Itselläni ei ole aiheesta kokemuksia, mutta olen lukenut asiantuntijoiden mielipiteitä ja tutkimuksia, jotka antavat viitteitä siitä etteivät pienet yksiköt ole oleellisesti riskialttiimpiä kuin isommatkaan.

Asian taloudellista puolta tarkastellessa taas herää äkkiä kysymys, että millä oletuksilla laskelmia tehdään? Näyttää olevan valitettavan yleistä että yksikkökoon suurentamiseen liittyvissä laskelmissa oletetaan lakkautettavien yksiköiden kulujen ikäänkuin katoavan kokonaan, tai vähintään aliarvioidaan kulujen nousu siellä minne toiminta lopulta siirtyy. Tosiasiahan on, että terveydenhoitopuolella yleensäkin ei läheskään aina päde samat säännöt kuin teollisuudessa. Ihmisten hoitaminen on hyvin pitkälti käsityötä, eikä yksikkökoon suurentamisella saavuteta kovinkaan merkittäviä parannuksia toiminnan tehokkuuteen. Ainoa mistä voidaan karsia on hallinto, mitä sitäkään tuskin on kovin paljoa edes koko sairaalassa.

Lisäksi se tärkein asia on, että pohdittaessa sitä onko isompi yksikkö parempi kuin pieni, unohtuu helposti ettei se valinta ole välttämättä noiden kahden välillä. Vaan helposti etäisyydet muuttavat sen muotoon sairaala vai auto. Ja tässä on syytä muistaa, että vaikka etäisyys Salon ja Turun välillä tuntuisi vielä edes jotakuinkin siedettävältä, niin tällä uudella isolla Salon kaupungilla on myös se toinenkin laita. Esimerkiksi Kiskosta tai Suomusjärveltä saa ajaa 30 kilometriä ennenkuin ollaan edes Salossa. Täällä läänin rajan tuntumassa (vähän puolin jos toisin) eläneenä katselen pelolla sitä että ovatko lähimmät sairaalat kohta Helsingissa ja Turussa, kumpikin tuntuu olevan aika kaukana. Silti täällä "rajaseudullakin" asuu vielä paljon ihmisiä, tuhansia. Ei tämä mitään joutomaata tai asumatonta korpea ole, jos nyt joku sellaista kuvitteli.

#112: pohjalainen - Todelliset hyödyt?

Jos on sitä mieltä, että laskelmat ovat väärin tehdyt, pitää ne oikaista, mutta ollakseen huomion arvoisia, perusteet pitää olla paljon paremmat kuin pelkkä arvelu: "laskelmat ovat väärin". Synnytystoiminta on sen laatuista hommaa, että tietty valmius, eli ympärivuorokautinen päivystys synnytyssalin, leikkausosaston ja vastasyntyneen hoidon puolella on oltava, vaikka synnytyksiä olisi vain muutama. On selvää,että kun synnytyksiä on enemmän, jakautuvat valmiuskustannukset pienempiin osiin ja yksikkökustannus laskee. Jossakin vaiheessa, jos synnytysten määrä vielä kasvaa, joudutaan taas kasvattamaan valmiusjoukkoja pällekkäisten toimenpiteiden riskin vuoksi, mutta silloinkin selvitään pienemmin portain kuin perustettaessa koko systeemiä alusta. Lisäetuna tulee laadun paraneminen rutiinin kasvaessa, joka on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Isoissa yksiköissä on myös kattvammat tukipalvelut ja käytettävissä ympäri vuorokauden. Ja imetysmyönteisyydellä tai baby friendly -sertfikaateilla ei ole mitään merkitystä silloin, kun synnytyksen kulku kääntyy äidin tai lapsen henkeä ja terveyttä uhkaavaksi.

Vaikka Kiskon ja Suomusjärven suunnasta synnyttäjien matka pitenisi Turkuun, niin vastaavasti Halikon suunnasta se lyhenisi. Välimatkoja mietittäessä on syytä pitää mielessä, että tuollainen 80 kilometrin etäisyys on vielä lyhyt synnytysmatka Suomessa. Ihmiset saattavat käydä mukisematta asioimassa Salon seudulta Turussa viikoittain, mutta keskimäärin kahden lapsen syntymä oman elämän aikana tuntuu olevan ylikäymätön paikka ajaa väliä. Asia asettuu raameihinsa viimeistään silloin, kun samat henkilöt moittivat välimatkaa pitkäksi, mutta seuraavassa hengenvedossa haikailevat lisää synnyttäjiä Turusta, pääkaupunkiseudulta tai jopa ulkomailta. Lisäksi synnyttäjät ovat käytännössä pystyneet valitsemaan synnytyspaikkansa oman sairaanhoitopiirin ulkopuolelta jo nyt ja valinnanvapaus muuttuu pian virallisestikin, eli jos toisesta suunnasta löytyy synnytyspaikka lähempää, voi sinne mennä vapaasti, jos matka pelottaa.

Rahapuoli on loppujen lopuksi täysin poliitikkojen harkinnassa. Jos Salon seudun poliitikot ja sairaanhoitopiirin poliittinen johto on sitä mieltä, että Salon synnytykset saavat maksaa enemmän, niin asia on selvä. Leikataan sitten muualta enemmän tai nostetaan veroja tai asiakasmaksuja. Palaute näistä toimista tulee sitten viimeistään seuraavissa vaaleissa. Samalla pitäisi sitoutua kuitenkin myös 2017 tulevan päivystysasetuksen vaatimiin muutoksiin ja menonlisäyksiin. Nykyinen järjestelmä ei tule jatkumaan entisenlaisena, se on täysin varmaa. Valitettavasti vain puheet ja teot ovat räikeässä ristiriidassa. Tämänkin viikon paikallislehdessä Salossa kauhistellaan  erikoissairaanhoidon aiheuttamaa 10 miljoonan ylitystä Salon budjettiin ja vaaditaan rakenteellisia muutoksia, jotta lomautuksia ei tarvittaisi jatkuvasti. Vuosi sitten oli päivystysasetusluonnos lausuntokierroksella valtakunnallisesti. Lausuntoja ja muutosehdotuksia tuli runsaasti erilaisilta potilasjärjestöiltä, ammattiyhdistyksiltä ja kunniltakin. Salon kunta ja Salon synnytysosaston puolesta "taistelevat" olivat silloin kuitenkin hiljaa.