#36053: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Otsikko

Avioliitostahan puhutaan, joten ei jalattomuus miestä haittaa menemästä naisen kanssa naimisiin. Muutkin voimassa olevat lait hänen oikeuksiaan turvaavat.

Suvussani on ollut nyt jo edesmennyt nainen, joka sodan aikana astui miinaan ja menetti jalkansa. Myöhemmin hän avioitui ulkomaalaisen kanssa ja muutti sitten miehensä kotimaahan. Suomen valtio kustansi hänelle vammautumisesta aiheutuneet hoidot hänen  kuolemaansa saakka.

#36054: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Otsikko

En kyllä nyt puhunut sotainvalidin oikeudesta mennä naimisiin vaan muista oikeuksista, kuten liikkua yleisissä tiloissa jne. Mutta niinhän se usein käy: Kun osoittaa Kaalepille sormella taivaanrantaa, Kaaleppi katsoo sormea...

Perhe muodostuu aikuisten välisenä liittona, jossa ollaan yleensä rakkaudeksi kutsuttavassa kiintymyssuhteessa ja jossa voi olla tai olematta huollettavina alaikäisiä lapsia, joko omia tai adoptoituja. Joskus perheessä on tietysti vain yksi aikuinen huoltaja. Tähän kaikkeen pystyvät periaatteessa kaikki aikuiset oman ja puolison sukupuoleen katsomatta.

Ja koska homojen kykyä ylläpitää perhettä ja huoltaa lapsia ei voida pitää sen huonompina kuin muidenkaan ihmisten, muodostuu nykyisessä avioliittolaissa tuolla aiemmin mainittu selkeä syrjintätilanne. Perusteen pitäisi näet olla sellainen, jolla avioliitto evätään myös muilta vastaavan "riskitason" ihmisiltä ja silloinkin näyttöön perustuvin perustein. Näin ei kuitenkaan tapahdu, vaan päinvastoin paljon korkeamman riskin lapsilleen tuottavien aikuisten annetaan mennä naimisiin ja tehdä lapsia.