Otaniemen kampusalue näyttää varmaan hienolta aurinkoisena kesäpäivänä helikopterista katsottuna.

Tunnen Otaniemessä pitkään työskennelleitä ja myös siellä opiskelleita. Heidän mukaansa TKK:n eri alojen opiskelijat, opettajat ja tutkijat ovat keskimäärin aika vähän tekemisissä toistensa kanssa. Parin neliökilometrin alueelle ripotellut kymmenet rakennukset eivät mitenkään edistä ihmisten kohtaamista ja kanssakäymistä. Nimenomaan ihmisethän - opiskelijat, opettajat, tutkijat, kv-koordinaattorit, informaatikot jne jne - tässä pitääkin saada aktiiviseen vuorovaikutukseen keskenään. Ja jos Otaniemi olisi niin synergiaa tihkuva kampus kuin jotkut sitä markkinoivat, niin miksi siellä puuhataan kukin omissa ympyröissään?

Otaniemen elävoittäminen siirtämällä TaiK sinne on väärä ratkaisu. Jokaisella kolmella Aalto-korkeakoululla voisi sen sijaan olla "haarakonttori" kahdella muulla kampuksella. Otaniemeen sijoitettuna TaiK menettäisi nopeasti oman identiteettinsä ja samalla sen kiinnostavuuden, jonka takia se on alunperinkin ollut houkutteleva kumppani kahdelle muulle Aalto-korkeakoululle.

Jos Otaniemen kampukseen halutaan satsata rahaa, olisi uudisrakentamisen asemesta paljon tärkeämpää ryhtyä peruskorjaamaan Alvar Aallon suunnittelemaa rakennuskantaa, joka on paikoin hälyttävän huonossa kunnossa. Teekkaritkin ansaitsevat kunnolliset tilat opiskelulle ja tutkimuksen tekemiselle.

TaiK Kalasatamaan ja arkkitehtiopetus mielellään mukaan! :-)

#26: Antti Ikonen - Otaniemessä ei ole synergiaa nytkään - mistä sitä yhtäkkiä loihdittaisiin?

Otaniemen rakennuskannan peruskorjaaminen alkaa jokatapauksessa, Aallon kampusratkaisuilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa. Peruskorjaaminen on osa täysin normaalia rakennusten kunnossapitoa, ei sillä ole mitään yhteyttä investointeihin, eli "rahan satsaamiseen".

Arkkitehtiopetus ei siirry Otaniemestä minnekään, rehtori Teeri pelkää arkkitehtuurin ja tekniikan yhteistyön puolesta jo siinäkin tapauksessa, että AAD sijoitetaan Otaniemeen. Tämä on yksi syy sille, miksi AAD-hanketta lykättiin puolella vuodella eteenpäin.

Ja tosiaan synergiaa voisi Otaniemessä olla enemmänkin, siinä olet oikeassa. Toisaalta synergiat TKK:n sisällä ovat monessa kohtaa varsin ohuita aivan perusmatematiikan, fysiikan ja kemian ulkopuolella.

Synergiat syntyvät usein konseptitasolla, kun taas insinööritieteet toimivat konseptitason alapuolella omilla kapeilla erikoisaloillaan. Nokia käyttää massiivisia määriä rahaa insinööritutkimukseen, mutta tulokseksi ei saada tajunnan räjäyttävää hyvin myyvää tuotetta; synergiaa ei synny. TaiK ja HSE pystyisivät tuomaan insinööritieteiden yläpuolelle sen konseptitason, jolla synergiat sitten syntyisivät. Yksi esimerkki konseptitasosta on Luukku-talo: arkkitehtuurin laitoksen konseptin ympärille löytyi synergioita hyvin monelta TKK:n laitokselta (ja TaiKista ja HSE:stä), ilman konseptia samoja synergioita tuskin olisi edes keksitty etsiä.