#3: hessu - Erinomainen sisältö adressilla

HYVÄ  SISÄLTÖ.. Meillä  tehtiin täälä  kuntaliitos   mutta  samantien  kaikki palvelut  katos osittain jopa 60 km päähän.terveyskeskus tuli  sairaanhoitaja vetoiseksi joka tutkii kuka pääsee lääkärille ja kuka lähtee asperiinillä kotiin. Ei kulje linja-autot  sivukunnista kaupungiin mistä sais palvelut.kaiken piti kestää 5 vuotta samanlaisena ,vaan ei kestänyt.Sopimuksen perässä luki  ellei tilanne  muutu,JA JO toisen   uuden  valtuustokokouksen jälkeen se muuttui ja nuijan koputus pöytään  niin palvelut loppui.

#3: hessu - Erinomainen sisältö adressilla

Kuntauudistuksessa ei kuunnella kansalaisia

Kuntauudistus kirjattiin hallitusohjelmaan selkeästi ja Hallinto- ja kuntaministeri Virkkunen on aloittanut kuntauudistukseen tähtäävät valmistelutyöt samalla aktiivisuudella, jolla hän edellisen hallituksen aikana opetusministerinä toimiessaan valmisteli peruskoulun tuntijakouudistusta. Tuntijakouudistus olisi lisännyt oleellisesti kuntien kustannuksia ja peruskoulujen toiminnan turvaaminen eripuolilla Suomea olisi heikentynyt uudistuksen myötä.

Jyrki Kataisen hallituksessa Henna Virkkusesta tuli hallinto- ja kuntaministeri, mutta hänen tapansa toimia herättävät suurta ärtymystä eripuolilla Suomea, sillä kunnissa joiden taloudellinen tilanne on vakaa ja kunnat kehittyvät hyvin ei ole tarvetta kuntaliitoksiin. Kunnille tulee antaa taloudellisen tilan ja kehitysnäkymien ollessa suotuisat valita muiden yhteistyömuotojen kehittäminen naapurikuntien välisesti.

Ruotsissa on 290 kuntaa ja maakäräjiä 20. Näillä on myös merkittävä oikeudellinen verotusoikeus. Jokaisessa maakäräjillä/kunnissa on oma budjetti käytettävänään sekä valtuustot jotka ohjaavat näiden toimintaa kaikissa sen muodoissaan. Kuntien ja maakäräjien tehtävänä on myös hoitaa asukkailleen kaikki hyvinvointipalvelut ja näissä kuntien rooli on merkittävä. Suomen ottaessa mallia Ruotsin kuntamallista nykyiset kuntamme säilyttävät mahdollisuuden vaikuttaa itsenäisesti peruspalveluihinsa, mutta vahvasti epäilen hallituksen tahtotilaa vaan keskitetään kaikki hallinto suur-kuntaan ja sen reuna-alueet tulevat pidemmällä aikajanalla näivettymään sekä palvelut heikkenemään.

Suunniteltujen työssäkäyntialueiden ydinkuntien taloudet eivät nykyisinkään ole vakaalla pohjalla ja tämän kertoo näiden kaupunkien tilinpäätöstiedot. Seurauksena tulisi olemaan yhdistyneiden kuntien osalta palveluiden karsimista ja erityisesti ne ihmiset tulisivat kärsimään, joilla etäisyyden ydinkunnan keskukseen on pisimmät ja kuntaliitoksen kohteeksi joutuneet kunnista leikattaisiin ensimmäisenä palveluja. Tutkittua tietoa on olemassa aiemmista kuntaliitoksista ja näin tulisi myös näissä työssäkäyntialueliitoksiin tähtäävissä käymään.

Kuntauudistuksen toteuttamisen tulee tapahtua hallitusti kuntien välisenä yhteistyönä neuvotteluin, sillä näin kuntaliitoksille syntyy kestävä pohja myös kuntalaisten keskuudessa. Kuntalain 1§ mukaan Suomi jakautuu kuntiin, joiden tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kunnan ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto ja kuntalain 8§ mukaan valtionvarainministeriö seuraa yleisesti kuntien toimintaa ja taloutta sekä huolehtii, että kuntien itsehallinto otetaan huomioon kuntia koskevan lainsäädännön valmistelussa. Mielestäni kuntaliiton henkilöt eivät edusta kuntia vaan kuntaliittoa. Hallitus joutuu polkemaan kansalaisdemokratiaa ja kansalaistemme oikeuksia valitettavan pahasti.