KKY ei saa jättää kissoja pakkaseen

"Muistoja voidaan värittää

Viime vuosina on saatu selville, että joka kerta, kun muisto palautetaan mieleen pitkäaikaismuistista, se samalla poistetaan ja muistijälki rakentuu uudelleen. Aivot saavat siis ikään kuin mahdollisuuden työstää muistoa ja lisätä siihen tietoa. Niinpä muistot eivät myöhemmin enää välttämättä vastaa täysin alkuperäistä kokemusta.

Kun kerrotaan vaikkapa jokin nuoruusmuisto, tarinaa samalla ehkä hieman väritetään. Toistamisen takia pitkäaikaismuistiin tallentuukin alkuperäisen muiston värittynyt versio. Tätä muiston uudelleen kiinnittymistä säilömuistiin kutsutaan rekonsolidaatioksi.

Juuri rekonsolidaatioprosessi osoittautui merkitykselliseksi Phelpsin kokeessa. Muisto voi tallentua uudenlaisena säilömuistiin vain jonkin aikaa sen jälkeen, kun se on palautettu mieleen."

"Aivot luovat vääriä muistikuvia

Aina kun ihminen tekee jotain, hän turvautuu muistoihin aiemmista kokemuksista. Monissa viime­aikaisissa kokeissa on kuitenkin käynyt ilmi, että muistiin ei aina voi luottaa. Brittitutkimuksessa, jossa 1 600 opiskelijan piti muistella lapsuuttaan, 320 muisti tapahtumia, joita he todistettavasti eivät olleet kokeneet. Esimerkiksi yksi muisti nähneensä elävän dinosauruksen.

Australialainen psykologi Helen Paterson todisti, että oikeudessa silminnäkijäkertomuksissa voi olla ongelmia. Paterson esitti kahdelle ryhmälle hieman eri version rikos­filmistä. Ryhmät eivät saaneet tietää, että toinen ryhmä oli myös nähnyt filmin. Sitten henkilöiden piti keskustella toiseen ryhmään kuuluneen kanssa. Kun henkilöt kertoivat toisilleen yksityiskohtia, se, joka ei ollut nähnyt kyseistä yksityiskohtaa, otti sen osaksi omaa kokemustaan. Keskustelun jälkeen koehenkilöistä yksikään ei voinut enää tehdä eroa näkemänsä ja kuulemansa välillä. Tällaisia vääriä muistikuvia kutsutaan kollektiiviseksi muistiksi."


"Transaktiivinen eli kollektiivinen muisti

Transaktiivisella muistilla tarkoitetaan jonkin ryhmän tai yhteisön kesken vallitsevaa käsitystä siitä kuka tietää ja hallitsee mitäkin (Wegner, 1996). Tällaisen käsityksen varassa osaamisen ja tietämyksen koordinointi on mahdollista ryhmän kesken. Transaktiivista muistia voidaankin kutsua sosiaalisesti hajautuneeksi metakognitioksi ja se on osa yksilöiden välille rakentuvaa, yksilöllisen ulottuvuuden ylittävää tiedonkäsittelyjärjestelmää (Wegner, 1993)."


"MUISTITIETO JA HISTORIAN KIPUPISTEET

Elina Makkonen väitteli filosofian tohtoriksi Itä-Suomen yliopistosta 23.01.2010 mielenkiintoisesta aiheesta: Muistitiedon etnografiaa tuottamassa. Tukimuskohteina olivat Kaltimon paperitehtaan yhteisön muistitietohanke ja vastaava hanke Joensuun yliopistossa sekä Jakokosken kyläkirjahanke.

Aihe voi kuulostaa vähäpätöiseltä, mutta tutkimuksen johtopäätöksiä voidaan soveltaa yhtä lailla niin makro- kuin mikrohistorian tasolla, mikä tekee tutkimuksesta merkittävän tässä historiallisessa tilanteessa.

Makkonen tuo esille käsitteen “neuvoteltu muisti”, joka tarkoittaa yksinkertaisesti rajatun sosiaalisen yhteisön “muistia”, käsitystä menneisyydestä sekä em. asioita koskevien yksittäisten tapahtumien ja asioiden prioriteettijärjestystä. Makkonen puhuu ns. esiymmärryksestä, joka kaikilla yksilöillä on ennen neuvottelutilannetta. Tämä kuvastaa hyvin historian ja menneisyydentutkimuksen subjektiivista luonnetta.

Kollektiivisella muistilla tarkoitetaan Makkosen mukaan yhteiskunnan “muistia” laajemmalti. Kollektiivinen muisti syntyy myös neuvottelun tuloksena.

Kollektiivinen muisti voidaan kokea yhteiseksi, mutta sekin on syntynyt tiettyjen henkilöiden, tutkijoiden tai erilaisten lähteiden neuvottelun tuloksena. Suomalaisille on pitkään annettu kanonisoituja selityksiä siitä, miksi Karjalan palautus ei olisi kannattavaa tai Neuvostoliiton rikoksia valtioiden suvereniteettia tai ihmisyyttä vastaan ei tule nostaa esille.

Tässä tulee esiin tilanteen “neuvottelijoiden” (yhteiskunnan sosiaalis-poliittinen eliitti) prioriteettijärjestys: ensin oma valta ja sen turvaaminen, sitten vasta oikeuden toteuttaminen."