#1747: - Sionismi ja dispensationalismin harha

minä uskon ,että Juutalainen kun uskoo ,että Jeesus kristus Jumalan poika on sovittanut hänen syntinsä kerran ristin puulla

eli messias/voideltu! Hän pelastuu,niinkuin me pakanat kun olemme uskoneet ,pelastumme!

#2972: - Re: Sionismi ja dispensationalismin harha minä uskon ,että Juutalainen kun uskoo ,että Jeesus kristus Jumalan poika on sovittanut hänen syntinsä kerran ristin puull eli messias/voideltu! Hän pelastuu,niinkuin me pakanat kun olemme uskoneet ,pelastumme!

Kaksi uskoa:

Toinen uskoo, että Jeesus on Messias ja tulee toista kertaa = kristinusko

Toinen uskoo, että Messias saapuu ensimmäistä kertaa, eikä Hän ole Jeesus = juutalaisuus
Juutalaisen uskon pääkohtiin kuuluu oppi messiaasta, joka tulee aikojen lopulla päättämään Israelin kansan diasporan ja tuomaan ikuisen maailmanrauhan sekä oikeuden.

Neitseestä syntynyt ei ole Messias”
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/4949-neitseesta-syntynyt-ei-ole-messias

Suomen juutalaisten seurakuntien keskusneuvoston puheenjohtaja Gideon Bolotowsky ja Tampereen tuomiokapitulin hiippakuntadekaani Ari Hukari debatoivat pääsiäisen Kotimaa-lehdessä siitä, onko Jeesus Messias.

Messiaan pitäisi Raamatun kirjoitusten mukaan olla Daavidin sukua. Mutta neitseellisesti syntynyt poika ei Bolotowskyn mukaan voi olla Daavidin sukua.

Kristittyjen mukaan Jeesuksen messiaanisuus on ennustettu Vanhan testamentin kirjoituksissa. ”Vanha testamentti” on Bolotowskyn mukaan puhtaasti kristillinen käsite.

– Juutalaisten J-la ei ole kuolevainen, eikä hänellä näin ollen ole ollut eikä ole tarvetta kirjoittaa mitään testamenttia. Juutalaisen Raamatun profeetat eivät myöskään ennustaneet vuosisatojen päähän vaan varoittivat aikalaisiaan. Näin ollen väitteet siitä, että 700 vuotta ennen Jeesusta elänyt profeetta Jesaja olisi ennustanut J-lan lupaisten täyttymisen Jeesuksessa on kristillistä, vaan ei juutalaista teologiaa, Bolotowsky sanoo Kotimaa-lehdelle.

Bolotowsky viittaa myös kristittyjen uskoon Jeesuksen kaksinkertaisesta messiaanisuudesta.

– Jos Messias sattuu tulemaan minun elinaikanani, lupaan kysyä, onko hän ollut maan päällä jo aiemmin.

Messias (voideltu, hepreaksi מָשִׁיחַ, mashiach), viittaa arvonimenä muinaisen Israelin kuninkaiden ja pappien virkaanastumismenoihin, joiden alkuperä on ehkä vielä vanhemmissa menoissa. Vaikutusvaltainen henkilö voiteli kuninkaaksi asetettavan pään hänen kuninkuutensa merkiksi. Esimerkki tästä käytännöstä mainitaan Raamatussa, 1. Samuelin kirjassa, missä kerrotaan kuinka profeetta Samuel vihki Israelin ensimmäisen kuninkaan Saulin. "Herra antaa sinulle myös merkin siitä, että hän on voidellut sinut kansansa hallitsijaksi" (1. Sam. 10:1 ^[1]), hän sanoi Saulille kaadettuaan öljyä tämän päähän.

Vanhan testamentin profetiat lupasivat juutalaisille kuningas Daavidin sukuisen Messiaan, jonka tultua Israelin valtakunta rakennettaisiin uudelleen. Juutalaiset odottavat yhä tätä Messiasta, jonka tulon merkkinä ovat:

• ikuinen ja universaali rauha (Jes.2:4; 11:5-9 ja Miika 4:3-4)
• juutalaisten kokoaminen kaikista maailman ääristä Israelin maahan (Jes.11:12; 27:12-13)
• Kolmannen Temppelin rakentaminen Jerusalemiin (Miika 4:1 ja Hes. 40-45)
• yleismaailmallinen vanhojen kulttien hylkääminen ja yhden Jumalan tunteminen (Jes.11:9-10; 40:5 ja Sef. 3:9)

Kristityille arvonimen Messias ainoa oikea haltija, odotettu kuningas, oli Jeesus Nasaretilainen. Ensimmäinen muistiin merkitty tapaus, jolloin hänet tunnustettiin sen haltijaksi, on Luukkaan evankeliumin luvussa 9, missä Pietari sanoo: "Sinä olet Kristus, Jumalan Voideltu" (Luuk.9:20 ^[2]).

Islamilaisuudessa Jeesusta pidetään Messiaana (Masih), jonka paluuta odotetaan, mutta samalla odotetaan myös toisen messiaanisen hahmon, Mahdin, paluuta.

Kristus (khristos), on suora käännös Messiaasta, voideltua tarkoittava kreikan kielen sana, jota kristillinen alkukirkko käytti Messiasta tarkoittavana arvonimenä.