#39580: - Re: Omituista paradoksaalisuutta?

"Tutkimuksissa on lisäksi noussut esille, että vanhempien rakastava suhde lapsiin on tärkeämpi kuin heidän sukupuolensa."

Mielipidekirjoitus Savon Sanomissa 23.7.14 osoittaa jotain aivan muuta:

"Aivan oikeutetusti viitattiin siihen, että lapsen yhteyden biologisiin vanhempiinsa voi katkaista myös avioero. On kuitenkin eri asia, jos lapsen isän tai äidin puuttumista vahvistetaan jo lainsäädännön tasolla.

Ilman isää kasvanut Alana Newman kirjoittaa: ”Jos ihmiset voivat ottaa pois jotakin niin kallisarvoista kuin äidin tai isän, ja saada meidät tuntemaan kiitollisuutta tästä menetyksestä, mitä muuta ihmiset voivat ottaa meiltä pois?”

Vaikka Newman kasvoi rakastavan äitinsä hoidossa, hän tunsi itsensä tieteelliseksi kokeeksi.

Monet aikuisiksi kasvaneet sateenkaarilapset tuovat esille pelkonsa, että sukupuolineutraali avioliittolaki kaventaa lasten mahdollisuuksia avoimesti ilmaista isän- tai äidinkaipuutaan.

Sukupuolineutraalin avioliittolain perusongelma on siinä, että se asettaa aikuisen oikeudet lapsen oikeuksien edelle. Valitettavasti viime aikojen keskustelussa aikuisten oikeus saada lapsi näyttää painavan enemmän."

http://www.savonsanomat.fi/mielipide/mielipidekirjoitukset/oikeus-isaan-ja-aitiin/1856370

#39585: - Re: Re: Omituista paradoksaalisuutta?

Lapsuus ja nuoruus ovat pitkiä aikoja ihmisen elämässä. Ihmiset eivät pysähdy miettimään asiaa esim. pienen ihmisen kannalta. Sukupuolineutraali avioliittolaki kaventaa lasten mahdollisuuksia avoimesti ilmaista isän- tai äidinkaipuutaan. Ei myöskään pitäisi asettaa aikuisen oikeuksia lapsen oikeuksien edelle.

#39585: - Re: Re: Omituista paradoksaalisuutta?

Hieno kommentti KERTAKAIKKIAAN!