Perussanoman "Evoluutiobiologiaan" myös kriittinen puheenvuoro

Jokaisella on -isminsä. Vaarallisinta on hämätä esimerkiksi biologian koulukirjoissa opiskelijoilta taustaoletuksena oleva -ismi ja indoktrinoida heidät luulemaan että nyt on kyse puhtaasti faktum est ja fakta est. Siten saadaan aikaan fanaattisuutta. Viisas ihminen tiedostaa maailmankatsomuksensa uskonvaraiset elementit, ja osaa vertailla eri uskoja toisiinsa ja valita totuudellisimman. Vastakkain EIVÄT ole usko ja tieto, vaan usko vs usko. Jo apostoli Paavali tästä kirjoitti nuorelle Timoteukselle: "Vältä tiedon nimellä kulkevaa pseudotietoa" (kreikaksi käytetty sana oli tosiaan "pseudo"). Tänä päivänä fanaattisin aikamme dogmi on evolutionismi. Se on jesuiittapappi Teilhard de Chardinin sanoin: "Is evolution a theory, a system or a hypothesis? It is much more: it is a general condition to which all theories, all hypotheses, as systems must bow and which they must satisfy henceforth if they are to be thinkable and true. Evolution is a light illuminating all facts, a curve that all lines must follow."

Pihalle naurettuna biokemistinä tiedän sen verran tieteenharjoittamisen toimintatavoista, että leikin sääntö numero yksi kuuluu: Jumala suljetaan pelistä pois. Etsi paras naturalistinen selitys.

C.F. von Weizsäcker "The Relevance of Science" -kirjassaan: "Tiede ei sulje pois luomista johtopäätöstensä vaan metodologisen lähtökohtansa kautta.
Metodologiamme ei olisi rehellistä, jos kiellämme tämän...".

Ajatus yliluonnollisesta luomisesta suljetaan jo lähtökohtaisesti pois keskustelusta. Moderni tiede ei siis ole valjastettu totuuden etsimiseen vaan parhaan "jumalattoman" selityksen keksimiseen elämän, universumin, ihmisen tietoisuuden sekä moraalisen tajun alulle tai aluille. Alku tai alut on latinaksi "genesis", hebreaksi "bereshit" - sana jolla Raamattu alkaa.