Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

#23782: - Re: Re: Re: Re: Re: Uutuuden läsnäolon vaikutus olevaiseen

Vastauksena myös ainakin viesteihin #23720, #23724 ja #23727.

Pahoittelen, etten ole saanut vastattua aiemmin näihin aiheellisiin, asiallisiin ja tärkeisiin kysymyksiin. Tosin tästä on ollut jo tuolla kaukaisessa menneisyydessä kertaalleen puhetta, mutta asian tärkeyden vuoksi kertaan mielelläni.

Ensinnäkin en todellakaan halua "taistella" mitään vastaan. Rauha on ainoa tila, jossa ihminen voi todellisesti kukoistaa (engl. "thrive"). Tietenkin on asioita, joita en hyväksy, ja ilmiöitä joita pitääkin vastustaa, mutta tässä ei ole kysymys siitä. Olen vain kysymässä mihin suuntaan ihmiskuntaa, kansakuntaamme ja meitä erillisiä ihmisiä siinä ollaan viemässä, millä tavalla ja millä perusteilla.

Kukaan järkevä ihminen ei lähtisi "myymään" ajatuksiaan negatiivisen mainonnan kautta. Toki negatiivisuuskin on huomiota, ja huomio aina mainosta - tätä käyttävät ne, jotka eivät ole saaneet huomiota positiivisten keinojen kautta, mutta saaneet sitä kielteisistä toimintatavoistaan. Mutta perusajatuksena on, että omaa "agendaa" tai tuotetta lähdetään markkinoimaan positiivisin mielikuvin, ja yritettäessä myydä jotakin epäilyttävää, se on erityisen korostunutta.

Pyydän kuitenkin, ettette nyt tekisi ajatuksistani ajatussiltoja, ja yhdistäisi niiden kautta asioita, joiden yhteenkuuluvuutta en tässä tekstissä selvästi ole erikseen korostanut.

Uusi tarjolla oleva asia pyritään esittämään mahdollisimman positiivisessa valossa, ja mieluusti silloin vedotaan arvoihin, joiden tiedetään olevan ihmisille puhuttelevia. Tällaisia usein käytettyjä arvoja ovat esim. vapaus, tyydytys, status, iloisuus, rentous, mukavuus, tasa-arvo, yhteenkuuluvuus - eli mielikuvia, jotka tuntuvat hyviltä ja myös yleensä ovat sitä. Mainonta vetoaa myös heikkouksiimme, esimerkiksi heikkoon itsetuntoon ja muunkaltaiseen sisäiseen epävarmuuteen: "tällä tuotteella olet sitä, mitä et koe olevasi". Tätä ei välttämättä tarvitse edes sanoa suoraan, vaan muodostetaan pitkäjänteisiä trendejä, joiden perimmäisenä tarkoituksena on sanoa: "ellet ole tällä tavalla juuri nyt, et kuulu joukkoon", tai "jos et nyt näytä tältä, olet poikkeava". Älä erotu, tai jos erotut, tee se tavalla, joka yhdistää: liity "poikkeavien" (ilman arvomäärettä!) ryhmään!

On sitten ihan toinen asia, jos tuote itsessään on sitä, mitä mainokset lupaavat. Valitettavasti tiedämme kaikki, että myymisen tarve on kovempi kuin tarve olla rehellinen.

Ei pelkästään fyysisiä tuotteita myydä mainonnan avulla, vaan myös aatteita ja olosuhteita markkinoidaan. Kyse on siis vaikuttamisesta, mikä tarkemmin ajateltuna pitää sisällään oikeastaan kaiken yhteiskunnallisen toiminnan. Haluamme vaikuttaa toisiimme, ja vaikuttaa siihen, mitä ympärillämme tapahtuu.

Valitettavasti nämä vaikuttamisen keinot eivät aina ole rehellisiä, eivätkä päämäärät aina yhteishyvällisiä. Ihminen ei ole syntyjään itsekäs ja välinpitämätön, mutta ilman jäämisen ja ohitetuksi tulemisen kokemus opettaa.

Tällä pohjustuksella haluan kiinnittää huomion siihen, etteivät kauniit sanat ja yleviin arvoihin vetoaminen tee asiasta automaattisesti kaunista ja ylevää. Kun haluamme ostaa tuotteen, meidän kannattaisi oppia näkemään korulauseiden ja ylistyksen ohi, ja olla tietoisia siitä, että meidän sisäisiin ihanteisiin varmasti pyritään vetoamaan. On opittava näkemään tuote sellaisena kuin se on ja millainen se tulee olemaan käytössä, ja myös lukemaan se "pienellä painettu präntti" kauppakirjan sivuilta.

En siis luonnollisestikaan väitä, että tasa-arvo, samanarvoisuus ja suvaitsevaisuus ovat huonoja asioita. Haluan kuitenkin olla varma, ettei niihin vedoten ja niiden varjolla myydä asioita, jotka eivät sitten käytössä osoittaudukin joksikin ihan muuksi kuin mitä luvattiin.

Esimerkkinä juuri "seksuaalisen tasa-arvon" asiasta valikoin muutaman "pienellä kirjoitettuja" sekä seikkoja, joita ei "kauppakirjaan" ollenkaan ole huomattu tai haluttu laittaa.

"Jos haluat muuttaa yhteiskuntaa, vaikuta lapsiin".

Heti alkuun minua oudostutti termi "(köns)neutralisering", "(sukupuoli)neutralisointi", jota käytetään mm. sotatermistössä kuvaamaan vihollisen eliminointia. Ei siis puhuta suvaitsevaisuudesta tai hyväksymisestä, eikä edes tasa-arvoistamisesta, vaan nimenomaan ajatuksena on ympäristön muuttaminen niin, että uusi ilmiö ei enää erottuisi erillisenä. Käytännössä tämä edellyttää tasapäistämistä. Jos kohteena olisivat pelkät asenteet, ymmärtäisin tämän, mutta jo käytännössäkin on tietääkseni ollut esimerkkejä siitä, että ainakin jossakin on pyritty muuttamaan ympäristön (lue: lasten) olevaisuutta karsimalla poikien poikamaisuutta ja tyttöjen tyttömäisyyttä, esimerkiksi pukeutumiseen ja käyttäytymiseen puuttumalla sekä kielenkäytöllisillä ohjeistuksilla. Eikä olennaista ole, jos tällaista on jossakin jo tehty, vaan se, että sitä ehkä jossakin harkitaan tai edes nähdään mahdollisuutena.

Tämä ei mielestäni ole yksilöllisten arvojen ja oikeuksien kannustamista. Tasa-arvoisuus ei ole tasapäistämistä.

Tämä "tasa-päistäminen" johtaa ja on johtanut lieveilmiöihin, jossa esim. hyvää tarkoittavat vanhemmat "tekevät juttua" asiasta ja sitä kautta vauhkoomisellaan ongelmallistavat omien ja muiden lasten luonnolliset suhtautumistavat omaan sukupuoleensa ja sukupuolisuuteensa. Jos tämä trendi leviää myös varhaiskoulutukseen, se todennäköisesti tulee tekemään enemmän halla kuin todellista hyötyä.

Tämä homouden ym. asennevaikuttaminen halutaan varmasti myös tuoda yleiseen ajatusmaailmaamme opetusvälineiden ja koulutusohjelmien kautta, kun "erilaisuudesta" halutaan tehdä samanarvoisuutta, ja homouden eriluonteisuutta halutaan häivyttää omimalla heteronormatiivisia yhteiskuntamalleja (lue: avioliitto ja lapsiperhe). Pyrkimyksenä saattaa jopa olla ainakin tietyllä tasolla "kirjoittaa uusiksi" koko kulttuurillinen olemuksemme, hyvässä ja pahassa. Saimme tästä ehkä esimakua Norjassa hiljattain.

Yhteiskunnan identiteettiongelmista ja todellisista tasa-arvokysymyksistä (esim. naisten asema) aiheutuvat ylireaktiot heijastuvat varhaisopetuksen ja ympäröivän arvomaailman kautta suoraan jälkipolviin.

Kun "perinteiset sukupuoliroolit" (mikä käytännössä tarkoittaa ei pelkästään ajallisesti ja paikallisesti muodostuneita ja mahdollisesti ylikorostuneita sukupuolisia rooleja, vaan myös luonnollisia eriäväisyyksiä poikien ja tyttöjen välillä) pestään pois opetussuunnitelmista ja ympäristöstä, on vaarana, että pesuveden mukana menee myös jotakin oleellista lasten todellisen identiteetin kasvuaineista.

Kyse on siis paljolti siitä, miten näitä hyväksi pidettyjä asioita toteutetaan ja tullaan toteuttamaan. Jos kaikki ympärillämme, oli se uutta tai vanhaa, pyritään muuttamaan - ja jos suoraan lapsiin ja heidän elämisen ilmenemiseen väkisin kajotaan jonkin idealismin tai aatteen nojalla, se on diktatuuria eikä tasa-arvoa.

Mitä sitten tulee lasten "hankkimiseen", olen sitä mieltä että vaatimuksia pitäisi tässä asiassa tiukentaa eikä suinkaan laajentaa. Tai tarkemmin sanottuna, lasten tekoon pitäisi yli päänsä saada vaatimuksia, ja on järkyttävää ettei sellaisia lasten tekoa aikoville edes ole.

Korostan, että tämä koskee luonnollisesti ensi sijassa heteroita, jotka lapsia eniten tekevätkin. Minua huolestuttaa se, että fyysisesti aikuiset ihmiset osoittautuvat niin usein olevan henkisesti täysin keskenkasvuisia, ja siltä pohjalta kuitenkin ryhtyvät vanhemmiksi. Kuten aiemmin jo olen sanonut, tämä on merkittävä tekijä sille, että yhteiskuntamme on niin huonossa kunnossa. Henkinen omaisuus on maalliseen nähden olematonta, ja toiminta ja ratkaisut sen mukaisia.

Voisin vedota jopa ylikansoittumiseen siinä, että lapsenteko pitäisi sallia vain niille, jotka voivat todistaa olevansa tehtävän vaativuuden ja pitkäjänteisyyden edellyttämällä tasolla. Mutta se ei ole relevantti kohde jo siksi, että ylikansoittumisen pääsyy ei löydy ainakaan Suomesta. Olennaisinta asiassa on pelkästään lasten hyvinvointi ja sitä kautta luonnollisesti seuraava yhteiskunnallinen hyvinvointi.

Lastenteko ja kasvatus ei ole oikeuskysymys ja tasa-arvokysymys aikuisten kannalta, vaan pitäisi olla vastuullinen kunniatehtävä, johon pääseminen pitäisi ansaita.

Korostan sitä, ettei homous ole näiden edellä mainitsemieni ongelmien taustasyynä. Samoin tietenkin kannatan tasa-arvoa ja muita terveitä arvoja ja pyrkimyksiä niihin. Mutta olisi pidettävä mielessä asioiden tärkeysjärjestys, ja tarkkaan harkittava ne tavat, joilla asioita markkinoidaan ja viedään eteenpäin. Homokiihkoilu ja tasapäistämisen nimissä tehtävät yliampumiset ovat yhtä vahingollisia kaikille osapuolille kuin mikä tahansa muu kiihkoilu.

Aikuinen käyttäytyminen on kaikille eduksi - varsinkin kun puheena ja tavoitteena ovat aikuisuuteen olennaisesti liittyvät pyrkimykset, oikeudet ja velvoitteet.