#150: Ainotar - Re: Re: Re: Vihreän pyöräilijän taakka

Mikäli pyöräilystä halutaan vähänkin sosiaalista, pyöräkaistaleveyden pitäsi mahdollistaa kahden pyörän vierekkäin ajo. Mutta tämähän olisi aivan liikaa nykyisillä asenteillä, "kun kerta täällä on aina talvi ja minä en ole vielä kertaakaan nähnyt pyöräilijää edes Mechelininkadulla". Virkamiesten asenteesta kertoo hyvin myös se, että vasta viime syksynä tavoiteverkkoon lisättiin Hämeentie (Pitkäsillalta Junatielle). Sitäkin seliteltiin vuosikaudet: "Mene Sörnäisten rantatielle, siellä sulle on hyvä väylä". Joten esim. Hämeentie 3:sta Hämeentie 21:een HSL:n reittioppaan kevyen liikenteen väyliä suosiva on 300m metriä suoraa Hämeentiellä ajoa pidempi ja kiertää kivasti s-mutkan mukaan lukien Pengerkadun mäet. Ja joku vielä sanoo ääneen, että Helsinki on ihan hyvä pyöräilykaupunki.

Mechelininkadulla pitää tapahtua normaali 5 vuoden sykli. Viisi vuotta suunnitelman jälkeen valmistui pyöräväylät, viisi vuotta valmistumisen jälkeen niiden kapasiteetti on äärirajoilla (vaikka eihän täällä pitänyt kenenkään pyöräillä). Viisi vuotta odotetaan ja harkitaan yhden autokaistan poistoa (joka samalla mahdollistaisi leveämmän jalkakäytävän terasseineen), joka toteutetaan vuonna 2024. Tämä sykli on havaittavissa myös paljon mainostetussa Tukholmassa. Sveavägenin 1-suunt. pyöräkaistat/-tiet ovat tänään tiensä päässä, ne valmistui noin kymmenen vuotta sitten. Vaihtoehtona on joko pysäköinnin tai kaistan poisto.

Hyvä, helppo ja turvallinen toteutus: http://goo.gl/maps/TJGx2 kuka näitä oikein suunnittelee? ja miksi autoilessani en törmää ikinä moiseen.

#152: paviljonki purkuun - Re: Re: Re: Re: Vihreän pyöräilijän taakka 

 Autoilijat saavat pitää kaistansa ja pyöräilijät saavat omansa, mutta mitä jalan kulkeva joukkoliikenteen tarvitsija tästä Mechelininkadun remontista saa muuta kuin ilon osallistua kustannuksiin? Jos ei  yleensä ehdi olla päiväaikaan kotinurkilla, ei edes kompastele pahasti jalkakäytäville parkkeerattuihin autoihin, koska illan tullen ne lähtevät pois tai siirtyvät toistaiseksi laillisesti kadulle, mutta hyvähän ne tietysti on pois saada.

Onko kellään tietoa paljonko Tukholman henkilöautoilu on vähentynyt pyöräilyn lisääntymisen ansiosta? Ruuhkamaksuthan pudottivat sitä keskustassa tuntuvasti. Joissakin kaupungeissa on käynyt niin, että pyöräilyolojen kohentaminen on vähentänyt joukkoliikenteen käyttöä, mutta ei autoilua ellei siihen ole erikseen pyritty. Eihän joukkoliikennekään mikään itsetarkoitus ole, mutta jos käyttäjien väheneminen johtaa yhä huonompaan kannattavuuteen ja palvelutason heikentämiskierteeseen samalla kun "autoilijat saavat pitää kaistansa", niin siitä on taatusti seurauksena autoilun lisääntyminen.

Pysäkillä seisojan on turha surra autoilijat/pyöräilijät rintaman muodostumista, sillä se on jo olemassa vaikka monet kuuluvatkin molempiin, ja ainakin sen jolla on lapsia pitäisi olla helppo valita kummalla puolella seisoo raskaammalla jalalla. Enkä näe että asenteet autoilua kohtaan olisivat muualla kummemmat kuin Suomessa, mutta täällä vain taajamien suhteellinen pienuus ja haja-asutusalueiden laajuus on saanut autoilun haitat näyttämään viime aikoihin asti siedettäviltä. Mutta jos pahimmat ilmastonmuutosennusteet toteutuvat, niin kyllä tuota viiden vuoden sykliä on nopeutettava, että edes joku ehtisi nauttia terassilla levennetyistä jalkakäytävistä ja muista ihanuuksista - mukaan lukien kohta istutettavat lehmukset - ennenkuin löyly ajaa porukan lauteilta.