstrate, through policies and actions, a genuine commitment to a two-state solution in order to rebuild trust and create a path back to meaningful negotiations. To this end, the EU will continue to closely monitor developments on the ground and their broader implications and will consider further action in order to protect the viability of the two-state solution, which is constantly eroded by new facts on the ground.
5. Securing a just and lasting peace, ending all claims, will require an increased common international effort. The EU, including through the action of its Special Representative, will work actively with all relevant stakeholders, including partners in the Quartet, notably the United States, in the region and in the United Nations Security Council, towards a renewed multilateral approach to the peace process. Recalling the spirit of dialogue and cooperation that presided over the Madrid Conference 25 years ago, the establishment of an International Support Group and a further international conference are both possible ways to contribute to this end. The EU recalls its willingness to engage further with re-gional partners on the basis of the Arab Peace Initiative which provides key elements for the settlement of the Arab-Israeli conflict as well as the opportunity for building a regional security framework.
6. The EU recalls that compliance with international humanitarian law and international human rights law by states and non-state actors, including accountability, is a cornerstone for peace and security in the region. The EU calls for the protection of children, including ensuring the right to education in a safe and secure school environment. The Council highlights the importance of unhindered work of civil society both in Israel and the occupied Palestinian territory and follows recent developments in this regard with concern.
7. Recalling that settlements are illegal under international law, constitute an obstacle to peace and threaten to make a two state solution impossible, the EU reiterates its strong opposition to Israel's set-tlement policy and actions taken in this context, such as building the separation barrier beyond the 1967 line, demolitions and confiscation - including of EU funded projects - evictions, forced transfers including of Bedouins, illegal outposts and restrictions of movement and access. It urges Israel to end all settlement activity and to dismantle the outposts erected since March 2001, in line with prior obli-gations. Settlement activity in East Jerusalem seriously jeopardizes the possibility of Jerusalem serving as the future capital of both States.
8. The EU and its Member States are committed to ensure continued, full and effective implementation of existing EU legislation and bilateral arrangements applicable to settlements products. The EU ex-presses its commitment to ensure that - in line with international law - all agreements between the State of Israel and the EU must unequivocally and explicitly indicate their inapplicability to the territories occupied by Israel in 1967. This does not constitute a boycott of Israel which the EU strongly opposes.
9. The EU urges all Palestinian factions to engage in good faith in the reconciliation process which is an important element for reaching the two state solution. The EU will continue its support to Palestinian aspirations for Statehood. It is of the utmost importance that the positive results of the past are not lost and Palestinian institutions must continue to grow stronger, more transparent, more accountable and more democratic. The EU calls upon the government to work towards genuine and democratic elections for all Palestinians. Strong, inclusive and democratic institutions, based on respect of the rule of law and human rights, are crucial in view of the establishment of a viable and sovereign Palestinian State. To this end, the EU calls on all Palestinian factions to find common ground and to work together to address the needs of the Palestinian population.
10. The EU calls for all parties to take swift steps to produce a fundamental change to the political, security and economic situation in the Gaza Strip, including the end of the closure and a full opening of the crossing points, while addressing Israel's legitimate security concerns. Recent rocket fire by mil-itant groups is unacceptable and underlines again the danger of escalation. All stakeholders must commit to non-violence and peace. The EU urges the Palestinian sides to make the reconstruction of Gaza an overarching national priority especially as regards to health, energy and access to water. The Palestinian Authority must fully resume its governmental functions in Gaza, as it is an integral part of a future Palestinian state. The EU welcomes the steps that Israel has taken to ease some restrictions on Gaza. However the lifting of restriction on movement of people, services and goods - particularly those designated as 'dual-use items' - is needed to allow reconstruction efforts and basic service delivery. The EU calls all parties, state and non-state actors to guarantee unimpeded humanitarian access to Gaza, as foreseen by international humanitarian law, for national, local and international humanitarian organizations, including EU bodies and Member States. The EU remains ready to engage with the par-ties and relevant stakeholders towards resolving the situation and calls on the international community to swiftly honour its pledges.
11. The EU reiterates its offer to both parties of a package of European political, economic and security support and of a Special Privileged Partnership with the EU, which offers substantial benefits to both parties, in the event of a final peace agreement. The EU underlines that the future development of the relations between the EU and both the Israeli and Palestinian partners will also depend on their engagement towards a lasting peace based on a two-state solution.

+++

Kerrotaan totuus ja pysytään totuudessa!
Israel on juutalaisten maa – ei ”palestiinalaisten”
Israelin maa on ollut jatkuvan arabiterrorismin kohteena, joista osa iskuista tehdään ”Palestiinan” kaut-ta, siksi Israel joutuu pitämään tiukan valvonnan ”Palestiinan” arabien, viimeksi Gazan alueen suhteen. Ongelma poistuisi, jos arabit uskoisivat koraania, joka sanoo Allahin antaneen Israelin maan juutalai-sille. Monimiljonääri arabien olisi helppo uudelleen asuttaa ”palestiinalaiset” – kuten aikoinaan karja-laiset - eri arabimaihin, josta he ovat alunperinkin kotoisin.
Historiasta, myös muista kuin islamilaisista lähteistä, ei löydy mistään valtiota nimeltä ”Palestiina” saati sitten Jerusalemia sellaisen pääkaupunkina. ”Palestiina”- nimistä valtiota ei ole ollut olemassa ennen Israelin valtion syntymistä 1948. Käsite ”Palestiinan valtio” tuli Israelin valtion syntymisen jälkeen -48. Käsite ”Palestiinan valtio” perustettiin ainoastaan
siitä syystä, että sen avulla koetetaan tuhota Israel ja saada maailman sympatiat arabien puolelle.
Sitten vuoden 70 jKr., jolloin Jerusalemin temppeli tuhottiin ja Israelin kansa joutui hajaannukseen kaikkien kansojen sekaan, ei Lähi-idässä ole ollut ”Palestiinan valtiota” eikä sitä ennen. Lähi-idässä ei ole ollut ennen Israelin valtion perustamista ”Palestiinan valtiota”, jolla olisi ollut oma raha, omat sel-keät kansakunnan rajat, valtion omat johtajat tai hallitsijat
tai oma valuutta. Vuoden 70 jKr. jälkeen Israelin maa oli roomalaisten, bysanttilaisten, arabien, seljuk-kien, ristiretkeläisten, ammelukkien, turkkilaisen ottomaanien ja brittiläisten mandaattihallinnon alai-suudessa.
Juutalaiset ajettiin maanpakoon, diasporaan v.135 jKr silloisen Rooman keisarin Hadrianuksen toimes-ta. Tuo vaihe kesti lähes 1900 vuotta, ja päättyi todellisesti vasta 15.5.1948 jolloin nykyinen Israelin valtio perustettiin ja julistettiin itsenäiseksi ja jonka myös silloin YK hyväksyi
jäsenekseen. Kysymys kuuluukin: ovatko nykyisen Israelin rajat samat kuin ne olivat aikanaan jolloin Daavidin ja Salomon kuningaskunnat olivat laajimmillaan (kts. ko. kartat)?
Alkujaan juutalaisten kansalliseksi kodiksi tarkoitettu ja osoitettu Kansainliiton v.1920 päättämä Iso-Britannian mandaattialue käsitti sekä nykyisen koko Israelin, siis myös Gazan, Länsirannan, Golanin sekä Jordanian kuningaskunnan. Siitäkin huolimatta, että kyseinen alue pilkottiin usean otteeseen yhä pienemmäksi ja pienemmäksi, ensin brittien toimesta kahdesti, sitten myös YK:n suosituksesta ja sitä yritetään pienentää edelleen, se ei poista sitä tosiasiaa, että nykyinen Israel on edelleen ainoa itsenäinen valtio, joka tuolla alueella on milloinkaan ollut, samoin Jerusalem on ollut vain ja ainoastaan juu-talaisvaltion pääkaupunki, ei arabien tai
”palestiinalaisten”.
Arabitkaan eivät puhuneet ” Palestiinan valtiosta” mitään ennen kuin vasta Israelin valtion perustami-sen jälkeen. Israelin maan historia todistaa, että se ei ole koskaan kuulunut Palestiinan valtiolle. Raa-matun todistuksen mukaan Israelin maa kuuluu juutalaisille, jotka
saivat sen virallisesti haltuunsa vuonna 1948. Palestiinan arabit ovat Egyptin, Libanonin, Syyrian, Jor-danian ja Irakin arabien jälkeläisiä, jotka ovat asettuneet Israelin maalle.
Lainaus IH

+++

Vatikaani vaatii Israelia lopettamaan Palestiinan miehityksen
Vatikaani ja Israel ovat ajautuneet kiistoihin Palestiinan tilanteen vuoksi. Vatikaani kritisoi Israelia palestiinalaisten kohtelusta, ja Israel syyttää Vatikaania antisemitismistä.
Israelin viranomaiset ovat raivostuneet arkkipiispa Cyrille Bustroksen lausunnosta, että kansainvälisten organisaatioiden pitäisi puolustaa palestiinalaisten oikeuksia. Bustros kritisoi myös Israelia Raamatun väärinkäytöstä oikeutettaessa Palestiinan miehitystä.
”Me kristityt emme voi puhua luvatusta maasta juutalaiskansan eksklusiivisena etuoikeutena”, Bustros totesi. ”Tämän lupauksen täytti Kristus. Ei ole enää valittua kansaa – kaikki miehet ja naiset kaikista maista ovat tulleet valituksi kansaksi."
Bustros esitti kommenttinsa Vatikaanissa pidettävän kaksiviikkoisen Lähi-idän kirkkojen asioita käsit-televän konferenssin aikana.
Sunnuntaina Israelin apulaisulkoministeri Danny Ayalon hyökkäsi lausuntoa vastaan sanoen Vatikaanin synodin tulleen ”Israel-vastaisen enemmistön kaappaamaksi” ja levittävän ”arabipropagandaa”. Hän vaati Vatikaania sanoutumaan irti Bustroksen lausunnoista syyttäen Bustrosta antisemitismistä.
Palestiinan hallitus antoi kuitenkin ymmärrystä Bustroksen lausunnolle.
Paavi Benediktus XVI ilmaisi vuoden 2009 toukokuussa tukensa itsenäisen Palestiinan valtion perus-tamiselle. Tuolloin Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu vastusti kahden valtion ratkaisua.
Tammikuussa Vatikaani syytti Israelia kristittyjen paosta palestiinalaisalueilta ja kristittyjen joutumi-sesta vaikeuksiin Lähi-idässä. Lausunnon mukaan Israel on nostattanut radikaaleissa muslimeissa är-tymystä maiden kristittyä väestöä kohtaan, ja Vatikaanin mukaan Palestiinan miehityksen loppuminen parantaisi kristittyjen asemaa kaikkialla Lähi-idässä.
Vatikaani sanoi tuolloin, etteivät he yritä valita puolta konfliktissa mutta arabipiispat kuitenkin ”tunte-vat tilanteen hyvin”.
Hondurasin arkkipiispa ja kardinaali Oscar Andres Rodriguez Meridiaga on vihjannut arvioineensa, että katolisen kirkon ja paavin vastainen mustamaalaus voi olla yhteydessä siihen, että kirkko on osoittanut yhä enemmän tukeaan Palestiinalle ja tiukentanut kritiikkiään Israelia kohtaan. Tavoitteena oli ehkä kääntää pois huomio Lähi-idän tilanteesta ja palestiinalaisten ongelmista.
”Se todellakin saa minut pohtimaan, että kun koko valtamedian mielenkiinto oli keskittynyt Lähi-itään, kaikkeen siihen sortoon, jota palestiinalaiseen kansaan on kohdistettu, lehdistö ja Yhdysvaltain televi-sio ottivatkin yht'äkkiä pakkomielteekseen seksiskandaalit, jotka tapahtuivat 40 vuotta sitten, 30 vuotta sitten”, totesi Meridiaga.

+++

Vuonna 1870 Paavi Pius IX julisti opin paavin erehtymättömyydestä. Vaikka paavi onkin erehtymätön, niin saattaapi olla, että nyt meni pikkuisen pieleen Abbasin, Sanan ja Israelin suhteen.

3. Moos. 26:44
Mutta sittenkään, vaikka he ovat vihollistensa maassa, en minä heitä hylkää enkä viero heitä niin, että lopettaisin heidät ja rikkoisin liittoni heidän kanssansa; sillä minä olen Herra, heidän Jumalansa.

+++

5. Mooseksen kirja 32

1 "Kuunnelkaa, te taivaat, kun minä puhun, ja kuul-koon maa minun suuni sanat! 1 -- Kuuntele, taivas, mitä minä puhun, kuulkoon maa minun sanani. 1 Kuulkaat te taivaat, minä puhun, ja maa kuulkaan minun suuni sanoja.
2 Sateena pisaroikoon minun opetukseni, kastee-na valukoon puheeni niin-kuin vihma vihannalle, niinkuin sadekuuro ruohi-kolle. 2 Sateena virratkoon mi-nun opetukseni, kaste-pisaroina vierikööt sanani, niin kuin vihma nuorelle nurmelle, niin kuin kuuro-sade ruohikolle. 2 Minun oppini tiukkukaan niinkuin sade, minun puheeni vuotakaan niin-kuin kaste, niinkuin sade vihannon päälle ja niinkuin pisarat ruohon päälle.
3 Sillä minä julistan Herran nimeä; antakaa kunnia meidän Jumalallemme. 3 Minä julistan Herran nimeä. Ylistäkää Juma-lamme kunniaa! 3 Sillä minä ylistän Herran nimeä: antakaat meidän Jumalallemme suuri kun-nia.
7 Muistele muinaisia päi-viä, ajattele menneiden sukupolvien vuosia. Kysy isältäsi, niin hän sen sinulle ilmoittaa, vanhimmiltasi, niin he sen sinulle sanovat. 7 Muistelkaa muinaisia aikoja, ajatelkaa mennei-den sukupolvien päiviä. Kysykää isiltänne, niin he kertovat teille, kysykää vanhuksiltanne, niin saatte kuulla. 7 Muista muinaisia aikoja, ymmärrä vuosikaudet su-vusta sukuun; kysy isältäs, ja hän ilmoittaa sinulle, ja vanhimmiltas, niin he si-nulle sanovat.
8 Kun Korkein jakoi pe-rinnöt kansoille, kun hän erotteli ihmisten lapset, silloin hän määräsi kanso-jen rajat israelilaisten luvun mukaan. 8 Kun Korkein jakoi kan-soille maat, kun hän levitti ihmiset yli maan piirin, hän määräsi kansojen asuinsijat ja kullekin oman jumalan.* [Käännös "kullekin oman jumalan", sanatarkasti "Jumalan poikien luvun mu-kaan", tukeutuu Qumranin tekstin ja kreikankielisen Septuaginta-käännöksen lukutapaan. Osa Septuagintan käsikirjoituksista kääntää "Jumalan enkelien luvun mukaan". Hepreankielisen tekstin myöhempi lukutapa on "israelilaisten luvun mu-kaan".][1. Moos. 11:8]
8 Kuin kaikkein korkein jakoi pakanat ja hajoitti ihmisten lapset, silloin hän laski kansain maan rajat, Israelin lasten luvun jäl-keen.
9 Sillä Herran kansa on hänen osuutensa, Jaakob on hänen perintöosansa. 9 Herran osuus on hänen kansansa Israel, ja Jaakob hänen perintömaansa. [2. Moos. 19:5,6]
9 Sillä Herran osa on hä-nen oma kansansa, Jakob on hänen perimisensä nuora.

+++

Neuvoston päätelmät Lähi-idän rauhanprosessista
• 18.1.2016
 
• 18:30
 
• Lehdistötiedote
 
• 14/16
 
• Ulkoasiat ja kansainväliset suhteet
Lehdistöyhteydet
Azadeh Sharafshahi
Lehdistöavustaja
+32 22813195
+32 475691865

1.       Neuvosto on syvästi huolissaan siitä, että jatkuva väkivallan kierre on viime kuukausina johtanut merkittäviin ihmishenkien menetyksiin Israelissa ja palestiinalaisalueilla. EU tuomitsee jyrkästi olosuhteista riippumatta kaikkien osapuolten terrori-iskut ja väkivaltaisuudet, joissa on kuollut myös lapsia. EU kehottaa poliittisia johtajia näkyvään yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on edistää rauhaa ja puuttua jännitteiden taustalla oleviin syihin. EU muistuttaa pyhien paikkojen erityisestä merkityksestä ja kehottaa säilyttämään vuonna 1967 vahvistetun Temppelivuorta koskevan status quo -tilanteen aiempien yhteisymmärrysten mukaisesti ja suhteessa Jordanian erityiseen rooliin.

2.       EU kehottaa kaikkia osapuolia pidättymään kaikista toimista, jotka voisivat pahentaa tilannetta, kuten yllytyksestä tai provokaatiosta, ja kehottaa osapuolia tuomitsemaan hyökkäykset niiden tapahtuessa sekä noudattamaan voimankäytössä tiukasti tarpeellisuus- ja suhteellisuusperiaatteita. Se antaa molemmille osapuolille tunnustusta turvallisuutta koskevan koordinoinnin ylläpitämisestä äärimmäisen haastavassa tilanteessa. EU on tyytyväinen Duman kylää koskevan tutkinnan edistymiseen ja kehottaa Israelia saattamaan kaikki väkivaltaan syyllistyneet siirtokuntien asukkaat vastuuseen teoistaan. Lisäksi EU kehottaa molempia osapuolia torjumaan yhdessä ja päättäväisesti kiihotusta ja vihapuhetta, esimerkiksi ottamalla käyttöön mekanismin kiihotustapausten käsittelyä varten aiempien sitoumustensa mukaisesti.

3.       EU on vakuuttunut siitä, että väkivalta saadaan loppumaan ainoastaan elvyttämällä poliittisen ratkaisun mahdollisuus ja jatkamalla vuoropuhelua. Väkivallan kierrettä ei saada pysäytettyä yksistään turvatoimenpiteillä. On puututtava konfliktin perimmäisiin syihin. EU vahvistaa tukensa kvartetin kehotukselle toteuttaa luottamuksen palauttamiseksi merkittäviä muutostoimia, jotka ovat johdonmukaisia aiemmissa sopimuksissa suunnitellun siirtymäprosessin kanssa. EU kehottaa molempia osapuolia toteuttamaan nämä toimenpiteet mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Miehitettyjä palestiinalaisalueita, erityisesti aluetta C, koskeva Israelin politiikan perusteellinen muutos lisää merkittävästi taloudellisia mahdollisuuksia, voimaannuttaa Palestiinan instituutioita ja parantaa sekä israelilaisten että palestiinalaisten vakautta ja turvallisuutta.

4.       EU on yksimielisesti sitoutunut saamaan aikaan – neuvoston heinäkuussa 2014 antamissa päätelmissä esitettyjen lähtökohtien perusteella – kahden valtion ratkaisun, joka täyttää israelilaisten ja palestiinalaisten turvallisuustarpeet sekä palestiinalaisten toiveet valtioasemasta ja suvereniteetista, lopettaa vuonna 1967 alkaneen miehityksen ja ratkaisee kaikki pysyvään asemaan liittyvät kysymykset konfliktin lopettamiseksi. Se vastustaa ponnekkaasti kaikkia toimia, jotka heikentävät kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuutta, ja kehottaa molempia osapuolia osoittamaan politiikkansa ja toimiensa kautta, että ne ovat aidosti sitoutuneita kahden valtion ratkaisuun, jotta voidaan palauttaa luottamus ja luoda edellytykset merkityksellisten neuvottelujen jatkamiseksi. Tätä varten EU seuraa edelleen tiiviisti tapahtumia paikalla ja niiden laajempia vaikutuksia sekä harkitsee lisätoimia suojellakseen kahden valtion ratkaisun toteuttamiskelpoisuutta, joka heikentyy jatkuvasti paikan päällä tapahtuvan uuden kehityksen johdosta.

5.       Oikeudenmukaisen ja kestävän, kaikki vaatimukset lopettavan rauhan varmistaminen vaatii yhteisiä kansainvälisiä lisäponnisteluja. EU työskentelee muun muassa erityisedustajansa välityksellä aktiivisesti kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, kvartetin jäsenet ja erityisesti Yhdysvallat mukaan lukien, asianomaisella alueella ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostossa rauhanprosessia koskevan uudistetun monenvälisen lähestymistavan kehittämiseksi. Madridin konferenssissa 25 vuotta sitten vallinneen vuoropuhelun ja yhteistyön hengen mukaisesti kansainvälisen tukiryhmän perustaminen ja uuden kansainvälisen konferenssin järjestäminen ovat molemmat mahdollisia keinoja edistää tämän tavoitteen saavuttamista. EU muistuttaa olevansa valmis toimimaan entistä tiiviimmin alueellisten kumppaneiden kanssa arabimaiden rauhanaloitteen pohjalta, jossa määritellään keskeiset tekijät Israelin ja arabien välisen konfliktin ratkaisemiseksi ja tarjotaan mahdollisuus alueellisen turvallisuuskehyksen luomiseen.

6.       EU muistuttaa, että alueen rauhan ja tulevaisuuden kulmakivi on kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön noudattaminen kaikkien valtiollisten ja valtiosta riippumattomien toimijoiden toimesta, mihin sisältyy myös vastuun kantaminen. EU kehottaa suojelemaan lapsia sekä turvaamaan oikeuden koulutukseen turvallisessa ja vakaassa kouluympäristössä. Neuvosto korostaa kansalaisyhteiskunnan esteettömän työskentelyn merkitystä sekä Israelissa että miehitetyillä palestiinalaisalueilla ja seuraa huolestuneena viimeaikaisia tapahtumia.

7.       Palauttaen mieleen, että siirtokunnat ovat kansainvälisen oikeuden mukaan laittomia, merkitsevät estettä rauhalle ja uhkaavat tehdä kahden valtion ratkaisusta mahdottoman, EU toistaa vastustavansa jyrkästi Israelin siirtokuntapolitiikkaa ja sen yhteydessä toteutettuja toimia, kuten vuoden 1967 linjan ylittävän muurin rakentamista, purkutöitä ja takavarikkoja, jotka kohdistuvat myös EU:n rahoittamiin hankkeisiin, häätöjä, muun muassa beduiinien pakkosiirtoja, laittomia sotilastukikohtia ja liikkumisen ja pääsyn rajoittamista. Se kehottaa Israelia lopettamaan kaiken siirtokuntatoiminnan ja purkamaan maaliskuun 2001 jälkeen perustetut sotilastukikohdat aiempien velvoitteiden mukaisesti. Siirtokuntatoiminta Itä-Jerusalemissa vaarantaa vakavasti sen mahdollisuuden, että Jerusalemista voisi tulla tulevaisuudessa molempien valtioiden pääkaupunki.

8.      EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet varmistamaan, että siirtokuntatuotteisiin sovellettavan voimassa olevan EU:n lainsäädännön ja nykyisten kahdenvälisten järjestelyjen täysimääräinen ja tehokas täytäntöönpano jatkuu. EU sitoutuu varmistamaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti, että kaikissa Israelin valtion ja EU:n välisissä sopimuksissa on todettava yksiselitteisesti ja nimenomaisesti, ettei niitä sovelleta Israelin vuonna 1967 miehittämiin alueisiin. Tämä ei muodosta Israeliin kohdistuvaa boikottia, jota EU voimakkaasti vastustaa.

9.       EU kehottaa kaikkia palestiinalaisryhmiä osallistumaan vilpittömässä mielessä sovintoprosessiin, joka on tärkeä tekijä kahden valtion ratkaisuun pääsemiseksi.  EU aikoo edelleen tukea palestiinalaisten toiveita valtioasemasta. On äärimmäisen tärkeää, että aiemmin saavutettuja positiivisia tuloksia ei hukata, ja Palestiinan instituutioista on saatava entistä vahvempia, avoimempia, vastuullisempia ja demokraattisempia. EU kehottaa hallitusta järjestämään aidot ja demokraattiset vaalit kaikille palestiinalaisille. Oikeusvaltioperiaatteeseen ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuvat vahvat, osallistavat ja demokraattiset instituutiot ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta voidaan perustaa kestävä ja suvereeni Palestiinan valtio. Tämän vuoksi EU kehottaa kaikkia palestiinalaisryhmiä pyrkimään yhteisymmärrykseen ja tekemään yhteistyötä palestiinalaisväestön tarpeisiin vastaamiseksi.

10.     EU kehottaa kaikkia osapuolia toteuttamaan ripeitä toimia, jotta Gazan alueen poliittiseen, taloudelliseen ja turvallisuustilanteeseen saadaan aikaan perusteellinen muutos, mihin kuuluu saarron lopettaminen ja rajanylityspaikkojen täydellinen avaaminen samalla, kun huolehditaan Israelin legitiimeistä turvallisuusnäkökohdista. Taisteluryhmien viimeaikaiset raketti-iskut ovat tuomittavia ja lisäävät jälleen eskalaation riskiä. Kaikkien sidosryhmien on sitouduttava väkivallattomuuteen ja rauhaan. EU kehottaa palestiinalaisosapuolia tekemään Gazan jälleenrakennuksesta ensisijaisen kansallisen tavoitteen erityisesti terveydenhuollon, energian ja veden saatavuuden suhteen. Palestiinalaishallinnon on otettava täysipainoisesti hoitaakseen hallintotehtävänsä Gazassa, koska se on erottamaton osa tulevaa Palestiinan valtiota. EU suhtautuu myönteisesti toimiin, joita Israel on toteuttanut lieventääkseen joitakin Gazaan liittyviä rajoituksia. On kuitenkin tarpeen poistaa henkilöiden, palvelujen ja tavaroiden, erityisesti kaksikäyttötuotteiksi luokiteltujen tavaroiden, liikkumista koskeva rajoitus, jotta jälleenrakentaminen ja peruspalvelujen tarjoaminen olisi mahdollista. EU kehottaa kaikkia osapuolia, valtiollisia ja valtiosta riippumattomia toimijoita, takaamaan kansallisten, paikallisten ja kansainvälisten humanitaaristen järjestöjen, myös EU:n elinten ja jäsenvaltioiden, tarjoaman humanitaarisen avun esteettömän pääsyn Gazaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti. EU on edelleen valmis tekemään yhteistyötä osapuolten ja asianomaisten sidosryhmien kanssa tilanteen ratkaisemiseksi ja kehottaa kansainvälistä yhteisöä pikaisesti lunastamaan antamansa sitoumukset.

11.     EU toistaa molemmille osapuolille osoittamansa tarjouksen, joka koskee poliittista, taloudellista ja turvallisuuteen liittyvää tukipakettia ja erityistä etuoikeutettua kumppanuutta EU:n kanssa ja joka tarjoaa merkittäviä etuja molemmille osapuolille, jos lopullinen rauhansopimus saadaan aikaan. EU painottaa, että niin EU:n ja israelilaisten kumppanien kuin EU:n ja palestiinalaisten kumppanien välisten suhteiden tuleva kehitys riippuu myös niiden sitoutumisesta kestävään rauhaan, joka perustuu kahden valtion ratkaisuun.