IRTI TURVEVESIPÄÄSTÖISTÄ

#825: Metsä ammattilainen - Soita ojitettu metsätaloutta varten liki 5 milj hehtaaria

Kunnostusojitusten vesistövaikutukset ovat silti oleellisesti pienemmät kuin uudisojituksen (http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=50077). Kunnostusojituksia tehdään 20-40 vuoden välein ja tuon esittämäsi tilastotiedon perusteella kunnostusojitukset kohdistuu vuosittain maksimissaan 1,64 prosenttiin metsäkäytössä olevasta turvemaasta. Kiintoainepäästöt johtuvat eroosiosta. Noiden turve ja metsätuotantohehtaarien vertailu on aika kummallista kun eroosio irroittaa kiintoainetta oleellisesti enemmän paljaasta turvetuotantoalueesta kuin kasvallisuutta sisätävästä metsäalueesta. Metsäojituksen aiheuttama kuormitus vähenee ajan kuluessa, mutta turvetuotannon nousee (poislukien tietty kuivatuksen aikainen piikki kuormituksessa) johtuen kuivatustarpeen lisääntymisestä turvekenttien pinnan laskiessa. Yksittäiselle vesistöalueelle tulee siis piikki kuormituksessa silloin kun alueella tehdään kunnostusojitusta, mutta turvetuotanto kuormittaa vesistöä keskeytyksettä. Näistä seuraa että paikallisesti turvetuotannolla on suuri rooli kiintoainekuormituksessa.

#827: uutisbongari - Vapon ympäristöjohtajan lausumaa

Juu-u, vaikka linkin näyttämä uutinen on jo viime talvelta, niin samaa valehtelua jatketaan valtio-omisteisessa turvefirmassa edelleen ja hännystelijät yrittävät olla vieläkin paavillisempia palvonnassaan.  Suominen ei näyttänyt tietävän (tai ei ollut tietävinään?) millaista silmänlumetta yhtiönsä turvesoilla mylläävät turpeenkaivajat harjoittavat niin sanotussa  "omavalvonnassaan". Niin sanotussa turvetuotannon "vesiensuojelussa" jokseenkin kaikki mutkat oikaistaan mikä konkretisoituu mm. valutuskenttien avaamisella suoraan laskuojiin, kun turvekaivosta valmistellaan uutta rypykautta varten. Toisin sanoen turpeikon kuivattamista yritetään kaikin keinoin (mm. oiko-ojilla) nopeuttaa lupaehtoja railakkaasti  rikkoen. Ympäristöjohtaja Suomisen kannattaisi pöytänsä takaa todellakin saapastella vapon turveaavikoille kaikkina vuodenaikoina ja erityisesti tulva- ja sulamiskausina sekä sateilla. Totuuden nähtyään lausunnot voisivat muuttua omantunnon mukaisiksi (ja tämä tarkoittaa, että uskon Suomisella todellakin olevan omantunnon).

Uutisbongarin vinkkaamasta uutisesta kannattaa erityisesti lukea lukijoiden kommentit. Yhtäkään turvekaivuun puoltoa ei niissä ole, vaikka juttu julkaistiin Vapon kotikentällä, Jyskälästä käsin. No mutta unohdin vallan, tällä palstalla uutterasti sekoilleet turveukot  tietenkin aloittavat tuon(kin) kommenttipalstan täyttämisen ihan-Kanadasta-aiheillaan, kunhan havahtuvat muiden (kuin turpeen) energiavaihtoehtojen haukkumiselta.

#825: Metsä ammattilainen - Soita ojitettu metsätaloutta varten liki 5 milj hehtaaria

Tässä aiemmin laittamaani vastaukseen Mähöselle samaa tutkimusta lainaten hieman laajennettu otanta. Hieman arveluttaa, että onkohan nuo turvetuotantoalueiden väliin ja vieressä olevat suot kunnostusojitettu tai vastaavaa juurikin, kun tuotantoon on soita alettu kuivattaa. Ovatko peräti tulevien (kaavailtujen) turvesoiden esivalmisteluja. Hh..mmmm.....

Lähteenä on Pien-Saimaan kunnostuksen esiselvityshanke PISA ja siihen tehty Läntisen Pien-Saimaan ojavesitutkimus vuonna 2009.
Tutkittavana on ollut 33 kappaletta ojia, joiden vastaanottavana vesistönä on ollut Läntinen Pien-Saimaa.
Mielenkiintoinen ja paljon parannuspaikkoja osoittava tutkimus. Mutta sitten niistä tuloksista otantana:

Seuraavat prosenttiluvut voi laskea tutkimuksessa olevasta Taulukko 2. Ojavesien vuosikuormitus läntisellä Pien-Saimaalla.

OJA 9, Mustaoja tutkimuksen kokonaismäärästä typpeä 6,43 % ja fosforia 6,50 %

OJA 22, Halilanoja tutkimuksen kokonaismäärästä typpeä 16,31 % ja fosforia 14,79 %

Selvyyden vuoksi kerrottakoon (asian voi toki tarkistaa kartoista), että Mustaoja johtaa järveen Kiihansuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Halilanoja johtaa järveen Suursuon turvetuotantoalueen kuivatusvedet. Suursuo on toiminut tuotantoalueena yli kolmekymmentä vuotta ja Kiihansuo yli kymmenen vuotta.
Yhteenlaskien nuo ojat ovat työntäneet ravinnetta kokonaismäärästä järveen typpeä 22,74 % ja fosforia 21,29 % ! Nyt alueella valtavasti ihmetellään, että mikä on aiheuttanut viime vuosikymmenien romahdusmaisen veden laadun heikkenemisen ja runsaan rehevöitymisen.

Tutkimuksen Top kuusikko ohessa:
OJA 22, Halilanoja typpi 16,31 % fosfori 14,79 % Suursuo (Vapo) Huom. Piispalanselkää käytännössä ainut suoraan kuormittava oja.
OJA 12, Savijoki typpi 14,64 % fosfori 14,51 % Siikasuo + peltoja ja niittyjä
OJA 16, Karvajalanjoki typpi 14,58 % fosfori 16,63 % Haikonsupansuo + Aivasjärvi (suo) + vähän niittyjä ja peltoja
OJA 13, Lilmanjoki typpi 9,06 % fosfori 8,45 % Siikasuo + pienempiä soita matkalta
OJA 8, Nuorajärvenoja typpi 6,61 % fosfori 4,28 % Nuorasuo + Ruokosuo + Hiukkasuo
OJA 9, Mustaoja typpi 6,43 % fosfori 6,50 % Kiihansuo (Vapo, tuotanto alue "vain" 76 hehtaaria)

Yhteensä koko mitatun alueen vuosikuormituksesta näistä kuudesta tulee typpeä 67,63 ja fosforia 65,16 % !!!!!
Tuosta määrästä vastaavasti VAPOn osuus on 33,64 % typestä ja 32,67 % fosforista !!!

Yhteenvetona voitaneen todeta, että yhteisenä nimittäjänä kaikkien ojien latvavesillä on suo. Joko turvetuotanto suo tai metsäojitettu suo, toki vähättelemättä matkalle mahtuu muutama pelto ja niitty aluekin. Kukin voi vaikka Kansalaisen karttapaikasta tarkastella alueita. Milloin noiden soiden metsänhoidollinen ojitus on tehty, kenen toimesta ja kenen kustannuksella tai jopa määräyksellä, saa tarvittaessa selvitellä joku toinen.
Oleellista kuitenkin on, että jo pelkästään tämä tutkimus osoittaa VAPOn olevan yli viidesosalla vastuussa tapahtumista, ehkäpä siis minimissään sen verran myös maksajana näissä kunnostusoperaatioissa.

Tämän saa puolestani lisätä ympäristölautakunnan lausuntopyyntö nivaskoihin hyödynnettäväksi. Lisäksi ilmoittaisin täten ympäristöjohtajalle että ainakin minä havaitsen tämän perusteella kokonaiskuormituksesta pistekuormitus lähteitä. Jopa aika kovilla prosenteilla.

Kaikelle tälle on "sivutuotteena" sitten valtavat kiintoainepäästöt, pääsääntöisesti varmasti juuri näistä ojista, mutta se onkin aivan oma lukunsa. Perustelen kyllä tarvittaessa senkin. (Näillä sivuillahan ne on jo monta kertaa osoitettukin.)

Olkaa hyvä ja kiitos.

PS. Tähän kun saadaan vielä vastaukseksi VAPOlta vakuuttelu 1 % ravinnepäästöistä ja 4 % kiintoaineista (ovat siis heidän valtakunnallisia strategia lukujaan, eli puuta heinää), niin onneksi olkoon ja uskotaan sitä sitten kuitenkin!

PSS.  Ympäristölautakunta ja -johtaja viitteet tekstissä siksi, että olen tämän kirjoituksen laittanut esille myös Etelä-Saimaa verkkolehden keskustelut sivuille ja kohdentanut siten faktaa virkamiehille paikallistasolla.

#814: Ähtärinjärven kesä- ja ranta-asukas - Pienetkin taajamat ja kiinteistöt lämpiää turpeella

Jos pullat on hyvin uunissa niin sitten se varmaan vaan ilahduttaa että Soiniin avataan uusia tuotantoalueita, jotka laskevat vetensä Huikurinlammen kautta Ähtärinjärveen. Veden väriluku voi yllättäen kohota ja sinilevääkin voi olla tavallista enemmän. Huikurinlampi varmaan puskuroi jonkin aikaa turvetta, mutta sitten kun sitä on siellä tarpeeksi niin tuleehan se sieltä Ähtärinjärveen. Niemisjoenkin väriluku on muuttunut dramaattisesti sen jälkeen kun yläpuoliseen vesistöön avattiin kaksi uutta tuotantoaluetta kahden vuoden sisään (2009->). Täytyy tarkistaa kuulemani luku ELY-keskuksesta niin ilmoitan sitten muutoksen täällä.

#830: Väriluku puhuu puolestaan - Re: Pienetkin taajamat ja kiinteistöt lämpiää turpeella

Oheisesta linkistä ( http://www.kalapaikka.net/niemisvesi-pemu_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_ahtari___57700.asp )voi katsoa miten veden väri on kehittynyt vuosien mittaan. Tilasto päättyy vuoteen 2009, jolloin on kautta historian toiseksi suurin luku. Vuosi 2007 oli sateinen, jotan se selittää osaltaan tuota noususuuntaa tuossa käyrässä. Rankka sade aiheuttaa sen, että kuivumassa olevasta jyrsinturpeesta voi huuhtoua veden mukaan puoletkin. Tällöin ojat ovat täynnä turvevelliä, josta päästään eroon siten, että avataan pato ja velli hulahtaa suoraan vesistöön. Näin tehdään yleisesti (koska mitä muutakaan tolle voisi tehdä nykyisillä vedenpuhdistusmenetelmillä), joten tämän vuoksi lukema on noussut, joten tuota lukemaa 250 ei voida pitää normaalina (siis keskimääräisenä) ko. vesistölle. Tämä pohjustuksena uudemmalle lukemalle joka on 400! Tämä taas aiheutuu siitä, että Niemisveteen laskee vetensä suoraan uusi Vapon turvetuotantoalue. Lisäksi ylempänä vesistössä on toinenkin uusi Vapon tuotantoalue. Keskimäärin suomalaisilla vesistöillä veden väri lukema on 51. Tässä vaiheessa voidaan siis lopettaa turha p:n jauhaminen siitä miten metsien ojitus ja maatalous ovat suurimmat kuormittajat. Vapon toiminnan vaikutus vesistön laatuun on siis täysin ilmeinen. Luultavasti noin iso lukema aiheuttaa jo merkittävää haittaa vesistön eliöstölle, kuten petokaloille (esim. ahven). Saalistus on hyvin vaikeaa jos vedessä ei ole näkyvyyttä. Lukemaa 400 ei voida mitenkään myöskään perustella sillä että "alueen veden ovat luonnostaan tummia". Tätä on siis tiedossa Ähtärinjärven ranta-asukkaallekin. Jos Soinissa avataan tulossa olevat 400 hehtaaria uutta tuotantoaluetta niin sen vesistövaikutus on hyvin merkittävä myös Ähtärinjärvelle. Pahastihan se osuu vesistöihin, joiden kautta vesi virtaa Ähtärinjärveen. Näkyy vedenvärilukema olevan historiallisesti korkealla Ähtärinjärvessäkin, joten ihmetyttää millä perusteella alueella ovat 'pullat hyvin uunissa'.

Alueen vesistöt ovat luokitukseltaan tyydyttäviä johtuen juuri tuosta suuresta humusmäärästä. EU:n tavoite on se, että vesistöt olisivat hyviä vuoteen 2015 mennessä. Tällä alueella tilanne huononee ja laatu voi hyvin olla huono vuoteen 2015 mennessä. En tiedä paljonko värilukeman pitää olla että se aiheuttaa luokituksen huono. Voisin kuvitella, että 400 on aika lähellä, koska ympäristö.fi sivustolla oli taulukko veden värilukemasta ja se pyyttyi jo lukuun 100.

#831: Väriluku puhuu puolestaan - Re: Re: Pienetkin taajamat ja kiinteistöt lämpiää turpeella

olisi hienoa katsoa linkkiä jos se vaan toimisi!!!!

#832: älkää ilmoittako toimimattomia linkkejä tänne!! - Re: Re: Re: Pienetkin taajamat ja kiinteistöt lämpiää turpeella 

Näemmä toi postaus muotoilee tuon linkin väärin. Se toimii kun poistaa osoiteriville tulevan ylimääräisen tuon .asp:n jälkeen. Tuolta sivulta valitaan linkki 'Veden värin kehittyminen'

http://www.kalapaikka.net/niemisvesi-pemu_jarvi_kalastus_luvat_kalaistutukset_ravustus_vesilinnun_metsastys_vedenlaatu_lomamokit_ahtari___57700.asp

#829: Kari Niiva - Re: Soita ojitettu metsätaloutta varten liki 5 milj hehtaaria

Ihan sivullisen kommentti. Maalaisjärki sanoo että jos halutan nostaa Vapo saastuttajaksi, niin eikö ne näytteet silloin pidä ottaa sieltä laskeutusaltaan/ipntavalutuskentän jälkeisestä paikasta, eikä jostain matkojen päässä olevasta ojansuusta. Matkan varrella siihen samaiseen laskuojaan yleensä päätyy monesta paikasta tulevia muitakin laskuvesiä, joihin ei turveyhtiöllä ole osaa ei arpaa. Ettei taas vaan haukuta väärää puuta? Jos halutaan että tutkimustulokset on aukottomia, niin ei nuo mainitsemasi näytteet kerro totuutta asiaan.

Pohjolan Voiman suurinvestointi Hämeenkyröön vähentää jälleen Suomen fossiilisten polttoaineiden aiheuttamaa päästöä. Laitos tulee käyttämään metsähaketta ja erilaisia puupolttoaineita ja turvetta. Tässä tapauksessakin saadaan ulkomailta tuotavan energian osuutta vähenemään reilusti siirryttäessä täysin kotimaisiin polttoaineisiin. Pohjolan Voimalla on tärkeä merkitys näissä asioissa koko Suomea ja Suomen työllisyyttä ja kotimaisuutta ajattelevana ja nimenomaan myös tekevänä yhtiönä.

Tässä tiedotelinkki:


http://www.pohjolanvoima.fi/fi/?id=28&selArticle=841

#835: uutisbongari - YLE uutiset:

Viimeinkin hyvä uutinen. Toivotaan että tämä "tuleva lama" olisi tasapuolisempi kaikkia kohtaan. Jos muistellaan 90- luvun lamaa niin silloinhan jostain ihmeen syystä ympäristöjärjestöt ja ymp. ministeriö sai vaan lisää rahaa kun kaikki muut joutui supistusten kohteeksi. Siitä lähtien on Suomessa jatkunut ympäristöterrorismi yhteiskunnan tukemana. Tämä on vaikeuttanut todella paljon erilaisten hankkeiden alkuunpanemista. Hankkeet ovat viivästyneet monilla sektoreilla erilaisten luontoselvitysten takia. Tämä kaikki on osaltaan johtanut siihen, että teollisuus on paennut ulkomaille ja jättänyt jälkeensä työttömyyttä ym. pahaa jälkeä.

Olen itsekin ollut jäsenenä, mutta en kestänyt liiton toimintatapoja. Tiedän paljon vastaavanlaisia henkilöitä. Liitytään suurin odotuksin, mutta liiton toiminta onkin sitten jotain aivan muuta mitä henkilö on ajatellut sen olevan. Olen edelleen luonnonsuojelija, mutta jäseneksi en liity enää koskaan.

Hieno uutinen että viimeinkin päättäjät huomaavat sen, kuinka typerää on ollut jakaa valtion rahaa Suomen jarrumiehille ( ja -naisille).

#834: totuutta etsivä - Re: Re: Soita ojitettu metsätaloutta varten liki 5 milj hehtaaria 

 Ei kai ala taas mustan vääntö valkoiseksi?

Mutta ei mitään, on hyvä ja katsoo kartasta, kuten tekstissäkin mainitsin. Vaikkapa Kansalaisen karttapaikka ja siitä alkaen suurentelemaan Lappeenrannan pohjoispuolella olevaa Pien-Saimaata ja edelleen sen pohjoisosia.

Oikein jos haluaa olla tehokas niin googlettaa "pisa-hanke" ja sieltä eteenpäin, jossa PISA sivun reunassa oikealla on liitetiedosto mm. tästä tutkimuksesta. Noh, sieltä sitten vertaa tutkimuksen karttaan numeroituja ojia luettavampaan maastokarttaan ja sitä rataa...

Varmaan monin paikoin liittyy kuvioihin muitakin laskuvesiä, mutta näissä tapauksissa ei jää mitään epäselvää. Toki oikea paikka on mitata mahdollisimman läheltä niin sanottujen puhdistusmenetelmien jälkeen vapaasti kulkevaa vettä. Ja näinhän uskotte varmaan kaikki esimerkiksi VAPOn omavalvonnassaan tekevänkin.    :D

Turvetuottajien mielestähän ei ole montaakaan ehdotonta ja varmaa asiaa, mutta yksi heille on teksteistä vahvin, eli VAPOn ilmoittamat päästö ym. luvut. Varsinkin ne strategiat. Tai oieammin, eihän siellä muuta näyttöä olekaan kuin kyseiset tavoitteet!

Ei muuta kuin vastaanottavissa vesistöissä kaikki vaatimaan vastaavanlaista tutkimusta ympäri Suomen (esim. kunnilta yhteistyönä) ja sitten nostaapi sieltä esille hyvät ja huonot puolet, kukin omalta kannaltaan! Mutta ehdottomasti mukaan pitäisi saada pätevä mittaus kiintoainepäästöistä, sillä se on meille kaikille se näkyvin pommi tällä hetkellä.

#839: Kari Niiva - Re: Re: Re: Soita ojitettu metsätaloutta varten liki 5 milj hehtaaria 

Silloin on erityisen hyvä aika mitata kun sadekuuron jälkeen avataan liejulle vapaa pääsy laskuojaan. Silloin saa koeputket täyteen lietettä. 

#836: Hannu Heinonen - Upeita uutisia Pohjolan Voimalta

Tässä sitten oivallinen esimerkki suomalaista pyöreäpäistä verokohtelusta, kun ympäristöystävällinen maakaasu korvataan mm. turpeella, joka saastuttaa ilmakehää enemmän kuin esim. kivihiili. Varmaan Hämeenkyrössäkin on käydään samanlainen hankintaprosessi kuin meidän rakkaassa Jyväskylässä, jossa voimalaitoskeskustelu ei ota vieläkään laantuakseen.

Kuopion Energialle on valmistumassa uusi, vuonna 2012 kaupalliseen käyttöön otettava voimalaitos. Tehoa tämä uusi ns. 3- yksikkö tuottaa 46 MW sähköä ja 80 MW kaukolämpöä.

Uuden laitoksen polttoainevalikoima laajentuu ja kotimaistuu entisestään. Pääpolttoaineena säilyy turve. Puuta ja ruokohelpeä voidaan käyttää noin 25 prosenttia polttoainetarpeesta.  Raskaan polttoöljyn käyttö sensijaan vähenee merkittävästi eli yli  7 000 tonnilla vuodessa.

Tälläkin laitoksella saadaan jälleen vähenemään tuontipolttoaineen, siis raskaan polttoöljyn, käyttöä siirryttäessä entistä enemmän käyttämään kotimaisia energialähteitä.

Haapaniemeenhän valmistui vuonna 1972 Suomen ensimmäinen suuren luokan lämpövoimalaitos, jonka polttoaineena oli turve. Turpeen käyttö on jatkunut siitä lähtien keskeytymättä.

#843: Hannu Heinonen - Kuopion Energia vähentää tuontipolttoaineen käyttöä

Hannu Heinonen se jaksaa päivästä toiseen hääriä tällä saitilla energiateollisuuden mannekiinina, olisitko ystävällinen ja kääntäisit levyssä puolta välillä.

Päästöthän tuossakin Kuopion Energian projektissa ei vähene lainkaan, ne vaan jää täysimääräisenä Suomeen. Ja mitä tulee ruokohelpiin, niin kyseinen arveluttavalta vaikuttava polttoaineen tuotanto aiotaan lopettaa Suomessa, oli tässä mediassa taannoin uutinen. Siinä sitten isänniltä katkeaa eräs tukimuoto, joutuvat taas raapimaan kaljuaan, että millä sen rahan sais virtaamaan uuninpankolle.

Tässä linkki vielä uutiseen: http://yle.fi/alueet/keski-suomi/2011/07/ruokohelpi_oli_floppi_2721979.html

Katselin tovi sitten neljältä turvekentältä torstaina 15.9. otettuja valokuvia. Aivan järkyttävää katsottavaa. "Vesiensuojelurakenteet" täysin toimimattomia, vaikka olivatkin sitä paljon puhuttua BAT-tekniikkaa. Turvekentät järvenä, satoja hehtaareja, tulvien ojiin ohi valutuskenttien. Oikovirtaukset suoraan vesistöihin ja turvemössöä pintavirtauksissa paksuina kerroksina lillumassa. Veden pH-luku eräässäkin tapauksessa 3,8(!) mitattuna maakuntakaavalla suojeltuun vesistöön johtavasta laskuojasta turvekaivannon alapuolelta. Veden väri valutuskenttien jälkeen kuin expresso-kahvia.

Nyt kannattaa kaikkien kynnelle kykenevien vierailla turvekentillä kameroiden kanssa. Kuvamateriaalia todellisuudesta saa muistikortit täyteen. Ne kuvat kannaattaa ja täytyy julkaista, tieto kuvineen Elyyn.

#848: Ranex -

Totuushan siinä tuli esille, varsin selkeesti. Mutta tais olla ajankohta ohjelman tekemiselle sellainen, että vesi oli hieman kirkkaampaa, ruskeata kuitenkin. Ohjelma olisi pitänyt purkittaa silloin kun Siikavedellä on tuuli puhaltanut etelästä voimakkaasti muutaman päivän, jolloin vesi on em. espresso kahvia, ei olisi ympäristöjohtajalle varmaan maistunut.

Olen tuossa jo pitkään miettinyt sitä, että mitäs jos turvetuotanto (VAPO) muuttaisi tuon alapuolisiin vesistöihin karkaavan "turvemössön" euroiksi, kun se minun mielestä on sitä samaa turvetta mitä voimalaitoksen kattilaan puhalletaan. En kuitenkaan ole missään vaiheessa kuullut, että turveteollisuus puhuisi hävikistä tai hävikinmittauksesta, koska täytyyhän ennen suon tuotantoon ottamista olla varsin selkee näkemys siitä että suolla on turvetta, niin paljon että tuotanto kannattaa aloittaa ja oman käsitykseni mukaan varsin tarkkakin tieto turpeenmäärästä. Se voi olla melkoinen summa euroja joka näiden vuosikymmenien aikana on valunut suomalaisiin järviin, pelkkänä turpeena. Mutta ei taida VAPOssa olla tuotantopalkkiojärjestelmää, johon tuollainen hävikinmittaus ja hävikin pienentäminen sopisi, kun näyttää siltä, että hävikin määrää ei edes yritetetä pienentää.