Ei tuuli- tai aurinkovoimaa Häädetkeitaan luonnonpuiston ympäristöön!
Häädetkeitaan luonnonpuiston ympäristöön ei tule rakentaa enää yhtään uutta tuuli- tai aurinkovoimalaa, sillä se ei ole luonnon monimuotoisuuden kannalta kestävää. Häädetkeitaan luonnonpuisto on yksi Suomen vanhimmista luonnonpuistoista, perustettu vuonna 1956. Luonnonpuisto ja sen läheiset Natura 2000 -verkoston alueet muodostavat eteläisen Suomen oloissa poikkeuksellisen erämaisen aluekokonaisuuden. Nyt luonnonpuisto halutaan saartaa tuuli- ja aurinkovoimaloilla. Tarvitsemme uusiutuvaa energiaa, mutta sitä ei pidä rakentaa ympäristöihin, joihin se ei sovi.
Me adressin allekirjoittajat vetoamme kuntapäättäjiin, hankkeiden suunnittelusta vastaaviin tahoihin ja maanomistajiin, että Karvian Haitinkankaan ja Parkanon Kangaslammin tuuli- ja aurinkovoimalahankkeista luovutaan. Ihmisen ei tule pirstoa enää yhtäkään Etelä-Suomen luonnonpuistojen ja erämaisten alueiden ympäristöistä. Säilytetään luonnon monimuotoisuus ja yhteinen elinympäristömme luonnonkauniina, hiljaisena ja viihtyisänä!
Lisätietoja (mm. kartta selitteineen): www.prohaadetkeidas.fi
Perustelut:
Tuuli- ja aurinkovoimalahankkeet arvioitu luontovaikutuksiltaan haitallisiksi
Häädetkeitaan luonnonpuiston ympäristöön, Karvian ja Parkanon rajoille, suunnitellaan rakennettavaksi yhteensä lähes 50 uutta tuulivoimalaa sekä useita aurinkovoimaloita. Ennestään noin kahdeksan kilometrin päässä Karvian Kantissa on toiminnassa 8 tuulivoimalaa. Uudet tuulivoimalat Haitinkankaan, Kangaslammin ja Takakangas-Pihlajaharjun alueilla ulottuisivat jopa 350 metrin korkeuteen. Takakangas-Pihlajaharjun osayleiskaava 12 tuulivoimalan osalta on hyväksytty. Aurinkovoimaloita suunnitellaan rakennettavan muun muassa Karvian Haitinkankaan ja Parkanon Kangaslammin alueelle.
Häädetkeitaan luonnonpuisto ja sitä ympäröivät Natura-alueet muodostavat yhdessä SACFI0336004-alueen. Häädetkeitaan luonnonpuisto on yksi Suomen vanhimmista luonnonpuistoista, perustettu vuonna 1956. Luonnonpuistoon liittyy laajoja Natura 2000 -verkoston alueita, kuten Puurokeidas-Hannankeidas (SACFI0336006) ja Horjunkeidas (SACFI0200189) sekä hieman kauempana Pitkänniemenkeidas (SACFI0200155). Suomijärven Natura-alue (SPAFI0200029) kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan ja on suojeltu myös yksityisenä luonnonsuojelualueena (YSA203287). Lisäksi lähellä on useita muita yksityisiä suojelualueita, kuten Vehkuri ja Alinen Kirjasjärvi – Ylinen Kirjasjärvi. Häädetkeitaan luonnonpuiston ja Natura 2000 -verkoston alueiden pinta-ala on yhteensä yli 4000 hehtaaria.
Häädetkeitaan luonnonpuisto on tiukasti suojeltu, sillä alueella on liikkumiskielto. Liikkuminen ja virkistyskäyttö on kuitenkin sallittua kaikkialla muualla lähialueen Natura 2000 -verkoston alueilla. Häädetkeitaan luonnonpuisto on keskeinen osa Satakunnan ja Pirkanmaan rajalla sijaitsevaa luonnon monimuotoisuuden ydinaluetta ja hiljaista aluetta. Syrjäinen sijainti tekee Häädetkeitaan luonnonpuistosta ja sen ympäristöstä erämaisen. Aluetta onkin kutsuttu Satakunnan Lapiksi. Haitinkankaan tuuli- ja aurinkovoimala-alue ja sen läheiset Natura 2000 -alueet on merkitty Satakunnan maakuntakaavan 2050 valmisteluaineistossa luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue -merkinnällä. Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien rajalla on ekologinen yhteys -merkintä.
Satakuntaliiton laatiman Satatuuli-selvityksen mukaan Haitinkankaan tuuli- ja aurinkovoimalahanke olisi luontovaikutuksiltaan haitallinen. Selvityksen mukaan ”Haitinkankaan tuuli- ja aurinkovoimala-alue sijaitsee merkittävän luontoalueen keskellä ja alueen mahdollinen toteuttaminen tuulivoimatuotannon alueena pirstoo entisestään laajaa luontoaluekokonaisuutta ja aiheuttanee kielteisiä vaikutuksia alueen ulkopuolella sijaitseville lintujen elinympäristöille ja pesäpaikoille.”
Häädetkeitaan ympäristössä uhanalainen maakotka ja muita uhanalaisia lajeja
Häädetkeitaan luonnonpuistoon liittyy laajoja Natura 2000 -verkoston alueita, jotka ovat muun muassa linnustoltaan merkittäviä kansallisesti (FINIBA) ja alueellisesti (MAALI). Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa heikentää merkittävästi. Häädetkeitaan ja sen ympäristön lintulajeihin kuuluvat muun muassa maakotka, kalasääski, suokukko, mustakurkku-uikku, mustatiira, punasotka ja tukkasotka, joista suurin osa on joko äärimmäisen tai erittäin uhanalaisia. Maakotkan reviiri tai mahdollisesti useampia reviirejä sijoittuu Haitinkankaan ja Kangaslammin tuuli- ja aurinkovoimala-alueiden ympäristöön. Tutkimuksissa on osoitettu, että maakotkan törmäysriski tuulivoimaloihin on merkittävä. Häädetkeitaan luonnonpuistossa ja sen läheisillä suoalueilla esiintyy myös riekkoa, joka on vaarantunut laji. Alueet ovat riekon esiintymisen etelärajaa läntisessä Suomessa.
Tuulivoimaloiden lentoestevalojen on todettu voivan häiritä lintujen käyttäytymistä, erityisesti yöllä lentäviä lintuja. Valot voivat houkutella lintuja lähemmäs tuulivoimaloita ja lisätä lintujen törmäysriskiä erityisesti huonon näkyvyyden olosuhteissa kuten sumussa tai sateessa. Aurinkovoimaloiden vaikutuksista linnustoon on vielä vähän tutkimustietoa, mutta eri puolilla maailmaa on jätetty rakentamatta aurinkovoimaloita linnuston vuoksi, kuten esim. Kanadan Foothills Solar Project[1].
Häädetkeitaan luonnonpuiston suojeluperusteena eläimistä ovat uhanalaiset saukko ja liito-orava. Saukkoja on havaittu muun muassa Ojajärven ympäristössä ja Haitinkankaan tuuli- ja aurinkovoimala-alueen voimajohtoreittivaihtoehtojen alueella. Silmälläpidettäväksi luokiteltua euroopanmajavaa esiintyy muun muassa Ojajärven että Ojajoen ympäristössä.
Ennallistamishankkeiden työ vaarana valua hukkaan
Alueen lähiseudulla on toteutettu hankkeita, joilla on pyritty palauttamaan ja vahvistamaan eläinlajeja niiden luontaisilla asuinseuduilla. Sekä Haitinkankaan että Kangaslammin tuuli- ja aurinkovoimala-alueet sijoittuisivat Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistojen puoleenväliin. Metsähallituksen Eräpalvelut on pyrkinyt vuodesta 2016 alkaen osana EU-rahoitteista MetsäpeuraLIFE-hanketta palauttamaan Suomen alkuperäislajistoon kuuluvan metsäpeuran sen entisille asuinsijoille läntiseen Suomeen. Tavoitteena on ollut saada Lauhanvuoren ja Seitsemisen kannat yhdistymään. Aurinkovoimala-alueet ovat yleensä aidattuja alueita, jolloin ne vaikeuttavat eläinten, kuten hirvieläinten, liikkumista. Muista hirvieläimistä hirvien osalta ei ole tehty Suomessa tutkimusta tuuli- tai aurinkovoimaloiden vaikutuksista. Puolassa tehdyn tutkimuksen mukaan tuulivoimaloiden oletetaan heikentävän metsäkauriiden kykyä kuulla tai havaita petoja. Haitinkankaan alue sijoittuu lisäksi Lauhanvuoren susilauman reviirille. Hankealueen ympäristössä on havaintoja ilveksistä, susista ja ahmoista.
Karvianjoen jokihelmisimpukka- eli raakkukantaa on pyritty elvyttämään viime vuosina. Karvianjoen raakkujen elinvoimaisuus on vaarantunut ja arvioiden mukaan kuolleisuus on nopeaa. Etelä-Suomen raakkujokia yhdistää valuma-alueelta tuleva kuormitus, joka on heikentänyt ja jopa hävittänyt raakkuja. Haitinkankaan suunniteltu aurinkovoimala-alue sijaitsee Karviajoen latvoilla ja voi heikentää entisestään joen raakkukantaa.
Haitinkankaan ja Kangaslammin tuuli- ja aurinkovoimala-alueet pirstovat metsiä ja ottavat käyttöön peltoja. Haitinkankaan hankealueen sisäpuolella on muun muassa havaittu metsäkanalintuja ja suurten petolintujen, kuten eri haukkalajien ylilentoja. Hankealueen pirstominen heikentäisi metsäkanalintujen, kuten metsojen ja teerien elinympäristöä, sillä ne väistävät tuulivoimaloita. Luonnonvarakeskus (LUKE) on koostanut aineistoa tuulivoiman vaikutuksista Suomen eläimistöön. LUKEn aineiston mukaan metsäkanalinnuilla vaikutukset ulottuvat keskimäärin viiden kilometrin päähän tuulivoimaloista. Metsäkanalintujen kannat ovat taantuneet viimeisten vuosikymmenten aikana jo ennestään alueella tehtyjen laajojen metsäojitusten takia. Metsäkanalintujen turvapaikkoja ovat tähän saakka olleet suojelualueet, mutta voimaloiden rakentamisen myötä niiden merkitys pienisi.
Eteläisen Suomen keidassoiden monimuotoinen lajisto säilytettävä
Suomi on sitoutunut noudattamaan EU:n biodiversiteettistrategiaa, jonka mukaan 30 % maa-alasta pitää suojella ja siitä 10 % tiukasti. Näihin lukuihin nähden luonnontilaisten tai lähes luonnontilaisten alueiden määrä ei ole suuri. Keidassuovyöhykkeellä, jota Karvian ja Parkanon alueet ovat, on suopinta-alasta ojitettu yli 75 %. Jäljellä olevista ojittamattomista soista suurin osa on ojitettujen alueiden seassa sirpalemaisesti ja alttiina ympäröivän ojituksen aiheuttamalle kuivumiselle ja jatkuvalle muutokselle. Eteläisen Suomen alkuperäisestä suoalasta on suojeltu vain vajaat 2 %.
Häädetkeitaan luonnonpuisto ja siihen liitetyt soidensuojeluohjelman suot ja alue-ekologiseen verkostoon kuuluvat kunnostetut suoalueet muodostavat kokonaisuuden, jossa ainutkertaisella suoluonnolla muuttuvassa ilmastossa on mahdollisuudet säilyä. Häädetkeitaan luonnonpuisto ja sen ympäristö on merkittävä alue koko Etelä-Suomen mittakaavassa. Kokonaisuuteen liittyy ympäröivissä talousmetsissä säilynyt monimuotoisuus ja siellä esiintyvä huomattava lajisto, jota suojellaan liikkumiskiellolla Häädetkeitaan luonnonpuiston osalta. Tämän vuoksi jo suojellut suoalueet ovat kullan arvoisia, eikä niitä ja niiden eliöstöä pidä vaarantaa lähialueiden maankäytöllä.
Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet heikentävät ihmisten asuin- ja vapaa-ajan ympäristöjä
Tuuli- ja aurinkovoimahankkeet eivät heikentäisi vain eläinten elinympäristöä ja luonnon monimuotoisuutta. Ne vaikuttaisivat peruuttamattomasti myös ihmisten asuin- ja vapaa-ajan sekä virkistysympäristöön. Esimerkiksi pelkästään Haitinkankaan tuuli- ja aurinkovoimala-alue vaikuttaisi välittömästi useiden kymmenien, jopa yli sadan vakituisen ja vapaa-ajan asunnon omistajaan ja perheisiin Ojajärven Rannankylän, Suomijärven kylän ja Alinen Kirjasjärvi – Ylinen Kirjasjärvi ympäristössä. Maisemavaikutukset ulottuisivat Ojajärven Rannankylän ja Suomijärven kylän lisäksi muun muassa Parkanon Kovesjärvelle ja Pirttijärvelle sekä Karviajärven ja Kirkkojärven kulttuurimaisemiin. Kangaslammin tuuli- ja aurinkovoimala-alue vaikuttaisi Parkanon Alaskylän ja Ikaalisten Kovelahden kulttuurimaisemiin. Tuulivoimala-alueet vaikuttavat luonnonmaiseman kokemukseen ja luontoalueiden virkistyskäyttöön, erityisesti tasaisilla suoalueilla, joita Haitinkankaan ja Kangaslammin voimala-alueiden ympäristössä on runsaasti.
Ympäristöministeriön vuonna 2024 julkaisemassa Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa -julkaisussa on esitetty lähi- ja välialueen raja eri kokoisille tuulivoimaloille. Esimerkiksi 300 metriä korkean tuulivoimalan suositeltu etäisyysvyöhykkeen raja: lähialue – välialue on noin 8,2 kilometriä ja 350 metriä korkean tuulivoimalan noin 9,5 kilometriä.
Tuulivoimasta koituu alueen asukkaille maisemahaitan lisäksi melu- ja välkehaittaa. Tuulivoimalan melu on lapojen pyörimisliikkeestä ja vaihtelevista tuuliolosuhteista johtuen ajallisesti vaihtelevaa ja sykkivää. Melun läpäisevyys ja sykintä tekevät siitä erityisen häiritsevää. Melu- ja välkevaikutukset voivat yltää jopa 1–3 kilometrin etäisyydelle tuulivoimalasta. Välkevaikutus ulottuu pisimmälle aamuisin ja iltaisin auringon ollessa matalalla.
Mikäli Haitinkankaan ja Kangaslammin tuuli- ja aurinkovoimalahankkeet toteutettaisiin, vaatisivat ne laajoja infrarakennusprojekteja, jotka muuttaisivat Häädetkeitaan luonnonpuiston ympäristön teollisuusalueeksi voimaloineen, sähkölinjoineen ja huoltoteineen. On odotettavissa, että lähialueen kiinteistöjen arvot laskisivat tuuli- ja aurinkovoimaloiden tulon myötä. Laillistetun kiinteistönvälittäjän arvion mukaan asuinkiinteistöjen arvo putoaa keskimäärin kolmasosan 3 kilometrin säteellä tuulivoimaloista.
Karvian kunta mainostaa itseään verkkosivuillaan seuraavasti: “Komeat peltoaukeat, pihkantuoksuiset jäkäläkankaat, koskemattomat suot, järvet ja joet kutsuvat nauttimaan luonnosta.” Parkanon kaupunki puolestaan markkinoi: ”Parkano on helposti saavutettavissa ja toimii porttina kauniiseen luontoon, jossa järvet ja vaellusreitit tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia rentoutumiseen ja ulkoiluun”. Karvia ja Parkano ovat osa Lauhavuori – Hämeenkangas UNESCO Global Geopark -verkostoa, jonka tavoitteena on edistää luonnossa matkailua ja luontoarvojen suojelua. Häädetkeidas on osoitettu Pirkanmaan vaihemaakuntakaava Elonkirjo ja energia -kaavaehdotuksen kaavaselostuksessa Lauhanvuori-Hämeenkangas Unesco Global Geopark -kokonaisuuteen liittyväksi kohteeksi. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden rakentaminen tiukasti suojellun Häädetkeitaan luonnonpuiston ja laajojen Natura 2000 -alueiden ympäristöön vähentäisi ihmisten kiinnostusta luontoelämysten pariin. Kuka haluaa virkistäytyä ja rentoutua teollisuusalueiden keskellä?
Vaikka tuuli- ja aurinkovoima voi vähentää ilmastonmuutoksen kiihtymistä, ei sitä tule rakentaa luontoarvoiltaan herkille alueille, etenkään siinä mittakaavassa kuin nyt suunnitellaan Häädetkeitaan luonnonpuiston ympäristöön. Useiden tuuli- ja aurinkovoimalahankkeiden toteuttaminen aiheuttaisi kestämättömiä ja peruuttamattomia yhteisvaikutuksia Häädetkeitaan luonnonpuistolle ja sen läheisille Natura 2000 -verkoston alueille. Hankkeet pirstoisivat viherkäytäviä, hiljaisia alueita ja aiheuttaisivat ongelmia eläimille. Lopulta seurauksena olisi todennäköisesti luontokatoa. Suomeen on suunnitteilla niin paljon tuuli- ja aurinkovoimaloita, että niistä vapaat alueet ovat pian harvinaisia.
On ymmärrettävää, että tuulivoimasta saatava taloudellinen hyöty houkuttelee niin maanomistajia kuin haastavassa taloustilanteessa olevaa Karvian kuntaa ja Parkanon kaupunkia. Hankkeilla olisi kuitenkin toteutuessaan peruuttamattomia vaikutuksia herkän luonnon lisäksi myös alueen asukkaiden ja tulevien jälkipolvien elämään vuosikymmeniksi eteenpäin.
Kirsi Kaunisharju Ota yhteyttä adressin tekijään