Adressi Kuopion koulujen lakkautussuunnitelmaa vastaan

KUOPIO SAI AVUSTUSTA 1,7 MILJOONAA EUROA OPETUSRYHMÄKOKOJEN PIENENTÄMISEEN

Kuopion kaupunki suunnittelee kuuden koulun lakkauttamista. Uutinen tuli yllätyksenä muille, paitsi asiaa valmisteille päättäjille. Päätöstä oli valmisteltu sammutetuin lyhdyin jo pitkän aikaa. Voidaanko kunnanpäättäjien päätöksiin enää luottaa? Pitkälahden koululle oli luvattu jatkoaikaa, kunnes uusi Hiltulanlahden koulu on valmis ja Pitkälahden koululle tulee peruskorjaustarve. Kumpikaan ehdoista ei ole täyttynyt. Pitkälahden koulua on kaikenlisäksi kunnostettu viime vuosina runsaasti. Syvänniemen koululle oli annettu jatkoaikaa 5 vuotta, ja onhan valtuusto jopa luvannut heille uuden koulun. Kumpikaan ehdoista ei ole täyttymässä. Kettulan koulun kohdalla vielä viime syksynä kaupungin johdosta on vakuutettu, ettei koulua lakkauteta. Myös siellä on viime vuosina tehty isoja perusparannuksia mm. ilmastointi, WC ja pesutilat sekä piha-alueita on uusittu. Ymmärrän kuinka pahalta tämä huijaus tuntuu ihmisistä, jotka lähikouluajatuksella ovat tehneet yhden elämänsä suurimmista investoinneista, oman asunnon oston kyseisten koulujen läheisyydestä. Ymmärrän, että elinkaarensa päähän tulevien koulujen kohdalla joudutaan näin taloudellisesti tiukkana aikana miettimään uusia, joskus vaikeitakin ratkaisuja. Varsinkin, jos lähialueella on terve vaihtoehtoinen ratkaisu. Vaikeata on kuitenkin ymmärtää, että ensin laitetaan lyhytkatseisesti paikat kuntoon ja sitten koulu lakkautetaan. Ihmetyttää, että Kuopio lakkauttaa ilmapiiriltään ja rakenteiltaan terveitä kouluja. Toivottavasti myös tyhjilleen jääville koulurakennuksille on löydetty uutta käyttöä. Terveiden rakennusten purkaminen tai tyhjän rakennuksen ylläpito lämmityksineen syö paljon lakkauttamisesta saatavaa hyötyä.

Kettulan koulu on varmaan optimaalinen säästökohde. Sen ohessa on mahdollista lakkauttaa iltapäiväkerho ja muu virkeä iltapäiväharrastetoiminta, kirjasto, terveyspiste ja urheilukentän kunnossapito. Kettulan hyväkuntoista jääkiekkokaukaloakaan ei enää jäädytetty säästösyistä menneenä talvena. Miten käy koulun ilta-aikaisen maksullisen harrastetoiminnan. Ei niitä vuokrattavia urheilutiloja meille keski-ikäisille Kuopiossa ole ollut ennestäänkään liikaa. Noin 170 koululaista siirretään kahteen muuhun kouluun. Kuopion perusopetus johtaja Kari Ranisen mukaan oppilaat mahtuvat suuriin kouluihin, mutta kyllä tiiviimpää tulee. Toivottavasti oppilaat mahtuvat sinne kohtuullisesti Kettulan koulun vieressä olevan Pihlajalaakson uudisalueen rakentamisen jälkeenkin. Alueelle on tulossa noin 600 kotia ja yli 1300 uutta asukasta. Alueen rakentaminen on tällä hetkellä vilkkaasti käynnissä. Uutta aluetta on markkinoitu lähikoululla, mutta Kettulan koulun lakkauttamisen jälkeen lähimpään kouluun on matkaa autoteitä noin 3 km, johon sisältyy mm. kolmet liikennevalot ja kaksi moottoritien ylittämistä. Se on aika pitkämatka pienelle alakoululaiselle. Koulumatka lyhenee Puijon metsän läpi oikaisemalla, mutta etenkin pimeällä Poukamantie ei miellytä monia aikuisiakaan. Jo nyt Kettulan koulun lakkauttamisen yhteydessä osa 1-2 luokkalaisista tullaan kuljettamaan korvaaviin kouluihin kaupungin maksamilla koulukyydeillä. Kettulanlahdessa on vanhana asuinalueena tapahtumassa lisäksi sukupolvenvaihdos, ja Päivärantaan on suunniteltu täydennysrakentamista. Päivärantaan suunnitellaan jopa vuokratornitaloa. Inkilänmäki, Pihlajalaakso, Kettulanlahti ja Päiväranta alueella asuu jo nykyisten suunnitelmien mukaan lähivuosina yli 5 700 asukasta. Riittääkö yksi yhdistetty ala- ja yläkoulu? Myös Pappilanmäelle on rakennettu täydennysrakennuskohde 600 asukkaalle. Se ei ainakaan vähennä koululaisten määrää toiseksi korvaavaksi kouluksi suunnitelluissa Pohjantien ja Kalevalan kouluissa.

Vuonna 2010 julkaistussa väitöskirjassa pidettiin toimivien koulujen sulkemista huolestuttavan koko yhteiskunnan kannalta. Pienemmissä kouluissa lapsen oppimista ja kasvua voidaan tukea suuria kouluyksiköitä paremmin. Pienissä kouluissa ja opetusryhmissä oppilaille on helpompi taata koulurauha ja turvallisuus. Suomessa ja ulkomailla tapahtuneet koulutragediat ovat ikäviä esimerkkejä lasten ja nuorten henkisestä pahoinvoinnista ja syrjäytymisestä. Etenkin alakoulujen lakkauttaminen pysähdyttää useimpia. Koulunaloittamisessa turvana olleet kaveri joutuvat eri kouluihin, suuri koulu yläkoululaisineen voi luoda pelkoa ja pidentyneet koulumatkat voivat tuntua turvattomilta.

Koulujen oppilasmäärien kasvaessa myös opetusryhmät mahdollisesti kasvavat. Näinhän sitä säästöä usein tehdään. Suomessa on oltu huolissaan jo vuosia alakoulujen koulu- ja luokkakokojen suurentumisesta. Niiden suurenemisessa riskinä on nähty koululaisten ja opettajien uupuminen. Samalla pelätään osan oppilaista putoamista opetuksen vauhdista ja syrjäytymisriskin kasvua. Nuorten syrjäytyminen on lisääntynyt jo usean vuoden ajan ja tähän kehitykseen on puutututtava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Hyvät oppilaat pärjäävät aina olosuhteista riippumatta ja keskinkertaisetkin usein selviävät. Erityisopetuksen turvin heikommin motivoituneet ja oppimisvaikeudesta kärsivät on saatu toistaiseksi sinnittelemään peruskoulunsa läpi. Pienet koulu- ja luokkakoot tarjoavat monessa suhteessa otollisemmat olosuhteet oppimiselle sekä yksilöiden välisien erojen huomioimiselle. Opetusympäristö ei saisi olla heikentävä tekijä koulumenetykseen, joka aiheuttaa vääjäämättä syrjäytymistä ja sitä kautta muokkaa yksilön tulevaisuutta. Toivottavasti sitä rahaa mitä nyt yritetään säästää, ei tulevaisuudessa tarvitsisi käyttää sosiaalitoimessa. Kuopiossa opetusryhmien keskikoot ovat olleet valtakunnallisesti kohtalaisen hyviä. Toivottavaa on myös se, etteivät nämä koulujen yhdistämiset kasvata ryhmäkokoja.

Suomen korkein poliittinen johto on sitoutunut vahvasti opetusryhmäkokojen pienentämiseen. Opetusministeri Krista Kiuru haluaisi luokkakokojen pienentämiseksi jopa koulujen opetusryhmäkokoa säätelevää lakia. Hänen mukaan samanikäisten lasten oppimistuloksissa on eri koulujen välillä jopa kahden vuoden eroja ja tätä Suomessa ei saisi ilmetä. Opetusneuvos Merja Lehtosen mukaan vuoden 2013 aikana selvitetään mahdollisen lainsäädännön tarve opetusryhmäkokojen säätelemiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö on jo vuosia myöntänyt kunnille kymmeniä miljoonia euroja opetusryhmien pienentämishankkeisiin. Tänä vuonna erityisavustusta on myönnetty 83 miljoonaa euroa. Kuopion kaupunki on ministeriön mukaan saanut tänä vuonna kyseistä avustusta 1 721 300 euroa. Vuosina 2010–2012 Kuopio sai avustusta yhteensä 2 790 760 euroa. Tätä erityisavustusta ei myönnetä, jos opetusryhmäkokoja on päätetty suurentaa tai valtion erityisavustuksella ei todellisuudessa pienennettäisi nykyisiä ryhmäkokoja. Sopiikin kysyä, mitä liikkuu niiden kuntien päättäjien mielessä, jotka ovat saaneet avustusta, mutta päättävät silti lomauttaa samaan aikaan opetushenkilöstöään tai kouluja yhdistelemällä suurentavat perusopetuksen ryhmäkokoja? Opetusalan ammattijärjestö on vaatinut, että näiltä kunnilta peritään myönnetty avustus pois. Opetus- ja kulttuuriministeriö selvittää parhaillaan asiaa.

Tiedostan tämän olevan talouskysymys. Onko säästäminen peruskoulun opetuksesta kunnilta kuitenkin lyhytkatseista politisointia? Tämä salainen valmistelu ja aiemmin tehtyjen päätösten jatkuva peruminen ei varmasti lisää kunnanpäättäjien arvostusta. Mielestäni Savon Sanomien päätoimittaja kysyi osuvasti: Eikö peruskoulutuksesta vastaavat korkeimmat virkamiehet ole oppineet aiemmista erheistään. Paniikki on tosiaan huono säästölaji. Kuuden koulun lakkauttaminen kahden vuoden sisällä merkitsee vuositasolla reilun miljoonan säästöä. Kuopion perusopetusjohtaja Ranisen mukaan säästö on suuressa kurjuudessaan marginaalinen. Toivottavasti arvoisat päättäjät esitätte avoimesti koulukohtaiset laskelmat koulujen lakkauttamisesta, niin meidän maallikkojen on helpompi hyväksyä ratkaisut? Tärkeää olisi myös nähdä näissä laskelmien tulkinnoissa tulevaisuutta. Ja muistutukseksi kaikille meille: Tämä nuori nyt kouluja käyvä sukupolvi pitkälti päättää miten ja missä meitä hoidetaan vanhana.