Vanhankaupunginkoski vapaaksi

Ennen adressin luovuttamista kaupunginvaltuustoon toivon, että saatteen lukuisat erittäin karkeat kielioppivirheet korjataan. Lisäksi puhekielisyys ei varmasti herätä kunnioitusta asiaa kohtaan lukijassa. Myös padon purkamisella saavutettavia positiivisia ympäristövaikutuksia kannattaisi perustella kattavammin, joka ehkä lisäisi adressin allekirjoittajien määrää.

Huuhaa-adressi.

Tää on turhuuden huippu,tässä on ääliöt tekemässä adressia,säilyköön putous paikallaan,onhan siellä itäinen haara vapaana,ei missään nimessä tule patoa purkaa ja ei museovirasto siihen ikinä tule edes lupaa antamaan,sulkekaa tämä turhuuden adressi ja tehkää jotain järkevämpää ta i sitähän on turha vaatia tämän adressin tekijöiltä.....

On hyvä, että kommetteja tulee puolesta ja vastaan. Kaipaisin kuitenkin mielipiteille perusteluja. 

Moni on maininnut, ettei museovirasto tule hyväksymään padon purkamista, vaikka kyseinen virasto ei vielä ole mitenkään kommentoinut purkamista. Tietenkin museoviraston mielipide tulee ottaa huomioon päätöstä tehtäessä, mutta ylin päätäntävalta on silti kaupunginvaltuustolla. Samoin tulee kuulla myös asukkaiden mielipiteitä ja kaikkia niitä tahoja joita asia koskee.

Tämän vuoksi olisi myös suotavaa, että adressia kommentoivat perustelisivat kantansa. Oli se sitten puolesta, vastaan tai jotakin siltä väliltä. 

Noilla voitoilla huomaa keneltä voitot revitään! Ihmisten selkänahasta ja ympäristön kustannuksella!!!

Tuollaiset roistofirmat tulisi tänä herran aikana lopettaa kaikki!

Itseasiassa kaikki infrasfruktuurilla voittoa tekevät yhtiöt tulisi takavarikoida valtiolle!

#24: -  

Mistä nämä kuvitelmasi oikein lähtevät? Kalat eivät huomaisi putouksen poistumista, kun ne jo nousevat toista haaraa. Tai ok, eivät nousisi sieltä jos te kulttuurituholaiset saisitte tahtonne läpi. Se haara kuin kuivuisi. 

Ajakaa hulluuttanne, mutta ajakaa faktoilla. 

#38: Vanhankaupungin puolesta! - Re:  

 Mistä olet taas saanut kuvitelman, luulon vailla mitään todenperäisyyttä että kalat pääsevät nykyisin? Itähaarasta kun siika, vimpa tai toutain ei nouse ylös. Lisäksi putous tuo ongelmia mereen vaeltaville kaloille, myös taimenille ja lohille jotka nykyisin pääsevätkin ylös. 

Ajamme äärimmäisen tärkeää ja toteutumaan tulevaa hanketta jossa ei kulttuuriarvoja vaaranneta saati tuhota vaan vapautetaan Vantaanjoki sen arvolle kuuluvaan uomaan. Nimenomaan faktoihin ja tarkkaan etukäteisharkintaan perustuen, vastustus sensijaan perustuu täysin virheellisiin - jopa valheellisiin - argumentteihin ja kaiken muutoksen vastustamiseen. Viimeeksi mainittuun asennevammaan tuskin auttaa mikään.

Pato ilmeisesti aiheuttaa ympäröiviin asuntoihin kilometrien päähän voimakasta matalataajuista infraääntä, joka vie yöunet ja joidenkin tutkimusten mukaan myös terveyden. Vastaavaa ääntä, mistä asukkaat valittavat tuulimyllyjen aiheuttaman matalataajuisen melun vaikutuspiirissä.

#1: -  

 Tästä nyt on taas syntynyt pakkomielle tietylle pienelle porukalle, joka ei nyt tunnu näkevän mitään muuta vaihtoehtoa kuin purkaminen. Mitäpä jos nyt vaan yrittäisitte laittaa jäitä hattuun ja pyrkiä löytämään ratkaisun, joka parantaa kalojen mahdollisuutta vaeltaa ilman, että pato pitää purkaa - sellainenkin vaihtoehto varmasti on löydettävissä. Sähköntuontannon kannalta rakennelman merkitys toki on vähäinen, mutta nämä aktivistit ovat tätä pullamössösukupolvea, jotka eivät tiedä isommista jutuista mitään. Silläkin sähkön määrällä, mikä tästä voimalasta on saatavissa, voi joskus tulevaisuudessa mahdollisen kriisitilanteen aikana olla erittäin iso merkitys. Siis annettaisko nyt vaan padon olla ja voimalan valmiudessa tuottaa sähköä se mitä tuotettavissa on. Kait kalojen vaelluksen nyiyistä paremmat edellytykset ovat silti luotavissa. Historiallisen kokonaisuuden osan purkaminen ei tällaisin perustein ole lainkaan perusteltua. Jos meillä kaiken purkaminen olisi perusteltua sillä, että sitä ei ole ollut esimerkiksi vuonna 1800, niin riittäisi meillä pirusti purettavaa. Tämän padon takia mikään kalalaji ei liene kuolemassa sukupuuttoon, joten eiköhän tämä vouhkaaminen ole taas karannut aikaslailla lapasesta.

MInä vähän ihmettelen tätä valtavaa uhoa ja adressia kalakantojen pelastamiseksi. Vaikuttaisi enemmänkin siltä, että padon purkua ovat ajamassa poliittista meriittiä ja julksiuutta tavoittetelevat eliittikalastajat. Miksi juuri nyt on puhjennut suorastaan angstinen tarve VKK:n padon purkamiseksi, vaikka itäisen koskihaaran serpentiirakeneet mahdollistavat jo nyt suurimman osan vaelluskalojen noususta.

On luonnotonta ajatella, että kaikki kosket tässä maassa ovat profiililtaan samanlaisia ja että kaikki vaelluskalat käyttäytyvät samalla tavalla. Vaelluskalat hakeutuvat niille ominaisin uomiin, oli sitten koskematon koski tai keinotekoinen. Optimaalisiin tilanteisiin ei koskaan tulla pääsemään, vaikka olisi käytettävissä satelliittipohjainen kaukokartoitus menetelmä Vantaanjoen syväluotausta varten.

Edellä esitetty topografi Vantaanjoen pohjaprofiilista nyt ja padon purkamisen jälkeen on hyvin epätarkka ja korostan, että se esittää pohjaprofiilia vain poikkileikkauksena. Topografi tulisi luoda ja esittää 3D -mallina, jotta kaikki karikot ja syvänteet tulisi näkyville. Näin myös todellinen veden pinnanlasku tulisi esiin padon purkamisen seurauksena.

Oleellista on myös tarkastella Vantaanjokea kuivina jaksoina, jolloin virtaus vähenee oleellisesti ja vaarana on virtauksen mahdollinen tyrehtyminen. Tämä tarkoittaisi sitä, että ns. kuohuvaa koskea ei olisi, vaan seisovia syvänteitä. Tämä taas johtaisi niiden rehevöitymiseen.

Entä muut luontoa hyödyntävät eläimet?

Vesivarantojen alenema vaikuttaa moniin eliölajeihin ts. koko biodiversiteetti tulisi muuttumaan aivan toisenlaiseksi.

Liuonto on valitettavasti sellainen, että jos siihen kajoaa tavalla tai toisella, sitä ei koskaan enää saa palautettua entiselleen!

Padon purkamisella mennään ojasta allikkoon. Adressissa esitetty graafi jo osoittaa, että padon purkamisen seurauksena, vantaanjoen alajuoksulle tulee muodostumaan seisovia vesialtaita. Pohjaprofiili vaihtelee merkittävästi, jolloin oletetut koskialueet eivät tule toteutumaan. Se mihin Vantaanjoen virtausnopeus VKK:n kohdalla perustuu, on veden laskukulma. Jos pato puretaan, vapautunut pintavesi purkautuu ja jäljelle jäävä vesimäärä asettuu vatupassiin, muodostaen em. seisovia vesialtaita.

VKK:n kohdalla virtausnopeus vaihtelee välillä 1,4m3/s -  317m3/s, eli vaihteluväli on yli 200 kertainen.

VKK:n ja Pikkukosken välillä joen leveys on luokkaa 10m ja syvyys vaihtelee 2-5m.

Jos tarkastellaan minimivirtausta 1,4m3/s ja jos siitä otetaan kuutiojuuri, yhden sivun pituudeksi tulee 1,12m. Jos nyt vähän derivoidaan, eli levitetään tätä kuutiota 10m:n leveydelle, saamme laskettua vedenpinnan korkeuden /s:

1,12m x 10m x Xm = 1,4m3 => Xm = 1,4m3/11,2m = 0,125m

Vedenpinnan korkeus asettuu siis vaivaiseen 12.5cm:iin!

Jos nyt oleteaan, että veden pinta-ala, ilman suhteellinen kosteus ja auringon säteilyenergia pysyvät vakioina, silloin veden kapasiteetti on ratkaisevassa asemassa. Näin vähäiset vesimäärät haihtuvat hyvin nopeasti. Tuloksena voi olla mutavellinen uoma.

Jos virtausnopeus on maksimissaan, eli 317m3/s ja jos tästä otetaan kuutiojuuri, yhden sivun pituudeksi tulee n. 6,8m. Jos nyt jälleen vähän derivoidaan, eli levitetään tätä kuutiota 10m:n leveydelle, saamme jälleen laskettua vedenpinnan korkeuden /s:

6,8m x 10m x Xm = 317m3 => 317m3/68m = 4,66m

Vedenpinnan korkaus asettuu maksimissaan siis 4,66m:iin.

Vedenpinnan korkeuserot ovat siis luokkaa 12,5cm - 4,66m.

VKK:n ja Pikkoksen välillä vedenpinnan syvyys vaihtelee 2-5m. Jotta seisovat vesialtaat saadaan tyhjennettyä, se vaatii mittamia ruoppaustöitä tällä matkalla ja vaikka näin tehtäisiinkin, minimivirtaus on edelleen 1,4m3/s.

Maksimivirtauksen aikana, ruoppauksen syvyys vaikuttaa näkyvän vedenpinnan korkeuteen, joka hyvin todennäköisesti alenee huomattavasti. Ja kun ruoppaus on suoritettu, seuraava kuiva jakso (virtaus 1,4m3/s) tuo tulleessaan ongelman, joka näkyy mutavellisenä syvänä uomana.

Olisi siis todella mielenkiintoista kohdata ne intressit, jotka kuvittelevat kykenevänsä ennallistamaan VKK:n. Luontoa ei yksinkertaisesti ole mahdollista ennallistaa ns. "luonnolliseen tilaan", sellaista ei ole olemassakaan. On vain luonnossa tapahtuvia alinomaisia variaatioita, joihin me emme kykene vaikuttamaan muuten kuin tuhoamalla luontoa.

Erämaissakin luonto muokkautuu ympäristön vaikutuksesta ja tämä samainen vaikutus tulee myös näkymään VKK:n kohdalla siitäkin huolimatta, vaikka meillä olisi huippu teknologiaa käytettävissämme ja hyvin tarkkoja laskelmia jonkin asian ennallistamisessa.

HSi (avaruusinsinööri)