Adressi Israelin tueksi!

Kun nykyinen Israelin sota Hamasia vastaan Gazassa jatkuu, niin maailmanlaajuinen propagandahyökkäys Israelia vastaan kasvaa eksponentiaalisesti. Tämän valossa on tärkeää tarkastella vähän Gazan historiaa. Vuonna 2005 Israel vetäytyi yksipuolisesti Gazasta ja luovutti Gazan hallinnon Palestiinan hallitukselle. Kaikki juutalaiset asutukset lakkautettiin ja niiden asukkaat vietiin väkisin pois. Israelin maanviljelyyn, kauppaan ja asutuksiin liittyvä omaisuus - joka oli merkittävä - jätettiin palestiinalaisille.

Melkein heti he hylkäsivät ja tuhosivat tämän arvokkaan omaisuuden, joka olisi suuresti auttanut heitä ruokkimaan omaa kansaansa. Heille tarjottiin vapautta kehittää jotakin sellaista, josta helposti olisi voinut tulla Välimeren "Hong Kong." Monet maat kaatoivat miljardeja dollareita Palestiinan johdon kirstuihin auttaakseen heitä toteuttamaan tämän unelman.

Sen sijaan palestiinalaiset käyttivät rahat terroristiarmeijan rakentamiseen. He ostivat aseita ja ammuksia varustamaan tuota armeijaa. He salakuljettivat Gazaan hirvittävän arsenaalin ja käynnistivät päivittäiset hyökkäykset Israelin kaupunkeja vastaan.

He eivät edes teeskennelleet rakentavansa taloudellista infrastruktuuria, joka mahdollistaisi Gazan asukkaille itsensä elättämisen. Juuri siksi Israelin rajanylityspaikkojen osittainen sulkeminen on tehnyt elämän keskivertopalestiinalaisille niin vaikeaksi. Suurin osa heistä voi löytää töitä vain Israelista. Gazassa ei ole mitään.

Miksi? Koska kaikki talouden kehittämiseen tarkoitettu raha kaadettiin terrorismiin. Tästä räikeästä vääryydestä huolimatta maailma vaatii palestiinalaisten palkitsemista heidän avoimesta petoksestaan.

Niin sanotut "valaistuneet ja vastuulliset maat" ovat kehittäneet kaavan, jota sovelletaan yksinomaan Israeliin. Tämä kaava määrää missä olosuhteissa ja kuinka Israelin sallitaan puolustaa itseään terroristihyökkäyksiä vastaan. Ensiksikin provokaation täytyy olla monin verroin vakavampi, kuin edellytettäisiin muiden maiden kohdalla. Yksinkertaiset sotatoimet, kuten panttivankien ottaminen, tai jatkuvat ohjushyökkäykset siviiliväestökeskuksia vastaan, eivät ole riittäviä provokaatioita oikeuttamaan puolustustoimia.

Vuodesta 2005 Israelin kaupunkeihin on satanut yli 6000 rakettia Gazasta. Osoittaen huomattavaa pidättyvyyttä Israel lopultakin vasta kolmen vuoden ja tuhansien aiheettomien hyökkäysten jälkeen tunsi riittävän oikeutetuksi käynnistää puolustustoimet.

Nyt on astumassa kuvaan Israelinvastaisen propagandasodan toinen vaihe. Se alkaa melkein välittömästi tavanomaisista syyllisistä - joita johtavat arabit, venäläiset, muslimit - ja kaikki vaativat Israelin välitöntä vetäytymistä Gazan "valtauksestaan."

Aivan kuin tilauksesta YK:n jäsenet aloittavat tavanomaisen kuoronsa - syyttäen, että Israelin reaktio on "kohtuuton."

Lopuksi media kiihdyttää yksipuolisen kampanjansa. Heidän hommansa on tuoda parrasvaloihin palestiinalaisten naisten ja lasten loukkaantumisia ja kuolemantapauksia, kun heihin vahingossa osuu ankarien taisteluiden aikana. On ilmeistä, että Hamasin roistojen vuosikausia jatkunut israelilaisten runsas pommittaminen ei saanut median mielenkiintoa liikkeelle. Vasta, kun Israeli iski takaisin, niin signaali lähti vallitsevalle medialle, että on aika liittyä rähinään.

Hamasin terroristit Gazassa piileskelevät luokkahuoneissa ja sairaaloiden kellareissa. He varastoivat aseita moskeijoihin ja käyttävät yliopiston laboratotioita pommitehtaina. Nykyisin he piilottelevat pitkän kantaman raketteja Gaza City'n pääsairaalan kellarissa. He sijoittavat tarkoituksellisesti naisia ja lapsia niiden rakennusten katoille, joiden he tietävät kohta olevan Israelin ilmavoimien maaleja.

Sitten, kun nämä ihmiskilvet ovat joutuneet Israelin tulituksen tappamiksi tai haavoittamiksi, media purkaa raivoaan israelilaiselle tykkimiehelle tai lentäjälle, eikä suinkaan laskelmoivalle terroristille. Terroristien ruumiita - tai heidän ihmiskilpiensä - näytellään sitten aina niin auliin median toimesta "Israelin aggression viattomina uhreina" ja yhteinen järjestäytynyt "kohtuullisuuden" vaatiminen käy yhä äänekkäämmäksi.

Noudattaen tätä usein toistettua kaavaa valikoitujen median kuvien tukemana arvattavat vaatimukset Israelin tulitauosta ilman ehtoja voimistuvat globaaliksi pauhuksi (crescendo). Maltilliset länsimaiden hallitukset, kuten Ranska, Britannia ja muut EU-maat, joilla on suuret muslimiväestöt, alkavat vaatia, että Israel lopettaa tämän "kohtuuttoman sodan." Maailmanlaajuinen huuto kasvaa, kunnes lopulta USA ahdistetaan luopumaan käyttämästä veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvoston päätökseen, joka tuomitsee Israelin oikeudettomana hyökkääjänä.

Tämä on se kaava, joka on aina toiminut. Islamilaiset fundamentalistit tuntevat tämän kaavan hyvin. Hizbollahin ja Hamasin kaltaiset terroristijärjestöt ovat kehittäneet huippuunsa tämän kaavan käytön aina siihen pisteeseen, että siitä on tehty "sotataktiikka." Islamilaiset terroristit hyökkäävät ja taistelevat, kunnes alkavat hävitä. Sitten maailma ryntää väliin ja pelastaa heidät jatkamaan taistelua jonakin toisena päivänä.

"Kohtuullisuus"on se avainsana, jota erikoisesti on sovellettu käyttöön Israelia vastaan takaamaan sen lopullisen tuhon näännyttämisen kautta.

Puolustussodan historiallisesti hyväksytty päämäärä on eliminoida vihollisen kyky vahingoittaa. Se puoli, joka onnistuu siinä ensin, on voittaja ja ellei kumpikaan puoli ole päässyt tuohon päämäärään, sota jatkuu.

Hamasin kaikenylittävä päämäärä on Israelin tuhoaminen. Se on selvästi sanottu heidän peruskirjassaan. He vahvistavat sen aina, kun tulee tilaisuus. "Valaistuneet maat" vaan eivät voi tajuta tätä tosiasiaa. Mikään muu, kuin Israelin jatkuva olemassaolo, ei voinut provosoida yli 6000 rakettihyökkäystä Israelia vastaan. Niin kauan kuin Israel on olemassa, Hamasin päämäärä jää toteutumatta. Lukuisat valtioiden tukemat islamilaiset terroristijärjestöt tuntevat samalla tavalla.

Israel on toisaalta osoittanut voivansa sietää melkein mitä tahansa ennenkuin turvautuu sotaan. Israelin yksi päämäärä on turvata kestävä rauha. Sen saavuttamiseksi israelin täytyy eliminoida vihollisen kyky käydä sotaa. Elleivät he tee sitä, sota jatkuu ikuisesti.

YK:n "kohtuullisuuden" määritelmä koskien Israelin käyttämiä keinoja puolustaa itseään tarkoittaa, että Israelin tappioiden täytyy vähintäänkin vastata palestiinalaisten tappioita. Jos Israel noudattaisi tätä kaavaa, se takaisi, että he lopulta häviävät näännytyksen kautta. Se takaisi, että sota jatkuu, kunnes muslimit vahvistuvat riittävästi lopulta tuhotakseen Israelin. Ajattele vain, mikä olisi ollut toisen maailmansodan lopputulos, jos liittoutuneiden armeijat olisi pakotettu samaan mielettömään ajatteluun sodassa Natsisaksaa ja keisarillista Japania vastaan.

Jotkut väittävät, että Hamas vain puolustaa itseään ja että kotitekoiset ohjukset ovat ainoat aseet, joita heillä on Israelin lentokoneita ja tankkeja vastaan. Hamas kuitenkaan EI puolusta itseään Israelia vastaan silloin, kun se pommittaa Israelin kaupunkeja. Israel ei ole miehittänyt Gazaa vetäydyttyään sieltä vuonna 2005.

Jos Hamas lakkaisi ampumasta raketteja ja lähettämästä itsemurhapommittajia Israeliin, sillä ei olisi mitään tarvetta puolustautua. Rajat olisivat auki ja rauha ja vauraus seuraisivat.

Summittainen rakettien ampuminen siviiliväestökeskuksiin tunnustetaan kansainvälisesti sotarikokseksi. Se luo puitteet kollektiiviselle rangaistukselle YK:n sopimuslain mukaan, mutta koska se on Hamas, joka ampuu juutalaisia maaleja, niin YK on hiljaa. Tämä on vain eräs esimerkki siitä, kuinka kansainvälinen laki sitoo Israelia enemmän, kuin mitään toista maata maan päällä.

Ei ole toista maata, jonka menettelyä "kansainväliset lakiasiantuntijat" tutkisivat tarkemmin kuin Israelin - YK:han nimitti heidät nimenomaan tuohon tarkoitukseen, mutta Israelin tapauksessa voidaan osoittaa, että Israelin viholliset käyttävät YK:n kansainvälistä lakia sitä vastaan.

Hamas väittää, että hyökkäyksillä vastustetaan Israelin rajojensa sulkemista, mutta syytä, miksi Israel sulkee Gazan rajansa, ei koskaan mainita. Yksikään Israelin arvostelijoista ei koskaan ajattele, että aina, kun Israel avaa rajansa palestiinalaisille työntekijöille, niin itsemurhapommittajien tulva lähetetään maahan. Ja kun Gazan kansainväliset rajat avataan, niin Hamas heti tuo maahan uusia ja tehokkaampia raketteja ampuakseen Israelin kaupunkeja.

Mikä se on Israelissa, joka tekee siitä paaria-luokan valtion maailmassa? Kuinka voi olla, että mikään loukkaus arabeille ei ole liian vähäinen oikeuttaakseen massamurhan, kun taas mikään julmuus, vaikka kuinka hirmuinen, ei anna oikeutta Israelille puolustautua? Sillä ei ole väliä, kuinka järkevä ja laillinen puolustustoimi olisi mille tahansa toiselle maalle. Kuitenkin johtajat kaikkialta maailmasta ovat virranneet YK:hon puolustamaan "palestiinalaista demokratiaa" -- ikäänkuin sellainen jossakin olisi.

Luonnollisesti käsitettynä siinä ei kerta kaikkiaan ole mitään järkeä. Yksin Raamattu voi selittää sen mysteerin, joka on yliluonnollisen juutalaisvihan taustalla. Raamatun profetiat ennustivat, että Israel syntyisi ihmeellisesti uudelleen "viimeisinä päivinä."

Sitten ei Israelin heimolle enää ole pistävänä orjantappurana eikä vaivaavana ohdakkeena yksikään sen naapureista, jotka ovat heitä halveksineet. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, Herra.
Näin sanoo Herra, Herra: Kun minä kokoan Israelin heimon kansoista, joitten sekaan he ovat hajotetut, silloin minä näytän pyhyyteni heissä pakanakansain silmien edessä, ja he saavat asua maassansa, jonka minä annoin palvelijalleni Jaakobille.
He asuvat siinä turvallisesti ja rakentavat taloja ja istuttavat viinitarhoja. Turvallisesti he asuvat, kun minä panen toimeen tuomiot kaikille heidän naapureillensa, jotka ovat heitä halveksineet. Ja he tulevat tietämään, että minä olen Herra, heidän Jumalansa."