Rakentavan keskustelun puolesta ev.lut. kirkossa

#28: - Re: Rakentavasta keskustelusta

Liberaaliteologinen ja konservatiivinen raamatuntulkinta ovat kyllä varsin kaukana toisistansa ja vaikea on todellakin opettaa sekä kyllä että ei. Mutta jos jonkun olisi rehellisyyden nimissä lähdettävä pois kirkosta, koskisi se mielestäni niitä, jotka ovat tuoneet sinne vierasta tulta. Nyt näyttää kuitenkin tapahtuvan lähinnä niin, että he ovat ajamassa pois perinteisellä kannalla olevia.

Kommunikaation vaikeus johtuu varmaankin paljon juuri erilaisesta arvopohjasta. Kun osapuolet eivät hyväksy toistensa vakaumuksen perustaa (Raamattu, joka on tulkittu aivan uudelleen, voi myös olla aivan eri Raamattu kuin se, minkä toinen tuntee), on vaikeaa löytää keskusteluun yhteistä nimittäjää.

Syntiä on Jumalan sanassaan ilmoittaman tahdon rikkominen. Uskovakin lankeaa kyllä syntiin päivittäin, mutta hänen suhteensa siihen on toinen kuin uskosta osattomalla. Uskova ihminen tuntee murhetta siitä synnistä, johon on heikkoudesta langennut, tunnustaa Jumalan sanan nuhteen siitä oikeaksi, turvautuu Jeesuksen sovitustyössä valmistettuun anteeksiantamukseen ja rukoilee voimaa taisteluun syntiä vastaan. Katumaton eläminen synnissä on sen sijaan lähinnä epäuskon tuntomerkki. Kaikki synti on kyllä periaatteessa yhtä vaarallista, jos siitä ei haluta tehdä parannusta.

Rakkauden kaksoiskäskyä ei pitäisi tulkita muissa raamatunkohdissa ilmaistun Jumalan tahdon vastaisesti, sillä niin tulkittu rakkaus ei ole enää sitä rakkautta, jota Jumala tahtoo. Rakkaus ei ole meille ihmisille annettu avoin valtakirja, jonka voisimme liittää mihin haluamme, vaan sillä on muuttumaton raamatullinen sisältö. Juuri siksi on Vähä katekismuksessakin opetettu vuosisadasta toiseen Jumalan käskyjä. Jos homosuhteissa eläminen on vastoin Jumalan tahtoa, niin silloin on rakkauden mukaista siitä myös nuhdella, että ihminen havahtuisi ajoissa hereille katumattomuudestansa. Rakkauteen sisältyy toki paljon muutakin, mm. aito välittäminen lähimmäisestä, jonka pitäisi olla aina nuhtelussakin mukana.

Avioerojen valtava määrä puhuu kyllä surullista kieltänsä siitä, että perheet voivat maassamme huonosti. En usko kuitenkaan, että homosuhteissa elävät pitäisivät siunausta tai vihkimystä ihan halpana. Pikemminkin näen sen toivomisen kertovan siitä, että he etsivät vahvasti hyväksyntää suhteellensa, mutta sitä eivät perinteisellä kannalla olevat voi heille antaa, koska se merkitsisi heille synnin siunaamista.