Avioliitto on naisen ja miehen välinen julkinen liitto

#18797: - Re: Re: Re: Re: Miksi uskovaiset yrittävät järjellä selittää uskonsa perusteita, vaikka

Niin,  jos olisit viitannut vaikka aikaisemmin esittämiisi teorioihin esim kirjoitusten synnystä ym:sta,  olisin tietysti äkännyt,  ja säästänyt vaivojasi.

No, jos lähdetään tuolta alusta,   täytyy sanoa,  että lähdimme samaan putkeen,  sinä toisesta päästä,  kynä ja suurennuslasi kädessä,  tähtäyspisteenä  todennetut faktat,  niiden erittely ja merkitys 2000-luvun ihmiselle.  Minun putkeni olin kovin toisennäköinen.  
Missään vaiheessa en tasapainoillut esim.  luomis-,  syntiinlankeemus,  tai vedenpaisumuskertomusten historiallisuuden tai allegorisuuden välillä.  Itselläni lähestymistapa ei ollut älyllinen   eikä ulkopuolinen.  Miten olisi voinut,  kun aloin juuri ensimmäistä kertaa elämässäni kokea Jumalan "puhuvan"   sanassaan.  Olin myös konkreettisestikin aivan eri suunnalla kirjaa.  Sana tuli lihaksi myrskyissä ja koettelemuksissa.  Tästä kaikesta juontuu totaalisesti toisenlainen tarkastelukulma kirjoitusten ulkonaisiin tekijöihin.

Jeesuksesta? -   voi,  mulla on paino kyllä niin erilaisisa asioissa,  että jos joku tutkija esittelee hänen ei -olleen täällä,  se ei  paljon hetkauta,  jos   Hän on ollut sieluni tuki niissä myllerryksissä missä olen ollut.  Niin ja tulee jälleen mieleen tämä jutalaisen tutkijan kommentti - tällaisia tarinoita ei keksitä!
Mutta tosi mielenkiintoisia ovat kaikki 
historialliset seikat läpeensä.   Omien  kokemuksien paino,   sekä myös niin laaja spektri toisten kritittyjen kokemusmaailmaa ja pitkän pitkä oppimisprosessi yhteydestä Jumalaan  ja   käytännön vaeltamisesta kristittynä/Jumalan uskollinen varjelus,    rakentavat sen luottamuksen,  mitä  tiede ei pysty tietenkään tekemään.  Voisin kuvitella Paavalinkin tarkoittaneen jotakin tällaista sanoessaan:"Minä tunnen hänet,   johon uskon."   

Mielelläni kuulisin,  mitä tarkoittaa käsite ääriuskova.  Pikemminkin voitaisiin puhua sen osallisuuden suuruudesta,  minkä kukin uskonmaailmasta omistaa ja kokee tuntevansa.    Äkkiväärä ilmaisutapa on oma asiansa,  ja siinä  uskovilla riittää töitä itsensä kanssa.   
Tämän toivoisinkin erottuvan tuosta negat, vastausten massasta  tärkeäksi kasvun paikaksi,  ettei koko uskovaksi itsensämieltävä  muu sakki joudu joka hetki kärsimään sen jälkeisestä leimaamisesta lopun ikäänsä!!!!!!

Sanasta sanaan- Jumalan sanaa-ilmaisun sijasta,  käyttäisin paremminkin" inspiroitu"- termiä.  Silloinkin kun  kirjoitus on tapahtunut osissa.

"taantumuksellisten asenteiden klusteri, jolle vain sitten etsitään Raamatusta vahvistus."  -   Silloin kun  on tällainen lähtökohta-asenne toisen aatemaailmaan,  ei taida yhteistä pohjaa löytyä.

Voisin tiivistää:    Syvällä koettu sitoo tiukasti yhteen ja vain vähän koettu ei herätä intohimoja suuntaan tai toiseen.