#18274: - Re:

Junkkaala on harrastelija-arkeologi. Miksi hänen kirjoituksensa olisivat erityisen kiinnostavia tai painavia?

Tässä on toisen harrastelijan vastaavanlaisia ideoita:

Väinämöisen mytologian mukaan maapallon syntyessä muodostui pohjoisnavalle keskipakoisvoiman aiheut­tamana yli 250 km läpimittainen spiraalinmuotoinen onkalo. Edelleen tarinan mukaan alkuperäinen pohjoisnavan paikka ennen planeettamme akselin äkillistä kallistumaa oli nykyisen Helsingin kohdalla. Näin siis myös mainittu onkalo sijaitsee Uudenmaan alla. Tämä valtava maanalainen tila, manala, pitää sisällään mytologian Lemminkäisen temppelin.

Tämä käsitys johtuu siitä, että ainoa tarinan mainitsema sisäänkäynti luolaan on Sipoon Gumbostrandissa sijaitsevan Kyypelivuoren juurelta alkava tunneli. Tästä syystä huomio ja toimenpiteet asiassa ovat kohdistuneet tuohon yhteen paikkaan Sipoossa.

Temppelin alapuolella on Bockin perheen saagan mukaan suunnaton Pohja, jonka halkaisija on tarinan mukaan suurempi kuin Uudenmaan halkaisija, joka on 250 km.

Lemminkäisen temppeliä ei milloinkaan ole etsitty. Saaga kertoo suuaukon sijainnin metrin tarkkuudella, joten se ei missään vaiheessa ole ollut hukassa. Etsimisen sijaan luolaa on avattu maa-aineksesta.

Tarinan mukaan vuonna 987 kristinusko tuli Gårdarike Ruslandiin, ja sen varoittamina suomalaiset sulkivat muinaisen temppelinsä.

#18276: - Re: Re:

Ior Bockilla ja hänen palvelijoillaan oli ikävä loppu, kuka haluaisi häntä seurata.

#18276: - Re: Re:

Eero Junkkaala

Jaa harrastelija arkeologi ?


Väittelin teologian tohtoriksi Åbo Akademin teologisen tiedekunnan väitöksessä 8.12. 2006. Väitös kuuluu Vanhan testamentin eksegetiikan alaan. Sen nimi on Three Conquests of Canaan. A Comparative Study of Two Egyptian Military Campaigns and Joshua 10-12 in the Light of Recent Archaeological Evidence.

Työn ohjaajana toimi professori Antti Laato ja vastaväittäjänä tri Raz Kletter Israelista. Väitökseen liittyvä suomenkielinen yleisöluento pidettiin lauantaina 9.12. klo 17 Helsingissä Lähetyskirkossa.



Väitöskirjassa verrataan kahden Egyptin faraon (Thutmoses III ja Sisak) sotaretkeä Raamatun maanvalloituskertomuksiin (Joosua 12) arkeologian näkökulmasta. Tutkimus selvittää 116 paikkakunnan arkeologiset vaiheet myöhäispronssikauden ja rautakauden alun Palestiinasta.

Tulokseksi saadaan, että samoin kuin egyptiläiset tekstit sopivat hyvin niistä kertovien paikkojen arkeologiseen historiaan, samoin Joosuan kirjan kuvaus sopii siihen kuvaan, jonka rautakauden alun arkeologia antaa. Näin ollen tutkimus on tärkeä puheenvuoro kiisteltyyn kysymykseen israelilaisten maahantulosta.

Samalla se haastaa sekä egyptologit että raamatuntutkijat käymään jatkuvaa vuoropuhelua tekstien ja arkeologian kesken. Kiintoisa on myös tieto, että varhaisin Israel asutti juuri sen alueen, jota nykyisin kutsutaan Länsirannaksi.