Koska  kysymys kristinuskosta,  ja mitä se on? -  on olennainen pohja tämän keskustelunaiheen taustana. Saanen tuoda taas jotakin kirjasta Kenneth  E. Bailey:Jeesus lähi-idän asukkaan silmin.

Muistatte kertomuksen,  jossa Jeesus tuli Fariseus Simonin kotiin.

Otan itekkin avuksi tuon tekstinkirj.sivun:

 Nainen Fariseus Simonin luona Luukas 7:36-50

(Supistelen laajasta sepustuksesta tärkeimmät.)

Osa 1. Rakenteesta:

• Kertomus on todellinen helmi.
  
  Se on talletetttu seitsenkohtauksisena ”kehäsommitelmana,” jollaisia esiintyi jo kirjaprofeetoilla.
  
  Johdanto (fariseus, Jeesus ja nainen)
        . Naisen rakkaudenteko (toimintana)
              . Vuoropuhelu (Simon arvioi väärin)
                   . Vertaus
              . Vuoropuhelu (Simon arvioi oikein)
        . Naisen rakkauden teko ( jälkeenpäin)
  Päätös (fariaseus, Jeesus ja nainen)
  
  
  Seitsemän kohtauksen keskelle sijoittuva vertaus on kertomuksen huippukohta. Kyseessä on kehystetty vertaus. Myös kertomuksessa Jeesus ja Kanaaanilainen nainen – oli keskellä lyhyt vertaus.
  
  

  
  Hebrealaiselle lukijalle masal (vertaus)
  saattoi kuitenkin esiintyä monessa muodossa:
  
  kielikuvana,
  vertauksena,
  sananlaskuna tai
  dramaattisena käytännön toimintana.
  
  
  

  
  
  

#41099: -  

 
Osa 2

Lukuunottamatta kohtaa, jossa ”rabbi” on todennäköisesti muutettu opettajaksi, tekstiin ei ole lisätty selittäviä huomautuksia. Parasta olettaa, että se on kirjoitettu ennen evankeliumien kokoamista.

Todennäköisemmin Luukas sai sen haltuunsa kirjallisessa muodossa oleskellessaan Jerusalemissa apostolien yhteydessä vuosina 56 – 58jKr,

Luukas käyttää Apt. Teoissa 21:1-8 pronominia ”me” – viitatessaan itseensä ja Paavaliin. Tuosta kohdasta eteeenpäin sana häviää. Luukas on silti edelleen pyhässä maassa. Apt.Teot 21:1 kohdassa taas ”me” purjehdimme Italiaan.

                                ..   ja siten se sisältää silminnäkijöiden  todistusta (Luuk 1:2)