Ei Airisto-Haverö-siltavaihtoehdolle / Nej till bro över Airisto och Haverö

#48: -  

Vertaa nyt vaikka Raisio tunnelia, konstruktioltaan tosi helppo tapaus. Sen elinikä ennenkuin poistettin käytöstä 2012 oli varsin lyhyt. Rakennettu nimittäin 1992.

Norjassakin ollaan tätä nykyään herätty että EUn direktiivin vastaisia tunnelleita ei ole kovin järkevää rakentaa. Heillä tämä oppi on vaatinut muutaman vakavan onnettemuuden ihan viime vuosina.

#52: -  

 Ja Stormälöläisetkö (tämän adressin allekirjoitaneet) voivat kertoa miten hyvin lauttayhteys toimii? Hehän saavat nauttia jo olemassa olevasta kiinteästä yhteydestä.

#53: - Re:  

Niin, minä kyllä kirjoitin kommenttini entisen Nauvon kunnan kesäasukkaana. Miksi ihmeessä joka paikkaan pitäisi saada kiinteä tieyhteys!

#55: - Re: Re:  

 Jos Stormälöläiset eivät nyt sano omaa mielipidettään, niin milloin sen saisi sanoa? Sitten kun saaremme ovat yhtä valtatietä ja ramppia? Tuntuu että pari saarta saa jyrätä ja tuhota kun vaihtoehtoja löytyy, joissa ei tarvitse viedä toisten maita ja jyrätä maan tasalle kokonaisia saaria. 

#56: Laura Johansson, viidennen polven stormälöläinen. Asunut myös Houtskarissa aikoinaan. - Re: Re: Re:  

Saa sanoa mielipiteensä kuten muutkin saa, mutta kannattaisi viitata selvityksiin eikä valehdella. 

Mutta Stormälöläiset osoittelevat nyt sormensa että muita saaria pitkin voi mennä miten vaan ilman järkeviä argumentteja. Se ei riitä että no kun me nyt emme nyt vain halua sitä mutta toisiin saariin voi rakentaa 100 miljonaa kallimpi ja 80 metriä korkeampi silta. Siinä ei vaan ole järkeä.

Maiden lunastiksista esim. Tunnelin kivilouheen varastointiin on pakkolunastettava 60 000 neliömetriä maata, kun kasat on 15 metriä korkeat. Eli louhintavarastoon tarvitaan noin tuplasti enemmän maata kuin Haverön tie tarvitsee. Jälkipolville jää tästä lunastuksesta 15 merin kivikasa perinnöksi. Stormälössä on jo tie tätä voi hyvinkin leventää pari metriä ja rakennetaa meluaidat jos nämä on tarpeen tämä ei ole uusi tie vaan parannettu olemassa oleva tie. 

Stagsundetin silta on jo romahtamaisillaan ja tämä joudutaan aivan pian uusimaan joka tapauksessa. 

Saa olla mielipiteitä mutta valehtelu on halveksittavaa. 

#56: Laura Johansson, viidennen polven stormälöläinen. Asunut myös Houtskarissa aikoinaan. - Re: Re: Re:  

 "Tuntuu että pari saarta saa jyrätä ja tuhota kun vaihtoehtoja löytyy, joissa ei tarvitse viedä toisten maita ja jyrätä maan tasalle kokonaisia saaria. "

Laura, voisitko kertoa mikä tälläinen vaihtoehto on josta ei tarvitse viedä toisten maita? Ja kuka nämä toiset ovat? 

Jos vielä voisit tarkentaa mitkä saaret on jyrättävä maan tasalle?  

#57: - Re: Re: Re: Re:  

 minä en tietääkseni ole osoitellut sormella ketään tässä, älä lähde yleistämään. Haluamme pitää kotisaaremme ja koemme edelleen, että nykyinen reitti on se oikea reitti koska se on jo olemassa. 

Minust tässä ärsyttävää on se, ettei kommentoijat uskalla puhua omilla nimillään. En usko että Stormälöläiset ovat ainoita jotka nyt suojelevat omaa tonttiaan.

#60: Laura Johansson - Re: Re: Re: Re: Re:  

Kyllä tässä osoitellaan niitä vaihtoehtoja jotka eivät ole toteuttamiskelposia, josta mikään vaihtoehdoista osu Stormälöön. esim jatketaan lautalla, silta nykyisella lauttapaikalla tai tunneli. Argumentteja ei todellakaan esitetä tai mitään faktaa perusteluksi.8

1) Lautta ei ole kiinteä yhteys jos tämä on jäänyt huomiomatta. Lauttayhteys on ylivoimaisesti kallein vaihtoehto. Ylivoimaisesti. Muuten tälläistä hanketta ei edes tutkittaisi. Kustannukset on ajurina, ei niinkään kiinteän yhteyden tuoma tarve. Valtion rahat ei riitä lauttaajeluun, tämä on vain tosiasia.

Addressin suosittelema vaihtoehto 2 maksaa 100 miljoonaa enemmän kuin Haverön vaihtoehto kokonaisuudessaan. Tämän lisäksi selvitysten mukaan tämä suora silta olisi yli 80 metriä korkeampi kuin Haverön siltaa joka tässä adressissa koetaan jättimäiseksi. Tästä ilmenee että asian ytimessä ei ole vastustusta jättisiltaa vastaan, vaan tarkoituksenhakuisesti ainoastaan Haverön siltaa vastaan. Millään järjellä ei voi perustella että paljon isompi, korkeampi ja kalliimpi silta olisi parempi vaihtoehto?

Vaihtoehto 3) tunneli, Yksi argumentti on että maata on lunastettava ja ajettava maan tasalle. Selvitysten mukaan tunnelivaihtoehdossa on varauduttu pakkolunastamaan yli kaksinkertainen(!) määrä maata tunneliaukkojen läheisyydessä kuin Haverön vaihtoehdossa. Tämä pakkolunastus tulisi räjäytyskiven säilytykseen, uusiin teihin (enemmän kuin Haverö ylittyvä tie) liittymämaata, sekä rakennusajan kiven murskaamiseen prosessialuetta. Eli tätä faktaa vasten Haverön vaihtoehto on todella paljon parempi. 

Mielipiteitä saa olla, mutta jos vaihtoehtoja esittää oman mielipiteen lisäksi pitää olla faktaa johon voi viitata. 

Ymmärtäisin tämän adressin jos tässä vastustetaan kiinteää yhteyttä kaikkine vaihtoehtoineen.

#46: - Re:  

 Ei ole yhtäkään toista tapausta joka olisi verrattavissa Nauvon nykytilanteeseen. Hylättyjä siltoja löytyy maailman sivu.

#56: Laura Johansson, viidennen polven stormälöläinen. Asunut myös Houtskarissa aikoinaan. - Re: Re: Re:  

 Sehän olisi pitänyt sanoa silloin kun maakuntakaava oli nähtävillä.

#55: - Re: Re:  

 Riittäisikö vastaukseksi se että koska kiinteä yhteys on halvempi kuin lautat. Eli jos sama rahamäärä annettaisiin molemmille niin lauttaliikenne lakkautettaisiin viimeistään 30vuoden päästä täysin. 

Eli silta sen takia että ei ole järkevää haaskata verovaroja. Toisille syyksi riittä ihan se että saaristo saisi lisää elämää.

#60: Laura Johansson - Re: Re: Re: Re: Re:  

 Jos sitten saari pidetääisiin, ja lakkautettaisiin verorahoilla yksityislossin tukemista. Ehkä mielipiteet vähitellen muuttuisi. Nyt aika pienelle asukasmäärälle maksetaan yli 200 000EUR yksityislossille tukea. Moniko muu yksityinen tieosuus saa sellaisia tukia? Tämä onkin jo ollut miniseriön tarkastelussa ja virkamiehen ehdotus on ollut että tämä tuki yksityislossille poistetaan.

#61: - Re: Re: Re: Re: Re: Re:  

 Jos ollaan valmiita maksamaan siltamaksuja eikö olisi lautta maksut paikallaa

#66: -  

 Eipä ole utopia! Käy ihmeessä tutustumassa kirjastossa ja paikan päällä miten Raippaluodon silta vaikutti elämään, yrittämiseen jne. Tulet oppimaan mikä on oikea kehitys, ja se on silta. 

Nyt olisi ehkä aika että ministeriö oikeasti antaisi vain saman verran rahaa kuin sillan 100vuoden elinajan käytettäisi vuositasolla lautoille. Sen jälkeen olisi sellaiset jonot että pulina loppuisi kertaheitolla. 

Vain joitain vuosia sitten jo pelkät siltalainan korot olivat sitä luokkaa että pelkästään niillä pidettiin lossit liikenteessä eikä lossiliikenteen kokonaiskuluilla olisi saatu lainaa yhtään lyhennettyä. Aikaisemmin siltahaaveet torpattiin siis liian kalliina, nyt siltahaaveilijat ovat oppineet pyörittelemään numeroita niin että nykyratkaisu näyttää kestämättömän kalliilta ja silta edulliselta. Lainarahallahan tuo silta joka tapauksessa käytännössä toteutettaisiin. Ei mitään takeita että nykyiset laskelmat pitäisivät paikkansa kymmenen vuoden päästä.

#69: -  

 Taas yksi joka heittää ihan tyhjästä kommenttia. Todellisuus oli ihan erilainen, ja siitä löytyy pitkiä rapportteja juuri tästä kohteesta. Niiden tekemiseen on käytetty talousasiantuntijoita. Käy siis hakemassa raportit ja saatat oppia jotain.

Jos olisit ollut hereillä kun aihealue oli aktiivinen maakuntakaavan yhteydessä olisit myös huomannut että jopa lehtiartikkeleissa esiintyi muutama varsin vakaavaraiset yhtiöt valmiina rahoittamaan vain joitakin vuosia sitten. 

Jos olisit ollut hereillä matikan tunneilla osaisit myös laskea että mitä korot nyt olisi. Ja käytökustannuksistahan saat tietoa taas kerran jos viitsit käydä asioita selvittämässä eikä vain hihasta vetämässä. Tosin en usko että sitä teet, koska tyylilaji näyttää olevan peruusteettomien asioiden heittäminen.

Mutta voitaisiin sopia vaikka heti että annetaan lauttaliikenteelle vain se rahamäärä joka korkoihin menisi. Lauttoja ei sen jälkeen tarvittaisi kuin yksi kappale, ja yövuortorkin saisivat lauttakuskit viettää mukavasti kotisängyssä. Taitaisi tulla kiireitä siltahankkeelle. 

#70: - Re:  

 Vuosikymmeniä kehitystä seuranneena tiedän tasan tarkkaan missä mennään ja sen tietää moni muukin mutta näillä foorumeilla ei maksa vaivaa tehdä pitkiä selontekoja koska asiasta oikeasti kiinnostuneilla on kaikki tietolähteet käytettävissä. Eli jos nyt lähtisit vaikka lehtiarkistoja selaamaan niin luvut löytyvät sieltä. Myös väärässä olleita "talousasiantuntijoita" löytyy maailman sivu. Kun laskelmat heittävät noin kymmenessä vuodessa häränpyllyä ääripäästä toiseen haiskahtaa jutussa pahasti propaganda ja idealistinen politiikka jossa faktat ovat unohtuneet kun päämäärä on lyöty lukkoon ennen selvityksiä. Aidosti puolueettomia asiantuntijalausuntoja ja laskelmia et tule löytämään.

#72: - Re: Re:  

 Niin, et siis viitsi pikkaisen tehdä edes vaivaa että saisit oikeata tietoa. Todettakoon että ihan tuoreitakin raportteja on julkaistu ja johtopäätös on ollut yksiselitteisesti Haverö. Taitaa olla niin että et nyt vaan osaa tosiasioita omaksua ja siten et haluakaan perehtyä olemassa oleviin materiaaleihin.

Suollat siten vaan vaihtoehtoista "totuutta". Niin taisi käydä porissa eilen kouluissakin. Tää on niin tyypillistä nykysuomessa.

Tuntuu lillmälöläiset käyvän kuumina ;) Kirjoittaisitte edes omilla nimillänne, niin kenties viestitkin pysyisivät asiallisempina. Henkilöön käyvä argumentointi tuntuu ulkopuolisesta epätoivoiselta.

#61: - Re: Re: Re: Re: Re: Re:  

Lillmälössähän on iso hylätty hiekkakuoppa lossipaikan vieressä. Sehän voitaisiin entisöidä kiviaineksella, mikä varmaan ilahduttaisi Lillmälön asukkaita. Tunnelista olisi siis myös tällainen hyöty. Norjassa vedenalaisten tunneleiden suurin kaltevuus on välillä 7-10 astetta, eli tämän tunnelin kaltevuus olisi Norjan oloissa loivemmasta päästä. EU-direktiivi ei aseta esteitä, sillä sehän sallii suuremman kaltevuuden kuin 5%, mikäli rahat ei muuten riitä. Ja tässähän kaavailtu siltamaksu 8-10 euroa on aivan kohtuuton, joten tunnelin alempi maksu olisi hyvä peruste suuremmalle kaltevuudelle.