oikeus ja lastensuojelutoiminnan muuttaminen

Minulla on yhteishuoltajuus lapsiin, mutta koska olin eronnut ja muuttanut erilleni vaimostani, kun lapset oli otettu huostaan minun tietämättäni. Ja joista ilmoitettiin minulle myöhemmin kirjatuilla kirjeillä.

Olen siitä asti eli yli vuoden kamppaillut sosiaaliviranomaisten kanssa asiasta että voisin saada lapset itselleni.

Olen vakituisessa päivätyössä, työn muodon vuoksi taustani on selvitetty. Eli minun täytyy olla nuhteeton, hallinto-oikeuskin totesi nuhteettomuuteni päätöksessään.

Olen tapaillut lapsia kaikella vapaa ajallani mitä olen töitten jälkeen saanut irti, rakastan lapsiani koko sydämestäni, enkä suostu luovuttamaan.

Lastensuojeluviranomaisten kommentti minulle puhelimessa kun kysyin mikseivät olleet antaneet lapsia minulle vaan antoivat lapset 3. osapuolille oli Aila Kallion ja Riitta Sivosen suusta kaiutinpuhelimeen:
"Olisiko meidän pitänyt jäädä odottamaan ensimmäistä lastensuojeluilmoitusta lasten isästä" Eli erittäin asenteellista.

Liisa Mankki joka on sosiaalityöntekijä joka sijoittelee lapsia pride perheisiin sanoi minulle:
"Ei ole tullut vielä yhtään miestä vastaan jolle olisi voinut lapset antaa" Huom. työskennellyt myös pitkään alalla.

Mietityttää kuinka monelta vanhemmalta on lapset otettu huostaan ja kun vanhempi on murtunut juomaan tai muuta vastaavaa huostan jälkeen on siitä keksitty huostan syy. (Minun kohdallani huostan syytä ei ole.)

sivusto jossa kirjoiteltu paljon minusta:
http://vanhemmat.com/phpbb/viewtopic.php?t=2652&start=0

Lakimieheni:
http://www.knuutilaki.net/esittely.html

Eikä voi kun happea haukkoa.
Tässä oppikirjaesimerkki väärän vallan käytöstä ja heikon itsetunnon omaavista viranhaltioista, on voimaa ja valtaa heti kun kellokortin leimaa..., muuten ei ole mitään..., ei YHHH---TÄÄN mitään (ekä oma rikkonainen parisuhdetilanne ja miesviha "arvailua ja mun oma mielipide")
Lapset kuuluu vanhemmilleen, oli se sitten isä tai äiti (tässä tapauksessa isä) ja lasta on kuultava.
Jos perheessä on ongelma, paha..., mielenterveys-, hylkäämis-, tms ja jos sen on jompikumpi vanhemmista aiheuttanut niin, äitejä ja isejä jalustalle nostamatta, lapset kuuluu sille toiselle ja tässä tapauksessa isälle.
Olen itse kokenut samankaltaisen kokemuksen (täyttä helvettiä), kylläkin voittajana, siis olen isä, lapset oli 8kk ja 4v 8kk kun jäimme kolmisteen, nyt oltu 21kk kimpassa.

Olen kovasti myös miettinyt mikä lastensuojeluviranomaisten kyky viedä lapset vanhemmiltaan tässä tapauksessa minulta lasten isänään.

Mielestäni on hyvin outoa että ihminen pystyy tekemään tämmöisiä päätöksiä. (Ilman todellisia syitä.)

Tämä on vain arvailua, mutta varmuuden vuoksi olisi viranomaisten syytä tarkistaa:

Onko mahdollista että alalla työskentelevät syövät jonkinlaisia lääkkeitä jotka helpottavat heidän työskentelyään.

Lääkkeillä saattaa olla semmoinen vaikutus että totuus ja arviointikyky hämärtyy??
_________________
T,

Andrei Järvi
andrei.jarvi@hotmail.com
040-3546292

Muistuttaisin vielä seuraavaa:

Lapset on otettu huostaan lastensa äidiltä, eikä siis minulta.

Hallinto-oikeudessa yritettiin purkaa huosta ja sijoittaa lapset luokseni kotiin, mikä ei myöskään koskaan toteutunut.

Vaikka hallinto-oikeus katsoikin että nykyään 3 ja 4 vuotiaat tytöt olisi pitänyt sijoittaa luokseni asumaan, ja huosta myöhemmin purkaa.

Olin kyllä pettynyt kun ajattelin että saisin kaikki lapseni heti kotiin ja huostapurku samantien kehiin.

Toivon että korkein hallinto-oikeus ymmärtää että lapsia ei minulta ole otettu huostaan, ja antaa lapset minulle asumaan ja purkaa huostan samalla kertaa.

Jos huostan purku ei onnistu välittömästi ja lapset siirtyisi luokseni asumaan, toivoisin mahdollisen sosiaalitoiminnan siirtoa helsingin puolelle.
_________________
T,

Andrei Järvi
andrei.jarvi@hotmail.com
040-3546292

Olen kyllä ihan suomalainen syntyjäni jne.

T,
Andrei Järvi
040-3546292
andrei.jarvi@hotmail.com

Täytyy kuitenkin muistaa että Lapsethan oli otettu huostaan lasten äidiltä, ei minulta, lisäksi minulla on ollut koko ajan yhteishuoltajuus biologisiin lapsiini ja on edelleen.

Hallinto-oikeudessa yritettiin purkaa huosta sijoittaa lapset luokseni siis nämä 6 biologista ja 1 ei biologinen lapsi.

Hallinto-oikeus päätti sijoittaa 2 biologista luokseni asumaan ja huostan olisi pitänyt purkautua myöhemmin kohtuullisen ajan kuluessa espoon jaoston toimesta. Hallinto-oikeuden mukaan 2 biologisen lapseni sijoittaminen olisi ollut heidän etunsa mukaista.

Itse näen asian seuraavanlaisesti:
Hallinto-oikeus halusi testata minua lasten isänä ja tarjosi minulle 2 ja 3 vuotiaita lapsiani, sekä kun myöhemmin valitan siitä että en saanut poikiani kotiin luokseni asumaan korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisin voinut kertoa perusteluissani kuinka sijoitetut 2 ja 3 vuotiiat lapset (lasten ikä päätöshetkellä) ovat nyt 3 ja 4 olisivat kehittyneet tänä aikana luonani. sekä sitä kuinka sisarukset kaipaavat kovasti toisiaan.

Pikkuhiljaahan lapsi hajoaa palasiksi kun hän kehittyy kasvaa isommaksi ja tajuaa mitä oikein on tapahtunut. (lapsella vielä mahdollisuus korjaantua jos pääsevät lapsistaan rakastavan isänsä luokse nopeasti)

Kaikki jotka minut oikeasti tuntevat ihmisenä osaavat kyllä kertoa että minä lasten isänä oikeasti pärjään lasteni kanssa vaikka heitä olisi useampi.

Espoon jaosto, Johtava sosiaalityöntekijä Pekka Siipola sekä lastensuojeluviranomaiset Aila Kallio, Riitta Sivonen, tiesivät tämän ja näin ollen halusivat estää lasteni kotiutumisen, valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen sekä vähentämällä näiden 2 lapsen kotilomia.

Nyt siis toivon Korkeimman Hallinto-oikeuden ymmärtävän mistä on kyse.

Lasten biologiselta isältä joka rakastaa lapsiaan ja hoivaa lapsiaan koko sydämellään, jolla myös on nuhteeton tausta ja haluaa olla lastensa isä ja kasvattaja viedään mahdollisuus saada lapsensa pelkästään sen takia kun kyseessä sattuu olemaan mies.

1) Koko tämä prosessi olisi voitu välttää, mikäli minulle olisi annettu mahdollisuus osoittaa kykyni toimia lasteni vanhempana ja kasvattajana antamalla lapset minulle äidin sairastuttua. Täten ei toimittu, vaan päädyttiin kiireelliseen huostaanottoon ilman tarkempaa selvitystä minun mahdollisuuksista huolehtia lapsista. Minut sivuutettiin asiassa täysin. (Suostuin allekirjoittamaan alkuvaiheessa lisäaikaa huostaanotolle koska sos. tt. halusivat lisäaikaa äidin tilan selvittämiseen. Lisäksi korostan että mielestäni sos. tt. ovat tehneet viranomaisrikoksen, koska he kertoivat minulle että kun kaikki lapset eivät ole biologisia heitä ei voi suoraan antaa minulle vaan heillä täytyy olla sijoituslupa lapsiin että voisivat sijoittaa lapset luokseni jotenka menin allekirjoittamaan sijoitusluvan ja lapset sijoitettiin kolmansille osapuolille vastoin tahtoani. Eli käyttivät väärin antamaani sijoituslupaa.
2) Minun tilannettani alettiin selvittää tarkemmin vasta myöhemmin, kun lapset olivat jo sijoitettu muualle.
3) Lapset sijoitettiin vastaanottokotiin, jossa oli erittäin asenteellinen suhtautuminen isää kohtaa. Kun mainitsin lastensuojeluviranomaisen kanssa käydyssä keskustelussa, että kaikki kymmenen lasta voitaisiin sijoittaa luokseni asumaan, kunnes äidin tilanne selkiytyy, mainitsi eräs vastaanottokodin työntekijä kollegalleen, että "eihän lapsia voi isälle antaa". Tämä tapahtui ensimmäisten päivien aikana, kun kävin vastaanottokodissa, jolloin henkilökunta ei edes tuntenut minua lainkaan. Tämän suuntaisia kommentteja olen kuullut useammalta vastaanottokodin työntekijältä ilman perusteltua syytä. Myöhemmin sain kuulla vastaanottokodin taholta, että minulla ei ole yksin mahdollisuutta saada lapsia kotiini ja että minulla tulisi olla kumppani, jotta voisin saada lapset kotiin. Lakimieheni kysyessä tätä asiaa hallinto-oikeudessa, vastaanottokodin edustaja kuitenkin kielsi asian todenperäisyyden. vastaanottokodin ohjaaja sanoi minulle puhelimessa (keskustelusta on nauhoite), että kun olen pitänyt kuutta lasta yhtä aikaa kotilomalla (ilmoittamatta siitä etukäteen), asiaa tullaan käsittelemään myöhemmin, jonka koin uhkailevana.
4) Minun tapaamisiani lasteni kanssa rajoitettiin käsittämättömistä syistä; hyväksyn syyksi sen, että myöhästyin aikataulusta palauttaessani lapsia vastaanottokotiin, mutten muita syitä. Syyksi mainittiin mm. pari mustelmaa lapsilla, joita saattaa tulla tuon ikäisille ilman, että vanhempi olisi laiminlyönyt huolehtimisvastuutaan (annoin näistä vielä selvityksenkin) sekä se, että lapset olisivat syöneet liian vähän kotilomalla. Tähän tulokseen päätyi vastaanottokodin ohjaaja LAPSEN KERTOMAN PERUSTEELLA (korostan kuitenkin että lapset ovat aina olleet hyvin syötettyinä säännöllisinä kellonaikoina niin kuin hoitopaikoissakin. Eivätkä ole missään vaiheessa valittaneet nälkää. Kertovat jopa saaneensa enemmän ruokaa kotona kuin hoitopaikoissaan.) Lapsilta on lähinnä kyselty mitä muistavat syöneensä ja siihen on pohjautunut vastaanottokodin ohjaajan näkemys lasten ruokavalion riittävyydestä.)
5) Muutenkin vastaanottokodissa luotetaan lapsen kertomaan täysin aina silloin kun kyseessä on jotain negatiivista koskien isää, mutta silloin kun isästä tulee jotain positiivista esille, kertoma kuitataan "olankohautuksella" eikä siihen oteta mitään kantaa. Tämä näkyy myös kirjaamisessa; isän ja lasten tapaamisista kirjataan ylös kaikki vähänkään negatiivinen pienintä asiaa myöten, muttei niitä positiivisia asioita.

6) Myös sosiaalityöntekijöiltä on tullut paljon asiattomia kommentteja, liittyen lähinnä isyyteeni, kykyyni toimia vanhempana ja sukupuoleeni. Olen kokenut, että äitiä suositaan lasten asioissa vain siksi, että hän on äiti ja nainen ja sen vuoksi asenteiden mukaan tärkeämpi henkilö lapsille kuin isä. Olen kuullut mm. seuraavia kommentteja; "Ei ole tullut sellaista miestä vielä vastaan, jolle voisi lapset antaa" (sos. tt ). Kysyessäni sos.viranomaisilta, miksi lapset sijoitettiin kolmansille osapuolille, eikä sijoitettu minun luokseni, vastasivat sos. tt ja sos.tt kaiutinpuhelimeen, että "olisiko meidän pitänyt jäädä odottamaan, että isästä tehdään ensimmäinen lastensuojeluilmoitus?". Mielestäni asiaton kommentti.
7) Yksi suurimmista ja eniten vahinkoa aiheuttavista virheistä on lasten sijoittaminen neljään (!) eri paikkaan. Lapset kärsivät kovin, kun eivät voi tavata heille aikaisemmin läheisiä sisaruksiaan. Myös isän on vaikeampaa järjestää lasten tapaamiset, kun on otettava huomioon kaikkien tahojen aikataulut, välimatkat yms. Isän on joutunut tilanteeseen, jossa "pitää valita" ketä lapsia tapaa ja kenen tapaamisia jättää vähemmälle. Tällaiseen tilanteeseen ei kenenkään pitäisi koskaan joutua.
8) Lapsista nuorin,, on sijoitettu ruotsinkieliseen perheeseen, joka on mielestäni todella väärin. Sosiaalityöntekijän mielestä poikani olisi hyvä puhua ruotsia, ja tähän paremman tiedon puutteessa suostuinkin aluksi. Kunnes sain tietää, että tätä tultaisiin todennäköisesti käyttämään myöhemmin minua vastaan, kun emme puhuisi lapsen kanssa samaa kieltä. Tästä asiasta on myös ennakkotapauksia olemassa, että lasta ei voida sijoittaa biologisille vanhemmilleen, jos heillä ei ole yhteistä kieltä.
9) Sos tt. on päättänyt, että lapseni (n.2v) ei voi tavata isää ilman sijaisäidin tai isän läsnäoloa sekä tapaamiset tapahtuvat valvotusti yksityisellä perhetapaamispaikassa, eli täten ei ole annettu mahdollisuutta osoittaa kykyäni pärjätä lapsen kanssa itsenäisesti. Olen myös kokenut sijaisäidin mukanaolon kiusalliseksi ja epämiellyttäväksi, sillä hän on yrittänyt tapaamisissa kontrolloida tilannetta ja saada pojan huomion pysymään itsessään. Tämä vaikeuttaa minun ja lapsen välisen kontaktin syntyä. Lisäksi sijaisäiti kutsuu itseään "äidiksi" joka ei mielestäni ole asiallista lainkaan.

Myöhemmin kun ilmaisin tyytymättömyyteni hoitopaikan henkilöstölle tapaamisten sujumisen suhteen, oli tapaamispaikoissa sijaisisä paikalla ja tapaamiset ovat sujuneet häiriöittä.

10) Sosiaalitoimi on kääntänyt toiminnallaan ja puheillaan myös äidin isää vastaan. Aiemmin äiti ja isä olivat puheväleissä ja pystyivät sopimaan asioista keskenään, mutta (äidin kertoman mukaan) sosiaalityöntekijät ovat luvanneet tiiviimpiä tapaamisia lasten kanssa ja isompia mahdollisuuksia saada lapset itselleen, jos hän kertoo kielteisiä asioita isästä ja asettuu tätä vastaan. Näin äitikin on osittain muuttanut mielipiteitään.

Jugenherbergen sind die besseren Hostels [url=http://www.creationarticles.com/user.php?login=tomasvonso]Hautarzt[/url]

olen tullut siihen tilanteeseen että lapseni ja perheeni isovanhemmat mukaan lukien on lapsen etua ajatellen ajettu syvään stressi tilaan,kun olemattomia syytöksiä ja perättömiä kanteluja on saanut selvittää viikosta /kuukaudesta toiseen 5 kuukauden ajan.toteen on näytetty niin lapsen hyvin vointi kuin kyky hoitaa ja huoltaa lapsen turvallinen elämä ja kaikki tarpeet. onnellinen perhe on murskattu pikkusieluisten ihmisten sairaalloisen puuttumisen tarpeen vuoksi. stressi tästä todistelusta ja kaikesta siihen liittyvästä virastoissa juoksemisesta on saanut minut tekemään päätöksen.olen ollut jo aiemminkin linnassa tosin nuoruuden typeryyksieni takia johon ei perheeni kuulu . joku saa vielä maksaa retuperällä olevasta sosiaalihuollosta . sosiaalihuolto on Kuopiossa ainoastaa tällä hetkellä korjaamassa saamiaaan sanktioita ja sakkoja lastensuojelun piirissä tekemättömistä töistä ja nyt ovat täysin perusteetta perheiden kimpussa saadakseen tilastot kuriin ja välttyäkseen uusilta sakoilta.jos ahdistelu ei kohdaltamme lopu ja,kun viimeiset faktat on pöytään lyöty niin kanttori soittaa loppu sävelet. suomi ihmisoikeus maana on niinkuin sais 10 kenossa yhden oikein.

meille kävi pari vuotta sitten sellanen juttu, et ukko uhkas ittemurhal ja minä lähdin hakemaa turvaa.. jouduin turvakotiin, jossa uhkailtiin minua huostaanotolla. Jos olisin lähteny kotiin sieltä, niin meijjän pikkune olis otettu huostaan... meinasin seota ku joka päivä hoettiin samaa mantraa.. jos lähdet niin otetaan huostaan.. ja kuitenkin hoettiin kuinka hyvä äiti oon...

Kiireellisiä huostaanottoja tehdään vanhempien seläntakana ja asetutaan murrosikäisten kapinoitsijoiden puolelle vanhempia vastaan, uskotaan mitä uskomattomimpia kauhutarinoita vaikka mitään todisteita yms.ei ole. huostaanotot tehdään yleensä salassa ja juuri viikonlopun lähestyessä, miksi?? Järkyttävää todella:( ennen kuvittelin tällaisten kirjoittelujen takana olevan "kaiken maailman hulluja" mutta todellisuus on todellakin aivan järkyttävää. Lastenkodit ovat surkeassa kunnossa, lapsia säilytetään likasissa asunnoissa, missä paikat repsottavat jne. Media, menkää ja katsokaa, missä kunnossa meidän lastenkotimme ovat!!!
Romaniassakin taitaa olla parempi tilanne tänäpäivänä, kuin meillä Suomessa.

#13: maryam - Espoon lastensuojlu

Nyt vasta luin aikaisemmat kirjoittelut, todellakin, samat nimet asialla!!! Eikös tässä vois jo jonkinlaista ryhmäkannetaa alkaa johonkin ihmisoikustuomioistuimeen järjestämään asiasta täällä Espoossa?

Ainakin kannattaa nyt joukolla tehdä oikeusasiamiehelle valituksia näiden kyseisten henkilöiden päätöksistä.

Our agency offer up cheap headstones and grave markers. We market slant headstones, upright headstones, flat grave markers and more.