Vanhusasiavaltuutetun viran ja toimiston perustaminen

Jokainen meistä on jossain vaiheessa törmännyt jonkinasteiseen ikärasismiin. Yksi Senioriliikkeen tavoitteesta olkoon ikärasismin kitkeminen. Se että vanhusten asiat ovat retuperällä on jo selvä merkki ikärasismista. Vanhukset kun eivät ole "mediaseksikkäitä", eikä heitä muutenkaan oteta ihan tosissaan.

Näytetään "niille", että vielä virtaa!

Toivottavasti seuraavasta yleiskokouksesta tulee samanlainen yleisömenestys kuin aikaisemmistakin. Matkan takia en pääse, mutta kotisivuillamme on varmasti tietoa kokouksen kulusta,

Hienoa! Sosiaalinen pääoma vahvistuu juuri tällaisen asian ympärillä. Väestöennusteen mukaan ikääntyneitä ja ikääntyviä tulee olemaan hurjan iso määrä tulevaisuudessa.

Uskon tavoiteltavaan päämäärään, sillä luulen, että moni meistä suomalaisista ajattelee, että ikäihmisten asiat eivät ole parhaassa mahdollisessa tilassa. Minusta jotenkin yleinen mielipide yhteiskunnassa on, että ikäihmiset ovat taakka ja tuottamatonta yhteiskunnalle. Minusta se on aivan pöyristyttävää ja ajattelematonta.

Luodessamme positiivista kuvaa vanhuudesta, ikäihmisistä, sillä on hurjan iso merkitys myös saadessamme tulevaisuudessa hoito- ja palvelualalle työntekijöitä. En yhtään ihmettele, jos yhteiskunnan yleinen mielipide on ikäihmisten asioista negatiivinen, niin ei nuoret hakeudu alalle. Vanhustyön arvostus pitää näkyä myös palkkauksessa. Ikäihmisten asioihin pitää saada positiivinen imago ja vähän glamouria. Minusta vanhuus ja vanhus ovat kauniita sanoina, se tuo mieleen viisautta ja kokemusta.

Elämisen ja ihmisenä olemisen perustana pitää olla arvot; elämä on jokaiselle lahja, toisen ihmisen kunnioittaminen, välittäminen toisesta ihmisestä ja me olemme jokainen tarpeellisia tässä yhteiskunnassa kukin omalla tahollaan. Omalla vastuualueellani nään mm. vapaaehtoistyön merkityksen valtavan isona asiana, vapaaehtosityö antaa itselle sekä saajalle hyvin paljon. Professionaalinen työ on eri instituutioiden vastuulla.

Toivon, että tämän "kansanliikkeen" kautta saataisiin vanhusasiavaltuutettu. Toivotaan, että yhteiskunta panostaa ikäihmisten ja että palvelut olisivat oikeudenmukaisia, tasapuolisia, tasa-arvoisia huolimatta siitä, mikä on tausta tai sosioekonominen asema. Ei saa esiintyä ikärasismia. Palveluvalikko olisi mahdollisimman laaja, jotta jokainen oman toimintakykynsä mukaan voi valita juuri sopivat palvelut.

En ole ehtinyt pitkään aikaan edes vilkaisemaan tänne keskusteluosioon. Senioriliikkeeseen kuuluvat ihmiset ovat aktiivisia kansalaisia ja se näkyy meidän hallituksen jäsenten sähköpostin määrässäkin. Viestejä tulee ihan läkähtymiseen asti. Myönteistä tässä on se, että kirjeet ovat voittopuolisesti positiivisia. Olen elämäni aikana ollut aikaisemminkin potkaisemassa käyntiin uusia yhdistyksia, mutta se aktiivisuuden ja innostuksen ja myös lahjakkuuden määrä, johon nyt törmään, on aivan ennen kokematonta. "Mihin ehtiikään, jos elää saa" - tarkoitan tämä Senioriliike.

Yksi asia meidän on koko ajan pidettävä mielessä: yksimielisyys on voimaa. Siihen me tukeudumme - ja pääsemme päämääräämme: ensin saamme kuusinumeroisen luvun allekirjoituksia adressiimme ja sen jälkeen kun vetoomus on viety hallitukselle ja eduskunnalle, siirrymme seuraavalle portaalle. Työtä riittää, koska niin moni asia on rempallaan ja odottaa parannusta. Muistakaa, että meidän toiminnallamme on vain yksi päämäärä: parantaa suomalaisten vanhusten asemaa.

Puhuin edellisessä kirjoituksessani sihteerimme Harri Kankareen Hailuodon reissusta. Saarelta ropisee kevään aikana laariimme eli adressiimme roppakaupalla nimiä, mutta hailuotolaiset eivät halua käyttää tähän nettiä, vaan he keräävät nimet paperisille keräyslistoille.

Olette varmaan huomanneet, että nettiadressin viikottaisessa nimimäärässä on viime aikoina tapahtunut pienoista nousua. Kahden ensimmäisen viikon tuloksiin emme toki yllä, mutta lisääntyneet nimikirjoitukset kertovat, että viestiä viedään eteenpäin. Senioriliike on nimensä mukaisesti LIIKE. Menemme kohti parempia aikoja...

Kerään Siilinjärvellä nimiä Senioriliikkeen adressiin. Suhtautuminen hankkeeseen on pääsääntöisesti myönteistä, jotkut ovat suorastaan innoissaan kirjoittaessaan nimensä. He pitävät tärkeänä parantaa vanhusten asemaa ja he uskovat hankkeeseen. Jotkut kirjoittavat nimensä, mutta epäilevät josko adressista on apua.
Toki on niitäkin, jotka eivät halua kirjoittaa nimeä ollenkaan, tänäänkin yksi keski-ikäinen pariskunta totesi naisen suulla, ettei asia ole heille vielä ajankohtainen. Tällaisten tapausten yhteydessä ei voi muuta kuin miettiä, miten saada ihmisten asenteita, tiedontasoa, nostettua. No - tämä nimien keruu on yksi konsti jakaa valistusta kansalle.
Olen ottanut tavoitteekseni saada Siilinjärveltä tuhat nimeä. Muutama sata nimeä minulla jo on ja sitten listoja on monissa paikoissa vetämässä. Muutamat nimenkirjoittajat ovat ottaneet itselleen listan kerätäkseen nimiä lähipiirissään.
Nimien keruuta on helpottanut paikallislehden Uutis-Jousen asiasta tekemä juttu.
Uskon kansanliikkeisiin, uskon kansan joukkovoimaan. Toivon, että mahdollisimman monet alkavat kerätä nimiä adressiin. Pidetään lippu korkealla!

Keskeinen vaikuttaja ja perustaja, mielestäni myös arvostuksensa hyvin ansainnut prof. Sirkka-Liisa Kivelä, joutuu nyt koville. Toivottavasti hän jaksaa. Eräs suuri vaara joka nyt jo pilkistää, on se, että langetaan kuten edesmenneessä kommunismissa, keskitettyyn henkilöpalvontaan. Viittaan vain julkistamistoimintaan valokuvineen, joissa ei muuta tuoda esille kuin S-LK. ei pahalla, mutta suuntaus vahingoittaa koko järjestelmää eikä varmasti S-LK:kaan halua siitä lankeavaa negaa osakseen.
Kaikella ystävyydellä
Reijo Väänänen

Hieman hitaanlaisesti nimiä adressiin kertyy. Liikkeen parempaa näkyvyyttä pääkaupunkiseudun ulkopuolella, mutta erityisesti TV:ssä saisi olla.

Kyllä nimien keräämisessä on ongelmia. Missähän vika? Olen useaan otteeseen pohtinut, ovatkohan KAIKKI liikkeessä mukana olevat tehneet parhaansa. Epäilenpä! Itselläni on koossa yli tuhat nimeä, (joten voin kyllä hiukan lakaista muidenkin porstuoiden edustoja). Minä tarkoitan sitä, että jos kaikki seniorit olisivat saaneet kokoon puoletkaan siitä nimimäärästä mitä minä, olisimme jo tavoitteessamme. Liikkeeseemmehän on ilmoittautunut lähes 2000 ihmistä mukaan.

Tällä hetkellä emme itse asiassa tiedä, paljonko nimiä on piirongin laatikoissa ympäri Suomea. Voi olla yllättävänkin paljon - tai sitten ei. Jos jollakin on hyvä nimisaalis jo nyt koossa, olisin iloinen jos hän kirjoittaisi kokemuksistaan, esim. strategiastaan, tänne seniorisivuille. Jos joku ei halua kirjoittaa tänne seniorisivuille, minulla on sähköpostikin.

Senioriliike on saanut poikkeuksellisen paljon mediajulkisuutta olemassa olonsa aikana. Olin noin kuukausi sitten SEDun järjestämässä seminaarissa eduskunnassa ja siellä parikin "järjestöjyrää" kateellisena (?) totesi, että Suomen Senioriliike on saanut enemmän julkisuutta kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kuin muut järjestöt vuosien aikana YHTEENSÄ. Asiamme on ollut esillä niin radiossa, televisiossa kuin lehdistössäkin. Myös nettijulkisuutta olemme saaneet nauttia. Olemme päässeet jopa uutisiin. Siis pelkästään sillä, että olemme perustaneet yhdistyksen,on ollut uutisarvoa.

Se että Sirkka-Liisa Kivelä on perustanut 2.12.2008 Senioriliikkeen, ei voi kuitenkaan olla uutinen viikosta toiseen. Kyllä media haluaa ajankohtaisempiakin asioita. Jos huomispäivänä rysäyttäisimme satatuhatta nimeä adressiin, se olisi taas uutinen, joka varmasti noteerattaisiin.

Tunnustan suoraan, että en ole viimeisen kolmen viikon aikana ollut aktiivinen tiedottamisessa. Tällä hetkellä olen lomalla etelä-Virossa ja katson ansainneeni lomani.

Mitä tulee Sirkka-Liisa Kivelän esiintymiseen julkisuudessa, se on luonnollista. Hän on aina ollut tiedotusvälineiden lemmikki. Ilman hänen kasvojaan - ammattitaitoaan, uutteruuttaan - yhdistyksemme tähän astinen menestys ei olisi ollut mahdollista. Hänen ansiostaan yhdistyksen startti on ollut sellainen kuin on ollut.

Kiitos edellisistä kirjoituksista. Otamme varteen ajatuksenne. Tarvitsemme keskustalua, avointa keskustelua, rohkeaa keskustelua. Se ohjaa meitä kohti päämääräämme, josta me kaikki olemme yksimielisiä: kaikille suomalaisille on taattava arvokas ja turvallinen vanhuus.

Luin, että Senioriliike on rekisteröity 20.3. Edellisessä yleiskokouksessa tuli useaan otteeseen esille keskusteluissa, että Senioriliike ei pysty hoitamaan monia käytännön asioita ennen virallista rekisteröintiä. Hyvä uutinen oli se, että se tapahtui näinkin pian, syksyä veikkasivat kokouksessa asiantuntijat. Odotammekin siis, me rivijäsenet, että Senioriliike, nyt kun muodollisuudet on hoidettu, lähtee liikkeelle vauhdilla! Asialista on pitkä.
Töistä puheen ollen, meillä on vielä näköjään melkoinen urakka adressin nimien keruussa. Melkein menin sanattomaksi, kun luin edellisten kirjoittajien saavutuksista. Ei siis muuta kuin töihin!

Minulla on nyt kotona nimiä alun neljättäsataa. Monta listaa on kiertämässä pitkin pitäjää ja muutama lähettämäni - aktivoimani - lista muuallakin Savossa. Parin viikon kuluttua alan kysellä täysiä listoja, toivon, että nimistä täysiä listoja todella löytyy.
Yllätyksekseni olen törmännyt tämän adressihankkeen yhteydessä moniin ihmisiin, jotka eivät kerta kaikkiaan pysty keräämään nimiä, ovat jotenkin vaatimattomia ja arkoja. Minusta se on sääli. Tuntuisi, että olisi kaikille ihmisille mahdollista kerätä jokaisen yksi lista nimiä täyteen. Onhan useimmilla ihmisillä sukulaisia, työtovereita, naapureita. Kieltävä vastaus ilmeisesti pelottaa. Mitä siitä jos joku kieltäytyy, tämähän on vapaa maa.
Olen miettinyt sitäkin, ovatko ihmiset uupuneita. Masentuneita? Aloitekyvyttömiä?
Ei kai tässä auta muu kuin minunkin kerätä nimiä arkojen ja uupuneiden puolesta.
Jos todellakin nimiä saataisiin paljon, se olisi uutinen, joka aktivoisi uusia nimien kirjoittajia ja jäseniä.

Tämän internet-listan lisäksi Senioriliikkeen vanhusasiavaltuutetun kansalaisadressin listoja kiertää paperilistoina eri puolilla maatamme. Minulle on palautettu runsaasti nimiä. Olen iloinen jokaisesta asian kannattajasta! Erittäin iloinen olen niistä puhelinsoitoista, joissa minulle on kerrottu työpaikalla tapahtuneesta nimien keräämisestä. Monet ovat kertoneet, että lähes jokainen työkaveri on allekirjoittanut adressin. Hienoa, että nuoretkin ovat havainneet vanhustenhoidon puutteet ja muutkin iäkkäiden ongelmat. Toivonkin sitä, että listoja pantaisiin kiertoon työpaikoilla.

Hallituksemme päätti maaliskuun kokouksessa, että luovutamme vetoomuksemme vanhusasiavaltuutetun viran perustamiseksi ensi syyskuussa. Ajattelemme, että ennen kesää luovutettu vetoomus unohtuu kesän aikana. Syksyllä eduskunta ja hallitus lienevät virkeämpiä ja voimissaan töihin. Siis pyydän palauttamaan kiertävät paperilistat viimeistään elo-syyskuun vaihteessa. Toivon, että nyt keväällä ja kesällä innostuneesti keräätte kannattajia.

Kyllä kannattajia on -- kunhan vain muistetaan pitää listoja mukanamme. Sain juuri äsken tuttavani tekstiviestin. Hän kertoi siinä puhuneensa työikäisten tilaisuudessa Seinäjoella ja saaneensa yli 100 kannattajaa asiallemme.

Paperilistoja voi printata www-sivuiltamme. Niitä voi myös tilata minulta soittamalla www-sivuillamme näkyvään numerooni tai meilaamalla siellä näkyvään sähköpostiosoitteeseeni.

Olen taas viime viikolla saanut sähköpostina sellaisia lääkelistoja, jotka osoittavat vanhustemme saavan 4-5 psyykenlääkettä samanaikaisesti. Tällainen kemiallinen sitominen on saatava loppumaan! Kaikki yhdessä keräämään nimiä vanhusasiavaltuutetun listoihin!

Työniloa! Sirkka-Liisa Kivelä

Vapun jälkeen (2.5.) yhdistyksemme täyttää viisi kuukautta. Vaikka miltä kantilta katselee, tulosta on tullut paljon. Arvostelijoidenkin on se myönnettävä. Nyt vapun alla jäsenmäärämme lähentelee 2000, adressissa on nimiä---Niin, paljonkohan? Minun henkilökohtainen arvioni on, että 50.000. Monet minuun yhteyttä ottaneet henkilöt ovat nimittäin keränneet satoja nimiä. Voisko nyt olla niin, että ne joita en henkilökohtaisesti tunne tai jotka eivät ole minuun ottaneet yhteyttä, olisivat kerännet huomattavasti vähemmän. En usko.
Senioriliikkeen olemassa olon aikana vanhuksista on puhuttu paljon. Kuvittelenko minä, että enemmän kuin edellisinä vuosina? Turun Sanomissa oli 25.4. 2009 opetusneuvos Sirkka-Liisa Tarjamon ansiokas kirjoitus "Seniorikansalaisten palvelut on turvattava lailla". Tarjamo kirjoitti mm. vanhusneuvostoista, vanhusasiamiehistä, taitetun indeksin aiheuttamista ongelmista, vanhusten omasta kulutuskorista ja vanhustenhuoltolaista. Viimeksi mainittua puheenjohtajamme Sirkka-Liisa Kivelä ehdotti jo 2006 tehdessään laajan raportin vanhustyön kehittämisestä. Muistattehan kuinka työtä kiitettiin? Media oli ihan rähmällään. Mutta mihin raportti päättäjiltä unohtui?
Maaliskuun viimeisenä päivänä Helsingin Sanomissa oli pieni uutinen: oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio pyytää lääninhallituksilta selvitystä vanhusten hoidosta ja sen valvonnasta. Selvityspyyntö koskee mm. ympärivuorokautisten hoitopaikkojen henkilöstön määrää ja vanhusten kohteluun liittyviä epäkohtia. Pyynnössä viitataan mm. vanhusten liikaan lääkitsmiseen, vähäiseen ulkoiluttamiseen, riittämättömiin vaippoihin ja puutteelliseen ravintoon.
Oikeusasiamiehen mukaan kanteluita vanhusten hoidosta tulee Suomessa vähän. Siis lienee oma syymme, jos vanhukset makaavat märissä vaipoissaan ja putoilevat sängyistään. Omaisten ei pidä syyllistää itseään, vaan on ryhdyttävä toimiin. Yksi väylä vaikuttaa on Suomen Senioriliike. Muistakaa se, että kaikki hyvät asiat ohjelmassamme eivät toteudu ilman suurta kansalaisliikehdintää. Jäsenmäärämme on siis kasvettava, adressiin on tultava niin paljon nimiä, että elämästä vieraantuneet poliitikot pelkästä hämmästyksestä pyörtyvät.
Vielä tuohon puheenjohtajamme parin vuoden takaiseen raporttiin vanhustyön kehittämisestä. Suomi on selvitysten ja raporttien luvattu maa. Aina kun häly jostakin asiasta nousee riittävän suureksi, perustetaan työryhmä selvittämään asiaa. Ajatelkaapa kuinka paljon noihin hautautuneisiin raportteihin on uponnut aikaa, vaivaa - ja rahaa.
Jos kaikki Suomen vanhusjärjestöt ojentaisivat kätensä toisilleen ja ryhtyisivät yhteistyöhön, monet asiat voisivat muuttua paremmiksi. Painostus päättäjiin päin tehostuisi. Vanhusten ääni alkaisi kuulua. Suomen Senioriliike on koko olemassaolonsa ajan korostanut yhteistyön tärkeyttä. Vastakaikua tässä asiassa ei ole kovin paljon tullut, sentään hiukan.
Vielä yksi asia: huomenna 29.4. klo 15.30 alkaa Senioriliikkeen kevätkokous Temppeliaukion kirkossa, mistä olemme jälleen saaneet ystävällisenä kädenojennuksena ilmaiset tilat käyttöömme. Joidenkin jäsenten mielestä meidän ei pitäisi kokoontua kirkossa. Ratkaisun on kuitenkin sanellut pelkkä käytäntö: kaikissa muissa paikoissa, missä olemme aikaisemmin kokoontuneet, salit ovat käyneet ahtaiksi eivätkä lisätuolitkaan ole ratkaiseet ongelmaamme. Haluamme että kaikki paikalle tulijat voivat istua ja sen on mahdollistanut meille ainoastaan Temppeliaukion kirkko, jonne mahtuu 700 ihmistä.
Antoisaa vappua!

Surulliset uutiset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa olleen työntekijän laajan rikollisen toiminnan vahvasta epäilystä puhuvat sen puolesta, että vanhusasiavaltuutettua todella tarvitaan maahamme. Valtuutetun on toimittava valtakunnallisella tasolla, tehtävä havaintoja nopeasti koko maan ongelmista ja tarmokkaasti toimittava iäkkäiden aseman parantamiseksi.

Jäsenemme ja ystävämme keräävät vanhusasiavaltuutetun kannattajia paperilistoihin erittäin aktiivisesti. Olen tänään avannut kotiini yhden päivän aikana tulleita listoja, joissa on ollut peräti 876 nimeä. Se on hyvä yhden päivän postin tulos. Allekirjoittajista yli puolet oli 1960- luvulla tai myöhemmin syntyneitä. Olen erittäin iloinen siitä, että keski-ikäiset ja nuoret kannattavat valtakunnallisen vanhusasiavaltuutetun viran perustamista. Täällä www-sivuillamme nuorten ja keski-ikäisten kannatus ei näy. Syynä lienee se, että kannattajien keräämisessä aktiivisia nimenomaan kerääjinä ovat seniorit. Kaikilla heillä ei ole nettiyhteyttä, joten vanha kunnon paperi on hyvä väline.

Kuten muistatte, keräämme nimiä koko kesän eli elokuun loppuun saakka. Senioriliikkeen hallitus järjestää kesällä tempauksia vanhusasiavaltuutetun tarpeen tiedottamiseksi ja kannattajien nimien keräämiseksi. Toivon, että jäsenemme eri paikkakunnilla järjestävät paikkakuntakohtaisia tempauksia tämän yhteisen asiamme edistämiseksi.

Hyvää helatorstaita ja toukokuun loppua kaikille lukijoilleni!

Sirkka-Liisa Kivelä

Erinomainen idea, juuri tällaista vanhahkon ihmisryhmän yhdistystä tarvitaan. Erityisesti nyt, kun on tullut esille monissa yksityisissä hoitolaitoksissa tapahtuneita laiminlyöntejä. Esim. täällä Länsi-Suomessa on parhaillaan tutkittavana Uudessakaupungissa toimivan hoitokodin tapaus. Tietenkin muutkin vanhusten surmaajat kauhistuttavat. Kunnat on saatava uskomaan, että niiden kuuluu hoitaa vahusväestönsä, ei ulkoistamalla palveluja mahdollisimman halvalla vaan omien palkattujen työntekijöiden voimin.

Tässä nyt tällaista. Oletteko huomanneet, että eläkeläiset kirjoittavat ahkerasti blogeja. Tutkittu juttu. Sekin on hieno tapa eläkeläisten pitää yhteyttä, vaihtaa mielipiteitä ja pitää mielensä virkeänä.
Tuula Nikala-Soiha, Mynämäki

Mikäpä on eläkeläisten pitäissä blogeja, heillähän on tietoa, kokemusta ja näkemystä elämästä ja maailmanmenosta. Pelkän nuoruuden voimalla ei hyviä blogeja kirjoiteta. Eräs nuorista miesystävistäni (ikähaitari 6 - 50 vuotta), on ilahduttanut minua mieleenpainuvasti: "Vanhat naiset ovat viisaita."

Savossa asuvana olen mielenkiinnolla seurannut, miten Kuopio on kirinyt kakkoseksi Helsingin jälkeen netin nimienkeruutilastossa. Tämä osoittaa, että savolaisissa on tervettä aktiivisuutta.

Itse olen kerännyt adressiin lupaamani tuhat nimeä, pullea kirjekuori odottaa kirjahyllyssä postitusta. Keräystyö kuitenkin jatkuu vielä.

Elämäniloa ja taistelutahtoa Suomen suvessa kaikille vanhoille ja viisaille eläkelkäisille!

Marja-Leena Salkola
Siilinjärvi

juuri eläkkeelle jääneenä 20vuotta dementia hoitajana toimineena en ole tällaisen toiminnan kannalla , sillä siinä kuluu uskomaton määrä rahaa poelkkiin toimisto kuluihin ja olen menettänyt uskoni julkiseen äänekkääseen hoidon parantumisen. Nimeltä mainitsematopn henkilö luultavasti valittiin eduskuntaan vanhushoitajien äänillä, mutta valintansa jälkeen en ole kuullut ainuttakaan lausuntoa, edes lakon uhan alla hoitohenkilökunnalle.Ainakin Pakila kodissa vanhuksetn hoidetaan arvokkaasti
eläkkeelle jäänyt Irmeli Leskinen

Olen kiinnostunut, kuinka tämä erittäin hyvä asia on edistynyt. Onhan sentään lapsiasiavaltuutetun, eläinsuojeluvaltuutetun jne. virat olemassa, joten miksi ei vanhusasiavaltuutetun virkaa, kun eläkeläisiä on jo 1,5 milj. Toivotan menestystä näin hyvälle asialle.