#33109: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

En oikein ymmärrä miksi noin ei olisi,  kun Jeesuksen puheet oli vielä helppo jäljittää omin korvin kuulijoiden ja silminnäkijöiden osalta.

Kyllähän sitten vanhanliiton täyttymystä taas riitti aivan tarpeeksi asti muuten.  Mutta Herran sana -mielestäni puhuu aina Paavalilla  Jeesuksesta.  ( Kuitenkin vain oma mielipiteeni)

Jeesuksen autoriteetti oli myös suvereeni:   "olette kuulleet sanottavan,  mutta minä sanon teille!"

Kun oli tällainen  lähde olemassa,  ei vanhasta Paavalinkaan enää tarvinnut veisata yhtä ainoaa virttä,  paitsi jos se oli tämän Jumalan Karitsaksi tulleen Messiaan kuvaamista lupausten täyttäjänä.  Hebrealaiskirje on muuten aivan valtava ylistyshymni juuri tässä suhteessa.

" olisi voinut vakuuttaa vastustajansa tai opastettavansa."

- Kyllä jos kuulijoilla olisi ollut epäilyä,  mutta tilannehen oli aivan toinen,  kun kuulijoissa oli vielä kaiken kokeneita ja nähneitäkin.

#33111: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Päinvastoin: Jeesuksen puheita on mahdoton jäljittää, koska Paavalin kirjoittaessa niitä ei ollut edes olemassa.

Satunnaiset yhdenmukaisuudet eivät selitä mitään, kun niitä vastaan on lukematon määrä tilanteita, joissa niitä ei oltu käytetty hyväksi, vaikka sauma olisi ollut. 2. korinttolaiskirjeessä on jo viittauksia "historialliseen Jeesukseen", mutta se onkin ajoitettu paljon myöhemmäksi eikä siis oikeasti Paavalin kirjoittamaksi. Ja kuten totesin "Herran sana" oli Paavalille häntä puhutellut viesti joko omasta päästä tai sitten vanhoista kirjoituksista inspiraation saaneena. Hän ei KERTAAKAAN viittaa mihinkään tapahtumakontekstiin, jossa näitä oppeja olisi jaellut Jeesus Nasaretilainen: vuorisaarna, synagooga, .... On ilman muuta selvää, että Paavali ei tuntenut evankeliumitekstiä edes sen vanhimmassa Q-tekstiksi nimetyssä muodossa.