#27498: - Re: Re:

"Jos kristinuskon sydämessä ei olisi rakkaus,  siinä tapauksessa ajatuksesi olisi
mahdollinen.  Silloin se yksittäisen orjan vapauttaminen johtuisi lunastajan
laupiaasta mielenlaadusta  tätä orjaa kohtaan,  ja orjan mahdollisesta vetoa-
vuudesta ,  niinkuin sanoit,  että hän miellytti isäntää."

Eipä tämä kristillinen rakkaus estänyt pitämästä orjia seuraavat 1800 vuotta. Koeta nyt tajuta, että ymppäät nykyaikaista maailmankuvaa tuon ajan ihmisiin ja yrität vääntää kristittyja jotenkin erityiseksi tässä asiassa. Orjia otettiin ja vapautettiin likimain kaikissa uskonnoissa ja kulttuureissa.

...eikä tähän ole syytä sekoittaa lausuntoja synnin orjuudesta - se on metafora, jolla ei ole suoraa yhteyttä todelliseen orjuusinstituutioon.

#27504: - Re: Re: Re:

Puhun siitä maailmankuvasta,  joka nousee Paavalin sanoista.  Yllätys,  yllätys menee yksiin tässä meidän ihanteittemme kanssa vaikka onkin pari tuhatta v.vanha.
Kristityt ovat samaa syntiinlangenutta joukkoa,  mutta  siinä määrin kun ovat valon (Kr:n) vaikutuspiirissä edustavat uutta,  vallankumouksellista voimaa.

Suosittelen sulle kyllä tässä  kohtaa Puolimatkaa että vähän matkaa ajaisit samoissa kieseissä,  niin ei tarttis tätä täyttää islamilla?

Synnin orjuus-käsitettä ei muussa merkityksessä olekkaan syytä tähän sekoittaa,  paitsi siinä,  miten se kuvaa uskon sisintä elämää ja ulottuvuuksia.