Palautetaan häpäisty Siniristilippumme jälleen kunniapaikalle!

Suomi siirtyi Siniristilipusta Sateenkaarilippuun eli 
vanhurskaudesta syntiin 28.11.2014!

Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
Sananlaskut 14

SANA TÄLLE PÄIVÄLLE 28.11.2014:

Pride goeth before destruction  - When pride cometh, then cometh shame:

Sananlaskut 16
18 Kopeus käy kukistumisen edellä,ylpeys lankeemuksen edellä. 
18 Pöyhkeys vie perikatoon,ylpeys käy lankeemuksen edellä.
18 Pride goeth before destruction,and an haughty spirit before a fall. 

Sananlaskut 11
2 Mihin ylpeys tulee, sinne tulee häpeäkin,mutta nöyräin tykönä on viisaus.
2 Missä on ylpeys, sinne tulee häpeä,nöyrien kumppani on viisaus.
2 When pride cometh, then cometh shame: but with the lowly is wisdom.

  Sananlaskut 18
12 Kukistumisen edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
12 Ylpeys vie ihmisen perikatoon, kunnian tie käy nöyryyden kautta.
12 Before destruction the heart of man is haughty, and before honour is humility.

Ei kannattanut homolakia: Vanhurskaus kansan korottaa: 92 kansanedustajaa

Homolain kannattaja: Synti on kansakuntien häpeä: 105 kansanedustajaa

Kokoomus 44 kansanedustajaa

Vanhurskaus kansan korottaa:
Autto Heikki
Hemmilä Pertti
Jokinen Kalle
Kopra Jukka
Lehti Eero
Mäntymaa Markku
Palola Mikael
Ravi Pekka 
Sankelo Janne
Sasi Kimmo
Satonen Arto
Tolvanen Kari
Zyskowicz Ben

Holmlund Anne
Risikko Paula
Vahasalo Raija

Synti on kansakuntien häpeä: 
Eestilä Markku 
Heinonen Timo
Jaskani Harri
Kanesva Ilkka
Kataja Sampsa 
Kiuru Pauli
Kurvinen Esko
Mäkinen Tapani
Männistö Lasse  
Orpo Petteri
Salolainen Pertti
Stubb Alexander
Suutari Eero
Vapaavuori Jan
Wallinheimo Sinuhe

Grahn-Laasonen Sanni
Harkimo Leena
Kauma Pia 
Lauslahti Sanna
Lepomäki Elina
Matikainen-Kallström Marjo
Mäkelä Outi
Pelkonen Jaana
Sarkomaa Sari
Toivakka Lenita
Urpalainen Anu
Vikman Sofia
Virolainen Anne-Mari

Sosialidemokraatit 42 kansanedustajaa

Vanhurskaus kansan korottaa:
Rajamäki Kari
Wallin Harry

Synti on kansakuntien häpeä: 
Backman Jouni 
Gustafsson Jukka
Ihalainen Lauri
Jungner Mikael 
Kantola Ilkka
Kari Mika
Koskinen Johannes
Kärnä Jukka
Lindtman Antti
Saarinen Matti
Skinnari Jouko
Tuomioja Erkki

Eloranta Eeva-Johanna 
Feldt-Ranta Maarit 
Filatov Tarja 
Guzenina Maria
Hiltunen Rakel
Huovinen Susanna
Karhu Saara
Kiljunen Anneli 
Kiuru Krista
Kuusisto Merja
Kymäläinen Suna
Lipponen Päivi
Myller Riitta
Ojala-Niemelä Johanna
Paasio Heli
Paatero Sirpa
Peltonen Tuula
Salonen Kristiina
Taimela Katja
Tainio Hanna
Tuppurainen Tytti
Urpilainen Jutta
Viitamies Pauliina 
Viitanen Pia
Väätäinen Tuula

Poissa

Piirainen Raimo

Mäkisalo-Ropponen Merja

Perussuomalaiset 37 kansanedustajaa

Vanhurskaus kansan korottaa:
Eerola Juho
Hakkarainen Teuvo
Heikkilä Lauri
Hongisto Reijo
Immonen Olli
Jalonen Ari 
Joutsenlahti Anssi
Jääskeläinen Pietari 
Kettunen Pentti
Kivelä Kimmo
Kokko Osmo
Lindström Jari
Mölsä Martti
Niikko Mika
Niinistö Jussi
Oinonen Pentti
Packalén Tom
Raatikainen Mika
Saarakkala Vesa-Matti
Soini Timo
Soukola Ismo
Tossavainen Reijo
Turunen Kaj
Tuupainen Kauko
Virtanen Pertti
Vähämäki Ville
Väätäinen Juha

Elomaa Ritva 
Jurva Johanna
Lohela Maria 
Louhelainen Anne
Mattila Pirkko
Mäkipää Lea
Mäntylä Hanna
Ruohonen-Lerner Pirkko 
Tolppanen Maria

Synti on kansakuntien häpeä: 
Juvonen Arja

Keskusta 36 kansanedustajaa

Vanhurskaus kansa korottaa:
Hautala Lasse
Kalli Timo
Kiviranta Esko
Korhonen Timo V.
Kääriäinen Seppo
Leppä Jari
Lintilä Mika
Lohi Markus
Pekkarinen Mauri
Pirttilahti Arto
Rantakangas Antti
Rehula Juha
Reijonen Eero
Rossi Markku
Rundgren Simo
Savola Mikko
Sipilä Juha
Torniainen Ari
Tölli Tapani

Anttila Sirkka-Liisa
Kalmari Anne
Katainen Elsi
Kerola Inkeri
Komi Katri
Koskela Laila
Maijala Eeva-Maria
Paloniemi Aila
Peltokorpi Terhi
Vehkaperä Mirja
Vehviläinen Anu

Synti on kansakuntien häpeä:
Alatalo Mikko
Kaikkonen Antti
Puumala Tuomo
Tiilikainen Kimmo
Lehtomäki Paula
Saarikko Annika

Vasemmistoliitto 12 kansanedustajaa

Synti on kansakuntien häpeä:
Arhinmäki Paavo
Kalliorinne Risto
Korhonen Martti  
Myllykoski Jari
Virtanen Erkki
Uotila Kari

Hänninen Katja
Kontula Anna  
Lapintie Annika 
Modig Silvia
Pekonen Aino-Kaisa
Tiainen Eila

Vihreät 10 kansanedustajaa

Synti on kansakuntien häpeä:
Haavisto Pekka
Niinistö Ville
Soininvaara Osmo
Toivola Jani
Tynkkynen Oras

Alanko-Kahiluoto Outi
Brax Tuija  
Haapanen Satu
Karimäki Johanna
Sinnemäki Anni

Ruotsalainen kansanpuolue 10 kansanedustajaa

Vanhurskaus kansan korottaa:
Gästgivars Lars Erik

Synti on kansakuntien häpeä:
Blomqvist Thomas
Donner Jörn  
Nylund Mats
Wallin Stefan

Gestrin Christina
Henriksson Anna-Maja
Nauclér Elisabeth
Nylander Mikaela
Wideroos Ulla-Maj

Kristillisdemokraatit 6 kansanedustajaa

Vanhurskaus kansan korottaa:
Ahvenjärvi Sauli
Jääskeläinen Jouko
Östman Peter

Palm Sari
Rauhala Leena
Räsänen Päivi

Vasemmistoryhmä 2 kansanedustajaa

Synti on kansakuntien häpeä:
Mustajärvi Markus
Yrttiaho Jyrki

Muutos 2011

Vanhurskaus kansan korottaa:
Hirvisaari James

Palestiina-kysymys

24.11.2014

Israelin suurlähettilään Ron Prosorin puhe YK:n yleiskokouksessa 

Puheenjohtaja,

Seison tässä maailman edessä Israelin valtion sekä juutalaisen kansan ylpeänä edustajana. Ylväänä olen edessänne tietoisena, että totuus ja moraali ovat puolellani. Ja kuitenkin olen tässä tietoisena, että tässä yleiskokouksessa totuus kääntyy päälaelleen ja moraali sivuutetaan.

Totuus asiassa on se, että kun kansainvälisen yhteisön edustajat puhuvat Israelin ja palestiinalaisten konfliktista, niin usva laskeutuu hämärtämään kaiken järjellisyyden ja moraalin. Tuloksena ei ole reaalipolitiikka vaan surreaalipolitiikka.

Maailman herpaantumaton huomio israelilais-palestiinalaisessa konfliktissa johtaa vääryyteen kymmeniä miljoonia ihmisuhreja kohtaan, jotka itsevaltaisten hallintojen ja terrorismin alla Lähi-idässä kärsivät. Tällä hetkellä kun kokoonnumme yazideja, bahailaisia, kurdeja, kristittyjä ja muslimeja joutuu radikaalien ääriliikkeiden teloittamiksi ja karkottamiksi, jopa tuhannen ihmisen kuukausivauhdilla.

Kuinka monta päätöslauselmaa olette tuohon kriisiin liittyen saaneet aikaiseksi viime viikolla? Ja kuinka monta erityisistuntoa olette kutsuneet koolle? Vastaus on, ei yhtään. Mitä tämä kertoo kansainvälisestä huolesta ihmiselämää kohtaan?  Eipä paljon, mutta se äänekkäästi kertoo kansainvälisessä yhteisössä vallitsevasta tekopyhyydestä.

Seison edessänne kertoakseni teille totuuden. Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan 300 miljoonasta arabista alle puoli prosenttia on todella vapaita ja he kaikki ovat Israelin kansalaisia. Israelin arabit ovat ehkä kaikkein koulutetuimpia arabeja maailmassa. Heidän joukossa on johtavia lääkäreitä ja kirurgeja, he ovat vaalikelpoisia parlamenttiimme ja he toimivat tuomareina korkeimmassa oikeudessamme. Miljoonat miehet ja naiset Lähi-idässä ottaisivat avosylin vastaan tällaiset mahdollisuudet ja vapauden. Siitä huolimatta valtio toisensa perään aikoo tältä puhujakorokkeelta tänään arvostella Israelia, pientä demokratian saareketta, jota itsevaltiaat ja sortajat ympäröivät.

Puheenjohtaja,

Konfliktissamme ei milloinkaan ole ollut kyse Palestiinan valtion perustamisesta. Kyseessä on aina ollut juutalaisen valtion olemassaolo.

Tällä viikolla, marraskuun 29 päivänä 1947, ts 67 vuotta sitten Yhdistyneet Kansakunnat äänesti (brittimandaatin) maa-alueen jakamisesta juutalaiseksi valtioksi ja arabivaltioksi. Juutalaiset hyväksyivät päätöksen mutta arabit eivät. Mutta he eivät vain vastanneet kieltävästi vaan Egypti, Jordania, Syyria, Irak, Saudi Arabia ja Libanon aloittivat tuhoamissodan vastasyntynyttä valtiota vastaan. Tämä on historiallinen totuus, mitä arabit yrittävät vääristää. Arabien historiallisen erehdyksen ja poliittisen ahdasmielisyyden ovat saaneet kokea monet sotien ja terrorismin uhrit.

YK:n mukaan 700.000 palestiinalaista joutui pakolaisuuteen sodassa, minkä arabit itse aloittivat. Samaan aikaan noin 850.000 juutalaista oli pakotettu pakenemaan arabivaltioista. Minkä takia juutalaispakolaisten kohtalo 67 vuotta on YK:ssa täysin unohdettu kun taas palestiinalaisten kohtaloa käsitellään vuosittain? Ero on siinä, että Israel teki kaikkensa juutalaispakolaisten sopeuttamiseksi yhteiskuntaan. Arabit tekivät juuri päinvastoin.

Pahinta palestiinalaisiin kohdistuvaa sortoa esiintyy arabivaltioissa. Useimmissa arabivaltioissa palestiinalaisilta evätään kansalaisuus ja he joutuvat siellä syrjinnän kohteiksi. He eivät saa omistaa maata ja tietyt ammatit ovat heiltä kiellettyjä. Ja kuitenkin, näistä rikoksista ei yksikään sisälly edessänne olevissa päätöslauselmissa.

Jos todella kantaisitte huolta palestiinalaisten ahdingosta, niin edessänne tulisi olla vaikka vain yksi päätöslauselma, joka käsittelisi Syyriassa tapettuja tuhansia palestiinalaisia. Ja jos olisitte huolissanne palestiinalaisista, niin ainakin yhdessä päätöslauselmassa tulisi tuomita palestiinalaisten kohtelu pakolaisleireissä Libanonissa.

Mutta näitä päätöslauselmia ei ole. Syy on siinä, että tämän päivän keskustelussa ei ole kyse rauhasta tai kantaa ottaminen palestiinalaisten puolesta vaan kyseessä on Israelin vastainen keskustelu.        

Puheenjohtaja,

Euroopan valtiot väittävät edustavansa vapautta, tasa-arvoa ja veljeyttä, mutta mikään näistä ei ole edes lähellä totuutta. Kuulen eurooppalaisten johtajien usein julistavan, että Israelilla on turvallisten rajojen sisällä oikeus olemassaoloonsa. Se mieluisaa. Mutta minun on todettava, että se kuulostaa yhtä järjelliseltä jos minä julistaisin Ruotsilla olevan oikeus olemassaoloonsa turvallisten rajojen sisäpuolella. 

Turvallisuuden ollessa kyseessä Israel on kokemuksesta oppinut, että emme voi luottaa muihin, vähiten Eurooppaan. Vuonna 1973, juutalaisen vuoden suurimpana pyhäpäivänä Jom Kippurina, ympäröivät arabivaltiot hyökkäsivät Israeliin. Juuri muutamaa tuntia ennen sodan alkamista silloinen pääministerimme Golda Meir teki kipeän päätöksen olla suorittamatta ennaltaehkäisevän iskun. Israelin hallitus ymmärsi, että jos iskisimme ensin, niin silloin menettäisimme kansainvälisen avun ja tuen.

Arabiarmeijoiden edetessä kaikilla rintamilla tilanne Israelissa paheni. Miestappiomme kasvoi ja pula aseista ja ammuksista läheni huolestuttavaa tasoa. Tuossa hätätilanteessa presidentti Nixon ja ulkoministeri Henry Kissinger suostuivat toimittamaan joukoillemme panssarivaunuja ja ammuksia, jotka oli ahdettu Galaxy-kuljetuskoneisiin. Ongelmaksi tuli koneiden tankkaaminen matkalla Israeliin.

Vaikka arabiarmeijat lähestyivät joka puolelta ja olemassaolomme oli uhattuna, niin mikään Euroopan valtio ei suostunut kuljetuskoneiden tankkaukseen. Väliintulollaan Yhdysvallat sai neuvoteltua koneiden tankkaamisen tapahtuvaksi Atzoreilla. Israelin hallitus ja kansa eivät milloinkaan unohda aikaa, jolloin olemassaolomme todella oli vaakalaudalla, niin ainoastaan yksi valtio, Yhdysvallat, tuli avuksemme.

Israel on kyllästynyt Euroopan johtajien tyhjiin lupauksiin.  Juutalaisella kansalla on pitkä muisti. Emme ikinä unohda, että petitte meidät 1940-luvulla. Petitte meidät myös 1973. Petätte meidät myös tänä päivänä.

Jokaisen Euroopan valtion parlamentin ennenaikainen ja yksipuolinen päätös tunnustaa Palestiinan valtio antaa palestiinalaisille juuri haluamansa, ts. valtion ilman rauhaa. Tarjoamalla heille valtion hopealautasella palkitsette yksipuoliset toimet ja viette palestiinalaisilta kaiken yllykkeen neuvotella sovinnosta tai väkivallasta pidättäytymisestä. Viestitätte, että palestiinalaisjohto voi istua terroristien kanssa samassa hallituksessa ja yllyttää väkivaltaan Israelia vastaan maksamatta siitä mitään hintaa.

Ruotsi on ensimmäinen EU-maa, joka virallisesti on tunnustanut Palestiinan valtion. On ihmeteltävä mikä sai Ruotsin hallituksen ottamaan tämän askeleen. Muissa alueellamme olevissa konflikteissa Ruotsin hallitus kyllä vaatii suoria neuvotteluja osapuolten kesken mutta palestiinalaisten ollessa kyseessä, yllätys-yllätys, Ruotsi levittää punaisen maton.

Valtiosihteeri Söder ilmeisesti uskoo olevansa täällä paikalla juhlistaakseen hänen hallituksensa niin kutsuttua historiallista tunnustamista, kun se todellisuudessa on vain historiallinen erehdys.

Ruotsin hallitus saattaa isännöidä Nobel-palkinnon juhlallisuuksia mutta heidän (Ruotsin hallitus) kyynisessä poliittisessa kampanjassa lepytellä arabeja ja päästä Turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi ei ole mitään ylevää (=noble). Turvallisuusneuvoston jäsenmailla tulisi olla vaistoa, herkkyyttä ja herkkätunteisuutta (sense, sensitivity, sensibility). Niin, Ruotsin hallitus ei ole osoittanut minkäänlaista vaistoa, herkkyyttä tai herkkätunteisuutta, ainoastaan järjettömyyttä (nonsense).

Israel on kokemuksesta oppinut, että kansainvälisen yhteisön mielipiteen noudattaminen johtaa turmiollisiin seurauksiin. Vuonna 2005 yksipuolisesti purimme jokaisen siirtokunnan ja siirsimme jokaisen kansalaisemme Gazan kaistalta. Lähensikö se meitä rauhaan? Ei totisesti. Se edesauttoi Irania lähettämään sinne terroristikannattajansa perustamaan terroripesäkkeen rajojemme tuntumaan.

Voin vakuuttaa, että emme toista tuota erehdystä. Kun on kyse turvallisuudestamme, niin emme voi emmekä halua luottaa muihin. Israelin on itse kyettävä puolustautumaan.

Puheenjohtaja,

Israelin valtio on esi-isiemme Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin maa. Se on maa, minne Mooses johdatti juutalaisen kansan, minne Daavid rakensi linnansa, minne Salomon rakensi juutalaisten Temppelin ja missä Jesaja näki näyn ikuisesta rauhasta.

Juutalaiset ovat tuhansien vuosien ajan keskeytyksittä asuneet Israelin maassa. Olemme selvinneet assyrialaisten, babylonialaisten, helleeni-kreikkalaisten ja roomalaisten valtakuntien nousun ja tuhon. Ja olemme kestäneet tuhansien vuosien vainot, karkotukset sekä ristiretket. Juutalaisen kansan ja maan yhteys on särkymätön. Mikään ei voi muuttaa totuutta; Israel on kotimme ja Jerusalem on ikuinen pääkaupunkimme. Samalla me tiedostamme Jerusalemin merkityksen myös muille uskonnoille. Israelin hallinnassa jokainen, siis jokainen, voi uskoon ja kansalaisuuteen katsomatta vierailla kaupungin pyhillä paikoilla. Aiomme säilyttää tämän jatkossakin. Ainoat, jotka pyrkivät tämän muuttamaan, ovat palestiinalaisjohtajat.

Presidentti Abbas kertoo kansalleen juutalaisten saastuttavan Temppelinvuoren. Hän on julistanut raivon päiviä ja kehottanut palestiinalaisia ”kaikin keinoin” estämään juutalaisia vierailemasta Temppelinvuorella. Tuo osoittaa vastuuttomuutta eikä sitä voi hyväksyä. Ei tarvitse olla katolilainen voidakseen käydä Vatikaanissa eikä täydy olla juutalainen käydäkseen Itkumuurilla. Mutta palestiinalaiset toivovat, että jonain päivänä vain muslimit voisivat vierailla Temppelinvuorella.

Te kansainvälinen yhteisö ojennatte kätenne fanaattisille ääriaineksille. Teidän, jotka julistatte suvaitsevaisuutta ja uskonnon vapautta, tulisi hävetä. Israel ei milloinkaan salli tämän tapahtuvan. Me varmistamme, että pyhät paikat pysyvät aina kaikille uskonnoille avoimina.  

Puheenjohtaja,

Kukaan ei kaipaa rauhaa enemmän kuin Israel. Kenenkään ei tarvitse selittää rauhan merkitystä vanhemmille, jotka ovat lähettäneet lapsensa puolustamaan isänmaataan. Kukaan ei ymmärrä paremmin onnistumisen ja epäonnistumisen suuren merkityksen kuin me israelilaiset. Israelin kansa on vuodattanut liian paljon kyyneleitä ja haudannut liian monta poikaansa ja tytärtänsä.

Olemme valmiita rauhaan mutta emme ole naiiveja. Tärkein on Israelin turvallisuus. Vain vahva ja turvallinen Israel on kykenevä laajaan rauhaan.

Kuluneen kuukauden aikana on jokaiselle tullut selväksi, että Israelilla on välittömiä ja kiireellisiä turvallisuustarpeita. Viime viikkoina palestiinalaiset terroristit ovat ampuneet ja puukottaneet kansalaisiamme sekä kahdesti törmänneet autoillaan jalankulkijoihin. Vain muutama päivä sitten kirvein ja ampuma-asein varustautuneet terroristit raa´asti hyökkäsivät aamurukouksessa olleiden juutalaisten kimppuun. Olemme tilanteessa missä israelilaiset eivät edes ole turvassa synagogassa.

Nämä iskut eivät tulleet tyhjästä. Ne ovat tuloksena vuosia jatkuneesta opillisesta kiihottamisesta. Juutalainen sananlasku sanoo: Elämän ja kuoleman ja välineet löytyvät kielen voimasta.

Juutalaisena ja israelilaisena tiedän varmuudella, että vihollisemme todetessa haluavansa hyökätä kimppuumme, niin hän myös sitä tarkoittaa. Hamasin peruskirja, joka kehottaa itsensä uhraamiseen, yllyttää Israelin tuhoamiseen sekä juutalaisten surmaamiseen kaikkialla. Hamas ja muut terroristiryhmät ovat jo vuosia lähettäneet itsemurhapommittajia kaupunkeihimme, laukaisseet raketteja ja pyrkineet sieppaamaan ja surmaamaan kansalaisiamme.

Entä palestiinalaishallinto? Se johtaa järjestelmällistä vihan lietsontaa. Kouluissa lapsille opetetaan, että Palestiina ulottuu Jordanjoesta Välimereen asti. Moskeijoissa uskonnolliset johtajat levittävät myrkyllistä valhetta, minkä mukaan juutalaiset tuhoavat muslimien pyhiä paikkoja. Urheilussa joukkueet on nimetty terroristien mukaan. Lehdissä pilapiirtäjät kehottavat terrori-iskuihin israelilaisia vastaan.

Lähes kaikkialla lapset varttuvat katselemalla piirrettyjä kuten laulavaa ja tanssivaa Mikkihiirtä. Myös palestiinalaiset lapset varttuvat katsoen Mikkihiirtä mutta Palestiinan virallisella televisiokanavalla Mikkihiirtä muistuttava hahmo tanssii päällään räjähdevyö ja laulaa ”kuolema Amerikalle ja kuolema juutalaisille”.  

Minä haastan 1teidät täällä tänään tekemään välillä jotain rakentavaa. Tuomitkaa julkisesti väkivalta, tuomitkaa väkivaltaan kiihottaminen ja tuomitkaa vihan perinne.

Useimmat uskovat vihan olevan seurausta juutalaisten ja arabien välisestä tai Israelin ja palestiinalaisten välisestä konfliktista. He ovat väärässä.  Olemme läsnä kamppailussa, missä osapuolina ovat ne, jotka pyhittävät elämän ja ne jotka juhlivat kuolemaa.

Juhlintaa ja ilonpitoa seurasi useissa palestiinalaistaajamissa Jerusalemin synagogassa tapahtuneen verisen iskun jälkeen. Ihmiset tanssivat kaduilla ja ihmisille jaettiin makeisia. Nuoret miehet kantoivat kirveitä ja moskeijoiden kovaääniset välittivät kiitosta ja ylistystä iskun suorittaneille marttyyreille ja sankareille.

Ei ole ensimmäinen kerta kun näimme palestiinalaisten juhlivan viattomien murhia. Olemme nähneet niitä jokaisen terrori-iskun jälkeen, jopa syyskuun 11. päivän iskussa täällä New Yorkissa. Voi vain kuvitella millaisen yhteiskunnan Palestiinan valtio tuottaisi. Kaipaako Lähi-itä todellakin terrorivaltiota? Jotkut kansainvälisen yhteisön jäsenistä tukevat ja yllyttävät tähän.

Puheenjohtaja,

Saapuessamme tänne YK päämajaan ohitimme kaikkien 193:n jäsenvaltion liput. Jos vaivaudutte laskemaan, niin niiden joukosta löytyy 15 lippua missä on puolikuu ja 25 lippua missä on risti. Ja sieltä löytyy yksi lippu missä on juutalainen Daavidin tähti. Kaikkien maailman valtioiden joukossa on yksi valtio, vain yksi pieni kansallisvaltio juutalaisille. Joillekin sekin on liikaa.

Seison edessänne tänään ja muistelen kaikkia niitä vuosia, jolloin juutalainen kansa sai maksaa verellään maailman tietämättömyydestä ja välinpitämättömyydestä. Ne ajat eivät milloinkaan pala. Me emme nöyristele sitä, että olemme vapaa ja itsenäinen kansa omassa maassa. Emmekä milloinkaan pyydä anteeksi, että puolustaudumme.

Niille valtioille, jotka antavat ennakkoluulojen korvata totuuden sanon: J´accuse (minä syytän).

Syytän tekopyhyydestä, syytän kaksinaamaisuudesta. Syytän pyrkimyksistä sallia valtiomme tuhoamisen. Syytän tyhjistä julistuksista sallia Israelin puolustautua. Syytän myönnytysten vaatimisesta Israelilta mutta ei mitään palestiinalaisilta.

Tässä valossa syyte on selvä: Ette ole rauhan puolella ettekä palestiinalaisten puolella. yksiselitteisesti olette Israelia vastaan.

Kansainvälinen yhteisö on valinnan edessä: Voitte tunnustaa Israel juutalaisten kansallisvaltiona tai sallia palestiinalaisjohdolle oikeuden kieltää historiamme ilman seuraamuksia. Voitte julkisesti julistaa, että palestiinalaisten nk. paluumuutto-oikeus ei voi toteutua tai voitte jättää tuon vaatimuksen esteeksi sovinnolle. Voitte torjua palestiinalaisten kiihotukset vihaan tai sallia vihan ja radikalismin saavan yliotteen tulevina sukupolvina.

Voitte ennenaikaisesti tunnustaa Palestiinan valtion tai voitte rohkaista palestiinalaishallintoa perumaan sopimuksensa Hamasin kanssa ja palamaan suoriin neuvotteluihin.

Valinta on teillä. Voitte myös jatkossa ohjata Palestiinalaiset pois rauhaan tähtäävästä suunnasta tai viitoittaa tie kohti pysyvää rauhaa.

  Kiitos puheenjohtaja.  

Nouse pystyyn ja ole rohkea!

Tomer Huhtamäki on Turun juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja sekä varapuheenjohtajana Suomen
juutalaisten seurakuntien keskusneuvostossa, jossa käsitellään myös antisemitismiä.

Meikäläinen, ei-juutalainen, on myös joutunut Kansallisen Vastarinnan silmätikuksi. Onko havaittu myös
Israel-järjestöissä vastaavia heihin liittyviä paineita?

-          Olemme havainneet, että siellä on käytännössä sekä poliittisia että uskonnolliseen identiteettiin
liittyviä paineita. Olemme olleet molemmat, sinä ja minä, monissa Patriootti-jutuissa mainittuina.
Olet näköjään päässyt samaan rintamaan. On tärkeätä, että on olemassa myös kristillisiä ja muita
liikkeitä, joiden edustajat uskaltavat nousta pystyyn ja sanoa, ettei tämä ole oikein. On tärkeätä,
että ihmisillä löytyy siihen rohkeutta.

Muslimit ovat tehneet Euroopassa iskuja ja Ruotsin Malmö on myös ollut esillä, ovatko nämä aiheuttaneet
paineita Kansalliselle Vastarinnalle aktivoitua? Sparraako tämä islamin aktivoituminen jotenkin heitä?

-          Mahdollista se tietysti on. Anarkistit ja vasemmistonuoret ovat olleet aktiivisia ja ehkä enemmänkin
tätä kautta väkivaltainen radikalisoituminen saa voimaa. Äärioikeisto ei ehkä yhdistä näitä toisiinsa,
sehän on selkeästi myös muslimivastainen monessa suhteessa,

Millaisena näet EU:n Palestiinan tunnustamisen prosessin?

-          EU:n ulkopoliittinen ja sisäinen ongelma on, että tungetaan mukaan problematiikkaan jonka
Eurooppa on itse kokannut. Jos katsomme kahden valtion prosessia taaksepäin ja jos
palestiinalaiset olisivat halunneet valtionsa, viettäisimme tänä vuonna sen 15-vuotispäivää.
Eurooppa pyrkii yhdeksi kokiksi jo solmussa olevaan soppaan ja mitä useampi kokki, sen huonompi soppa.

 Kirkon ulkomaanapu kohdistaa kieltojaan ns. miehitetyille alueille, mistä on kysymys?

-          Aktivistiporukoissa on se ongelma, että he pyrkivät olemaan osa ongelmaa eikä sen ratkaisu. Jos
konflikti on tätä laatua kuin se nyt on, niin ehkä on mahdotonta mennä väittämään yhden
osapuolen olevan aina väärässä. Balanssi asiassa kuin asiassa pitäisi löytää ja nähdä realistinen kuva
tilanteesta, koettaen sitä kautta mennä eteenpäin. Yksipuolisen kannan ottaminen konfliktin
osapuolen ajatuksiin on lähtökohtaisesti väärä. Meillä seurakunnissa on näin, että koska
äänestämme Suomessa emmekä Israelissa, on Israelin valtion ensisijainen tehtävä huolehtia
itsestään. Kun puhumme kansallisesta valtiosta, niin kyllä me myös täällä näemme, ettei Israel ole
aina oikeassa.

Toisen maailmasodan aikaan Suomen poliittinen koneisto oli hyvin pitkälle juutalaisten puolella. Silloin on
mm. perustettu Suomi-Israel Yhdistys ry. Sosiaalidemokraatit olivat voimakkaasti mukana, kuten Tanner,
Fagerholm ja Arvo Salo. Olen tätä murehtinut, että tilanne on nyt toinen esim. Tuomiojan kohdalla ja
miettinyt, miten sieltä suunnalta tuleviin jyrkkiin lausuntoihin voisi vaikuttaa?

-          Kyllä lausunnot ovat turhan jyrkkiä. Mielestäni sosiaalidemokraatit ovat menettäneet oman
identiteettinsä jossain määrin. On lähdetty enemmän populistiseen systeemiin mukaan.  Se on
surullinen tarina kokonaisuudessaan, koska mielestäni tämä yhteiskunta tarvitsee
sosiaalidemokraattista puoluetta ja niitä arvoja, mitä se alun perin on ajanut.

Vuoden 1967 sodassa Israel sai Suomesta tukea ja tilanteessa luotiin monenlaisia rinnalle tulemisen
mielikuvia. Nyt tilanne on kääntynyt: Israel on suurvalta ja sotilaallinen mahti. Joitakin tämä voi hämmentää.

-          Onkin hyvä katsoa asiaa lintuperspektiivistä: mikä on maa-alue ja mikä ympärillä oleva väestöpohja.
Onko todella kysymys alueella olevasta kahden valtion problematiikasta, vai onko kyseessä
laajempi kuva. Mikä on syy, että Eurooppa jossain määrin kääntää Israelille selkäänsä. Onko se
mahdollisesti energian saanti, koska Eurooppa on hyvin riippuvainen arabien raaka-aineen tuotannosta.

-          Lähi-idässä on yhä kalifaattiajattelua: Israelin valtion alue on ollut islamilaisen valtion hallinnassa,
samoin esim. Espanja. Ajatus on, että nämä valtiot tulee heille palauttaa. Tätä asiaa ei taideta
oikein ymmärtää?

-          Problematiikka on aika pitkälti siinä, että täällä ei ymmärretä. Vielä vähemmän ymmärretään Lähi-idässä,
että suuri enemmistö Lähi-idän valtioista ei katso lainkaan peiliin, vaan toistaa vanhaa siellä joskus ollutta
suurvalta-ajattelua, samoin siellä olevaa potentiaalia. Kun mennään takaisin kultakautta edeltävälle ajalle,
fundamentalismin tielle, n iin ehkä se ei olekaan vastaus tähän. Ehkä todetaan, että poliittinen järjestelmä
on täysin mätä. Ehkä se johtaa pyrkimään muihin ratkaisuihin, jotka olisivat lähempänä Länsi-Euroopassa
ja Israelissa olevaa arvopohjaa. Silloin maat kasvaisivat niin vahvoiksi, ettei niillä olisi tarvetta valloituksiin
tai yhden valtion tuhoamiseen.

Mitä YK:n puhuttelevat Israel-kannanotot mielestäsi heijastavat?

-          Poliittisen historian laitoksella, kun siellä aikanaan opiskelin, kukin lähti arvolähtökohdista laskemaan
YK:n jäsenvaltioita katsoen, mitkä ovat demokraattisia, öljystä riippumattomia demokratioita, mitkä
populistivaltioita ja mitkä diktatuureja. Minun lähtökohdiltani 51 - 54 % on diktatuureja, 25 % on
populistisia, demokraattisia on 25 %, joista 2-3 valtiota on öljystä riippumattomia. Ei voi olla kovin
 ihmeissään, mitä päätöksiä YK:sta tulee. Vuodelta 1975 päätös oli, että sionismi on ainoa kansallisaate
maailmassa, joka on rasistinen ja tuomittava.

Miten juutalaisena ja suomalaisena näet Raamatun profetiat, esim. Israelin kansan paluun juurilleen?

-          Tunnen kirjoitukset ja Jumalaan uskovana henkilönä otan ne tosissani. Silloin, kun puhun poliittisesta
kriisistä, en käytä niitä ollenkaan lähteenä. Juutalaisuuden keskeinen asia on mielestäni se, että kukin
henkilö hoitaa täällä olevan elämänsä ajan pyrkien tekemään asiat mahdollisimman oikeamielisesti, jotta
on oikeutettu tulevaan elämään. Voi olla, että elämme profeetallista aikaa ja lähestymme jotain aikaa. 
Siihen, miten profetiat toteutuvat, en uskalla ottaa mitään kantaa. Se ei ole minun asiani.

-          Muistaakseni Ben Gurionin sihteeri sanoi, että tällaisia henkilöitä kuten Gurion tulee maailmaan vain
1000 vuoden väliajoin. Kun profetian lukee ja katsoo uudelleen perustettua Israelin valtiota,
niin siitä pystyy tekemään liitoksia.

Haastattelu: Juhani Starczewski

Kuva: Martti Kortelainen