RUDUS Lempäälän Sääksjärven kiviaineksen otto 2.vaihe

#125: Teemu Hiltunen - Re: Re: Re: Re: Rudus aikoo hakea louhintalupaa

Ymmärtääkseni tämä on konsultti-/ja korkeammalla tasolla jo päätetty toteuttaa, aluksi tosin vähän pienempänä. Perusteluna on Lempäälän keskustan ja Vuoreksen suuri sorantarve! Sic!

Pikkuisen Ammejärven kohtalo on vaarassa (Aamulehti A08, 16.4.2012)

Ruduksen hankkeen ympäristölupa menee Ammejärven takia Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Hankkeen maa-aineslupaa käsitellään Lempäälän kunnassa.
- Lisäselvitykset merkitsevät sitä, että lupahakemukset tullaan jättämään aluehallintovirastoon (aviin) ja kuntaan arviolta elokuussa, kertoo Ruduksen aluejohtaja Marko Mäntynen.
(Ote Aamulehden uutisesta)

Rudus toimii Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Vuodesta 1999 lähtien Rudus on kuulunut irlantilaiseen CRH plc -konserniin. CRH on listattu Dublinin, Lontoon ja New Yorkin (NYSE) pörsseissä. (http://www.rudus.fi/fi/aineistot/sertifikaatit)

#128: Jaakko Pitkänen Pirkkala - Pikkuisen Ammejärven kohtalo on vaarassa

Mikä on kyseisen hankkeen tilanne tällä hetkellä?

Mikä on kyseisen hankkeen tilanne tällä hetkellä?

Rudus ei ole vielä jättänyt lupahakemuksia kuntaan eikä aviin. Tämä oli tilanne kun asiaa tiedustelin Lempäälän kunnalta 24.4.2013 ja myös suoraan Rudukselta 29.4.2013.

Hankkeen tilanne lupaprosessien kannalta on siis sama kuin vuosi sitten, eli hakemuksia ei ole käsittelyssä.

Maa-ainesten ottolupaa aiotaan hakea nyt 19 ha alueelle, kun alkuperäinenhän oli 75 ha. Eli ainakin seurakunnan maat ovat jääneet pois. Tuleva lupahakemus on tod.näk. 10 vuodeksi ja todellinen kesto riippunee lopputuotteen kysynnästä.

#130: Kiinnostunut - Re: Pikkuisen Ammejärven kohtalo on vaarassa

Koko vesistöketjuunhan tämä vaikuttaa. Jokainen metsässä kävijä tietää, että nyt puhdas Sääksjärvi saa tuhdin annoksen ravinteita ja myrkkyjä. Miten ne Ammejärveen pysähtyisivät?

Pieni kertaus Ruduksen hankkeeseen:

15.1.2011 15:40
Arseenista:
Olen useamman vuoden tehnyt yhteistyötä Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) kanssa. Arseeni on yksi aihealue, joka liittyy geokemian tutkimusalueeseen. Lempäälän – Pirkkalan seutu on Suomen arseenipitoisinta aluetta. Kansalaisena huomioni kiinnittyy Ruduksen/Siton näytteenottotapaan. On erikoista, että hanke aloitetaan näin kevyesti. Kun on kysymys arseenin kaltaisesta ympäristömyrkystä, ovat kalliosta otetut pintanäytteet pelkkä hipaisu varsinaiseen arseeniongelmaan Lempäälän Sääksjärvellä.
Ympäristöluvasta:
Ruduksen/Siton YVA-selostus ja ELY-keskuksen siitä antama lausunto ovat ratkaisevia lupavaiheessa. ELY-keskuksen lausuntoon taas vaikuttavat mielipiteet ja lausunnot, joita YVA-selostuksesta on annettu. Ratkaisevaa on, mitä Lempäälän kunta lausuu ja mitä mieltä kansalaiset ovat.
Neitseellisen kivenoton ympäristöluvasta päättää Lempäälän kunta. Jos betoni-, tiili- ja asfalttijätettä käsitellään vuodessa yli 10000 tonnia, koko ympäristöluvan käsittely siirtyy aluehallintovirastolle (AVI). Muualta tuotua ylijäämälouhettakin on tarkoitus käsitellä Sääksjärvellä. Keskustelin eilen päätöksentekoprosessista aluehallintoviraston virkamiehen kanssa.
Toisin sanoen
Lempäälän kunta ja sen ympäristöhallinto ovat avainasemassa, jotta yleensäkään kiven murskaustoiminta Sääksjärvellä alkaa.

18.1.2011 13:56
Ote aluehallintoviraston virkamiehen vastauksesta otsikkoasiaan 18.1.2011:
”Vastaan keskustelujemme pohjalta yleisluonteisesti kivenlouhintaa, murskaus- ja asfalttiasemia koskeviin ympäristöluvanvaraisuus- ja toimivaltakysymyksiin.

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n ympäristön pilaantumisen vaaraan aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksella on säädetty tarkemmin luvanvaraisista toiminnoista.

Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n kohdan 7 c) kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja 7 e) perusteella kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää ja 7 f) kiinteä ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä asfalttiasema.

Ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n kohtien 7 a)-c) perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee edellä mainitut lupa-asiat.

Hanke on edellyttänyt ympäristövaikutustenarviointia YVA-asetuksen (268/1999) 6§:n hankeluettelon perusteella.

Edelleen maa-aineslain (555/1981) 4§:n perusteella hanke edellyttänee maa-aineslupaa, ellei sellaista hakijalla jo ole ko. alueen maa-ainestenottamiselle. Tämä lupa käsitellään kunnassa (7§).

Jos kuitenkin kysymyksessä on sellainen kuvauksen mukainen hanke, jossa mursketta tuodaan myös muualta käsiteltäväksi sekä jäteperäisiä materiaaleja on yli 10 000 t/v ympäristöluvan käsittelee kokonaisuudessaan (YSL 31 § 3 momentti) aluehallintovirasto. Tällöin murskauksen kivenlouhinnan ym. lisäksi (YSL 28 §:n 2 momentin kohdan 4) perusteella jätteen laitos- ja ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava myös ympäristölupa, jonka käsittelee aluehallintovirasto YSA 5 §:n 13 g) kohdan perusteella.”

9.2.2011 21:27
Pieni kertaus kuntaa koskevaan lupapäätösprosessiin
Ympäristöluvanvaraisuus- ja toimivaltakysymykset:

Ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:n ympäristön pilaantumisen vaaraan aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Asetuksella on säädetty tarkemmin luvanvaraisista toiminnoista:
Ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 1 §:n kohdan 7 c) kivenlouhimo tai sellainen muu kuin maanrakennustoimintaan liittyvä kivenlouhinta, jossa kiviainesta käsitellään vähintään 50 päivää ja 7 e) perusteella kiinteä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus tai sellainen tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä murskaamo tai kalkkikiven jauhatus, joiden toiminta-aika on yhteensä vähintään 50 päivää ja 7 f) kiinteä ja tietylle alueelle sijoitettava siirrettävä asfalttiasema.

Ympäristönsuojeluasetuksen 7 §:n kohtien 7 a)-c) perusteella kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee edellä mainitut lupa-asiat.
Maa-aineslain (555/1981) 4§:n perusteella hanke edellyttää maa-aineslupaa, ellei sellaista hakijalla jo ole ko. alueen maa-ainesten ottamiselle. Tämä lupa käsitellään kunnassa (7§).
Lempäälän kunta ympäristönsuojeluviranomaisena hallinnoi päätöksentekoketjua ympäristöjaosto – tekninen lautakunta – kunnanhallitus – kunnanvaltuusto. Virkamiehet valmistelevat ja esittelevät.
http://www.lempaala.fi/kunta_ja_hallinto/hallinto/kunnan_organisaatio/
Kun Rudus käynnistää lupaprosessin, siihen kuuluvat päätöksenteko ja lupaharkinta. Sitä vaihtoehtoa, että aluehallintovirasto (AVI) käsittelee ympäristöluvan, tässä adressissa on käsitelty mm. keskustelussa #5.
Toistan: Lempääläläiset, olkaa yhteydessä Lempäälän kuntaan! Virkamiehet tuntevat parhaiten ympäristönsuojelulainsäädännön ja kunnanvaltuutetut demokraattiseen päätöksentekoon liittyvän lainsäädännön.

12.02.2011 22:04
Lempäälän seurakunta ei anna maita louhittavaksi (Aamulehti 11.2.2011)
Otteita uutisesta:

”Lempäälän seurakunta vastustaa Rudus Oy:n suunnittelemaa kallionlouhintaa Sääksjärven taajaman länsipuolella. Kirkkoneuvoston hyväksymän lausunnon mukaan hanke tuhoaisi alueen virkistysarvot ja aiheuttaisi muun muassa melun ja raskaan liikenteen lisääntymistä Sääksjärvellä.”
”- Jos hanke käynnistyy muualla kuin seurakunnan omistamilla mailla, on yva laadittava uudelleen. Samassa yhteydessä on selvitettävä perusteellisemmin maaperän arseenipitoisuus ja … …, lausunnossa todetaan.”
”Lempäälän seurakunnan mielestä hanketta ei tulisi toteuttaa. Seurakunta ei hyväksy maidensa liittämistä louhinta- ja murskausalueeseen.”


14.4.2011 11:59
Aamulehti 14.4.2011: Ely-keskus vaatii Rudukselta isoja lisäselvityksiä

Ei taida lausunto tukea Ruduksen lupaprosessia.

19.4.2012 15:01
Pikkuisen Ammejärven kohtalo on vaarassa (Aamulehti A08, 16.4.2012)

Ruduksen hankkeen ympäristölupa menee Ammejärven takia Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston käsiteltäväksi. Hankkeen maa-aineslupaa käsitellään Lempäälän kunnassa.
- Lisäselvitykset merkitsevät sitä, että lupahakemukset tullaan jättämään aluehallintovirastoon (aviin) ja kuntaan arviolta elokuussa, kertoo Ruduksen aluejohtaja Marko Mäntynen.
(Ote Aamulehden uutisesta)

Rudus toimii Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä. Vuodesta 1999 lähtien Rudus on kuulunut irlantilaiseen CRH plc -konserniin. CRH on listattu Dublinin, Lontoon ja New Yorkin (NYSE) pörsseissä.

9.10.2013
Tässä on linkki Pirkanmaan ELY-keskuksen sivuille:
http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-pirkanmaa/-/journal_content/56/13166/100000041?p_p_auth=WamIr0f5#.UlWSQ1M9Xwk

En löydä ELY-keskuksen lausuntoa YVA -selostukseen. Jos löydätte, niin tuokaa linkki tänne! Lempäälän kunta viranomaisena voi auttaa.

KUULUTUS

Maa-aineslain mukainen lupahakemus kalliokiviaineksen ottamiseen
Hakija
Rudus Oy
PL 49
00441 Helsinki

Toiminnan sijainti
Suunniteltu toimintapaikka sijaitsee Lempäälän kunnassa, Hemminkilän kylässä
sijaitsevalla Näppilän takamaa tilalla (418-405-1-23).
Hakemuksen pääasiallinen sisältö
Maa-ainesten ottolupaa haetaan 15 vuodeksi. Louhinta-alueen pinta-ala on 19,4 ha ja koko
suunnittelualueen koko on 23,1 ha. Otettava kallioainesten kokonaismäärä on 2 600 000 km3.
Vuotuiseksi ottamismääräksi on arvioitu keskimäärin 300 000 k-m3. Maa-ainesten
ottamissyvyys on 10–34 metriä. Idässä ottotaso on +125 ja lännessä +128.
Ottotoiminta muuttaa alueen luontoa merkittävästi. Haitalliset vaikutukset kuitenkin
kohdistuvat vain ottoalueelle ja sen välittömään läheisyyteen. Suunnitelman mukaisella
ottoalueella ei ole tavattu suojeltavia tai uhan-alaisia kasveja, luontotyyppejä tai eläimiä.
Ottoalueen länsipuolella olevaan kalasääksen pesään jää noin 230 m levyinen
suojavyöhyke, jossa ei ole louhintaa. Kalasääkselle tullaan tekemään tekopesiä alueen
ympäristöön (korvaava elinympäristö). Arvokkain luontokohde ottoalueen läheisyydessä
on Perimmäisen luonto-kokonaisuus, joka sijoittuu ottoalueen itäpuolelle. Ottoalue on
rajattu siten, että Perimmäisen purolaaksoon kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ei ole.
Alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Louhinta-alueen
itäosaan rakennetaan selkeytysallas, jonka kautta ohjataan alueen hulevedet. Altaasta
rakennetaan 50 m pitkä oja, joka yhtyy olemassa olevaan ojaan ottoalueen itäpuolella,
josta vedet kulkevat Kortejärvenojan ja Ammejärven kautta Sääksjärveen.
Jälkihoitotoimenpiteet tehdään vaiheittain toiminnan aikana ja toiminnan päätyttyä
ottoalueelle tehdään viimeistelevät maisemointitoimenpiteet. Luiskat rakennetaan
kaltevuuteen 1:2. Alue palautuu metsätalouskäyttöön, eli alue verhoillaan pintamailla ja
metsitetään.
Kuljetusreitti ottoalueelle kulkee Helsinki–Tampere moottoritien (valtatie 3)
eritasoliittymästä länteen Ruskontietä/ Sääksjärventietä Kannistontielle. Kannistontietä reitti
kulkee noin kilometrin etelään, josta se kääntyy länteen Rajajärventielle. Rajajärven tieltä
rakennetaan uusi tie ottoalueelle. Maksimivuosituotantomäärä (1 400 000 t/a) tarkoittaisi
keskimäärin noin 115 raskaan ajoneuvon (ajoneuvoyhdistelmä, 40 t) käyntiä kohteessa
päivässä (arkipäiviä 250/v) maa-ainesten ottotoimintaan liittyen. Jos lasketaan ajoneuvon
tulo ja meno kahdeksi eri tapahtumaksi, on ottotoiminnan aiheuttama liikennemäärä 230
ajoneuvoa vuorokaudessa. Kuljetusten määrä vaihtelee markkinatilanteesta ja kiviaineksen
kysynnästä riippuen.

Muut vireillä olevat hakemukset
Hakijalla on samanaikaisesti vireillä samaa aluetta koskeva ympäristölupahakemus kallion
louhintaan ja murskaukseen.
Hakemusasiakirjojen nähtävilläolo
Tämä kuulutus pidetään nähtävänä 19.1.2015 – 17.2.2015 Lempäälän kunnan julkisten
kuulutusten ilmoitustaululla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana yleisesti nähtävillä
Lempäälän kunnan palvelupisteessä, osoitteessa Tampereentie 8, viraston aukioloaikana.

LEMPÄÄLÄN KUNTA

Muistutukset ja mielipiteet
Niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea (asianosainen), varataan tilaisuus tehdä
muistutuksia lupahakemuksesta. Muilla kuin asianosaisilla on mahdollisuus ilmaista
mielipiteensä asiasta. Kirjelmässä pitää mainita muistuttajan nimi, osoite, kiinteistön nimi,
RN:o, kylä ja kunta, sekä hakijan ja toiminnan nimi. Muistutukset ja mielipiteet on
toimitettava kirjallisina viimeistään 17.2.2015 Lempäälän kuntaan (os. Lempäälän
kunta/Ympäristöjaosto, PL 36, 37501 Lempäälä). Kirjelmä voidaan toimittaa myös
sähköisesti (kunta@lempaala.fi).
Kiinteistön osaomistajaa pyydetään antamaan tieto kuulutuksesta myös kiinteistön
mahdollisille muille omistajille ja haltijoille.

Lisätietoja antaa
Ympäristöpäällikkö Tiia Levonmaa puh. 050 3839 608 tai sähköposti
tiia.levonmaa@lempaala.fi

No niin viherpiipertäjät ja edistyksen vastustajat pitäkääs suuta soikemmalle. Tässähän on kyse vain rahasta ja sen tienaamisesta. Vähäosaiset ja köyhät luulevat suomen olevan jokin sosialistinen valtio jossa kansa päättää mitä yksityisen omaisuudella tehdään. Jos Rudus lupaisi murskaamosta aiheutuvista ongelmista vaikka 100 000 € jokaiseen talouteen joka asuu kilometrin säteellä luohinta paikasta ja vaikkapa 80 000 € kahden kilometrin säteellä asuville jne. Kohta kerättäisiin nimilistaa jossa sääksjärven asukkaat vaatisivat Rudusta perustamaan murskaamon. Keksittäisiin ja listattaisiin lukemattomia  hyviä puolia mitä Rudus toisi tullessaan.

Vielä jos Rudus lupaisi jokaiselle asukkaalle joka voi todistaa sairastuneensa arseenista tai kivipölystä tuntuvan korvauksen ja hoitokulut tulisi  sääksjärvestä haluttu ja kiinnostava asuntoalue joka samalla taas nostaisi kiinteistöjen hintoja. Tietenkin korvauspiiriin kuuluisi räjähdyksistä koituvien rakennusten perustuksien muiden rakennevikojen korvaus.

Saman tapaista korvausperustetta voisi käyttää jokaisesta lapsesta jos sattuu jäämään rekkarallin pyörteissä koulumatkallaan  auton alle. Kertakorvauksena kuoleman tapauksessa maksettaisiin vaikka 50 000 € ja pysyvästä vammasta tuollainen 10 000€. Pitää muistaa että lapset on sopeutuvaisia ja niille 100 € on iso raha.

Metsälampia, luontopolkuja , sieni- ja marjamaita sekä luonnossa viihtyviä eläimiä ei tarvitse korvata. Eihän niitä muutaman sadan vuoden päästä ole muutenkaan.

Näillä pikku bonuksilla  varmaan jokainen on valmis myymään sielunsa Ruduksella ja toivottamaan edistyksen saapumisen metsän keskelle.

Aamulehti tänään 21.5.16: RUDUS EI SAANUT LOUHINTALUPAA HEMMINKILÄÄN. LEMPÄÄLÄN YMPÄRISTÖJAOSTO ON HYLÄNNYT RUDUKSEN HAKEMUKSEN.

#144: Jaakko Pitkänen, Pirkkala - RUDUKSEN HAKEMUS HYLÄTTY 

LEMPÄÄLÄN KUNTA / YMPÄRISTÖNSUOJELU MUISTUTUS

MUISTUTUKSEMME KOSKEE
RUDUS OY:N KALLIOKIVIAINEKSEN OTTAMISTA JA KALLION LOUHINTAA SEKÄ LOUHEEN MURSKAUSTA LEMPÄÄLÄN KUNNAN HEMMINKILÄN KYLÄN TILALLA NÄPPILÄN TAKAMAA RN:O 1:23

1. maa-ainesten ottolupaa, jota haetaan 15 vuodeksi. Louhinta-alueen pinta-ala on 19,4 ha ja koko suunnittelualueen koko on 23,1 ha. Otettava kallioainesten kokonaismäärä on 2 600 000 k-m3.

2. ympäristölupaa, jota haetaan kallionlouhinnalle ja louheen murskaukselle.
Lisäksi lupaa haetaan aloittaa toiminta ennen lupapäätöksen tuloa lainvoimaiseksi.
Kumpaakaan lupaa eikä niihin liittyvän toiminnan aloittamista pidä myöntää.

PERUSTELUT:
Ruduksen sekä maa-aines- että ympäristölupahakemus ovat erittäin ristiriitaisia sekä yhteiskunnan että yksittäisen ihmisen kannalta. Ristiriidat ilmenevät niin terveyshaittojen kuin arvokkaan luontokokonaisuuden tuhoamisen näkökulmasta. Hakemuksessa ja sen liitteissä selvästi vähätellään asukkaan hyvinvoinnin merkitystä ja nähdään, että on yhteiskunnan etu, kun louhostoiminta aloitetaan Sääksjärvellä.
Rudus on kartoittanut luonto- ym. arvot, mutta vesittää saman tien niiden merkityksen ekologian ja ihmisen virkistyskäytön kannalta. Hakemus läpivalaisee Ruduksen arvomaailman, jossa liiketalous ajaa ihmisen hyvinvoinnin ohi. Yhdyskuntien tarvitsema kiviainestenotto on syytä hajauttaa maakunnassa eikä keskittää asutuskeskusten välittömään läheisyyteen.
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset ilmenevät parhaiten, kun häiriötekijöitä yhdistellään. Murskaustoiminta, raskaan liikenteen lisääntyminen, yhdyskuntien suunnittelemat liikenteen ja logistiikan infra-hankkeet, nykyiset rauta- ja maantiet ja lentoliikenne yhdistyneenä aiheuttavat haittojen selvää nousua. Tätä ei Lempäälän Sääksjärvellä eikä Pirkkalassa hyväksytä.
Ruduksen hankealue on luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävä. Ekologiseen verkostoon kuuluva luonnon ydinalue pienenee ja pirstoutuu kalliokiviaineksen oton sekä toiminnan aiheuttaman liikenteen vuoksi. Hanketoiminta heikentää ihmisten ja eläinten elinalueita ja vaikeuttaa liikkumista. Alueen merkitys laajana, yhtenäisenä metsäalueena heikkenee ratkaisevasti. Kiviaineksen oton myötä meluvaikutukset lisääntyvät, ja nykyisen suhteellisen hiljaisuuden häviäminen muuttaa luonnon kokemista ja laskee ratkaisevasti lähialueen virkistysarvoa huonontaen asukkaiden fyysistä ja henkistä hyvinvointia.

YKSI ihmisen kannalta pelottava asia Lempäälän ja Pirkkalan alueella on arseeni. On erikoista, että hanke aloitetaan näin kevyesti. Kun on kysymys arseenin kaltaisesta ympäristömyrkystä, ovat kalliosta otetut pintanäytteet tässä hankkeessa pelkkä hipaisu varsinaiseen arseeniongelmaan Lempäälän Sääksjärvellä.
Arseeni on terveydelle haitallinen syöpää aiheuttava ympäristömyrkky. Louhosta tai mursketta, jossa on arseenia, ei voi kuljettaa louhosalueen ulkopuolelle.
TOINEN asia on alueen kaavoitustilanne. Pirkanmaan liitossa on meneillään maakuntakaavoitus. On käsittämätöntä, että Rudus suunnittelee kivenottoa alueella, joka on kaavoituksen kannalta keskeneräinen. Minkäänlaista hyväksyttyä suunnitelmaa eikä varsinkaan rahoitusta ole alueelle kaavailluille maanteille eikä rautateille. Silloin kun ko. infra-hankkeet ovat toteutusvaiheessa, on luonnollista, että mm. mursketta tarvitaan mahdollisimman läheltä.
KOLMAS asia on alueen luonto- ja virkistysarvo. Alue kuuluu Pirkkalan lehtokeskukseen, jonka kasvi- ja eläinkanta on ainutkertainen. Viittaamme ympäristövaikutusten arviointiin - YVA -raportointiin. Näyttää siltä, että hankevastaava, Rudus ei anna arvoa tosiasioille, joita se itse on esittänyt. Päällimmäisenä jää mieleen Ruduksen vähättelevä ote, joka koskee asukkaita ja luontoa. Ekologiseen verkostoon kuuluva luonnon ydinalue pienenee ja pirstoutuu kalliokiviaineksen oton sekä toiminnan aiheuttaman liikenteen vuoksi.
NELJÄS asia, joka kiinnittää Ruduksen raportoinnissa lukijan huomion, on kulttuurinen puoli. Birgitan polku, jota on suurella vaivalla rakennettu, on sivuutettu raportissa olan kohautuksella. Emme voi kuin ihmetellä Ruduksen arvomaailmaa, kun se ei tunnista tällaista olemassa olevaa ainutlaatuista tosiasiaa.
Ruduksen hanke on ympäristön- ja luonnonsuojelulain vastainen. Hanke toteutuessaan vahingoittaa ihmisen terveyttä ja tuhoaa luontoa.

Pirkkalassa 15.2.2015
Kiinteistötunnus 604-412-0002-0191-K

Ahteenpääntie 6

33920 Pirkkala 

Jaakko Pitkänen, hallintotieteiden tohtori
0504904486
Leena Pitkänen, erikoissairaanhoitaja

#136: Jaakko Pitkänen, Pirkkala - Pieni kertaus 

 Ilmoitelkaa, kun jotain uutta tässä Ruduksen hankkeessa tapahtuu.

Jaakko Pitkänen

Pirkkala Toivio

Rudus Oy hakee lupaa kalliokiviaineksen ottamiseen, louhintaan ja murskaukseen Sääksjärvellä

Ruduksella ei ole asiaa kaavoitettavalle alueelle:

http://www.lempaala.fi/palvelut/asuminen-rakentaminen-ja-ymparisto/

#14: Kiitos kommentoijille - Re: Ruduksen Kotka - Pyhtään louhos  

Tarvitsetko henkilökohtaista ja liiketoiminta- tai sijoitusrahoitusta ilman stressiä ja nopeaa hyväksyntää? Jos kyllä, ota yhteyttä jo tänään, koska tarjoamme tällä hetkellä lainoja, joiden korko on 2%. Rahoituksemme on turvattu ja turvallinen. Asiakkaidemme onnellisuus on voimamme. lainoja 5 000 euron - 1 000 000,00 euron (EUR) ja punnan (USD) välillä, jotka ovat nyt saatavilla, ovat Business, Personal, House, Travel ja Student Loans jne. Lisätietoja saat sähköpostitse: dobsonquickloan (AT) g mail . com