#33255: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

Kiitos näistä Bo Giertz linkeistä. Tutustuinkin jo joihinkin, Giertzin johdanto oli ainakin minulle valaiseva tiedon suullisesta siirtämisestä........ miten tarkkaan pidettiin huolta tiedon eteenpäin viemisestä, ulkoa opetellen kaikki.

" Juutalaisuudessa – kuten usein muutenkin antiikin maailmassa – pidettiin erityisessä arvossa puhuttua sanaa, sitä, mikä voitiin kuulla elävänä äänenä, ja sitä pidettiin kirjoitettua sanaa luotettavampana. Siksi rabbit vastustivat kirjoitusten suullisen selittämisen muistiinmerkitsemistä, ja varhaiskirkon kirjoittajat antavat monessa kohdin ymmärtää, että myös alkuaikojen kristillisyyden piirissä pidettiin hätäratkaisuna ja vanhasta hyvästä järjestyksestä poikkeamisena sitä, kun aikaisemmin ihmisten sydämessä ja muistissa säilynyttä aarretta alettiin panna paperille."

Oliskohan tästä linkistä kenellekään hyötyä:

Raamatun kronologia

eli Raamatun tapahtumien aikajärjestys

http://www.koprat.info/raamatun_kronologia.html

#33260: - Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re: Re:

No mää taas kiitän Sua tuosta tiedosta,  että suullinen katsottiinkin varvemmaksi,    siihen on varmaan ihan järkevät  perusteensa olemassa,  vaikka äkkiseltään tuntuu oudolta.

Mietin,, että pistäisinkö jatkoa tuosta hist.tiedostosta,  ja taidan laittaakkin,  kun siitä nyt vihdoin tulee selkee kuva tästä tulkintojen tekemisen historiasta.  Ja ollaan usein oltu näiden kysymysten äärellä.  Parashan on sieltä lukea,  mutta jos vähän ronklaan tänne tärkeimpiä.  Vaikkei siinä mitään löysiä olekkaan.

Uuden tutkimussuunnan ensimmäisenä edustajana voidaan pitääThomas L. Thompsonia ja hänen patriarkkojen historiaa käsittelevää kirjaansa     (The Historicity of the Patriarchal Narratives, 1974)
Amerikkalainen, Kööpenhaminassa toimiva Thompson on uusimmanyleisteoksensa (Early History of the Israelite People From the Writtenand Archaeological Sources,1992) ja sen saaman suuren julkisuudenmyötä myös noussut uuden linjan kärkinimeksi.

Thompson kutsuuomaa lähestymistapaansa uudeksi paradigmaksi
tai Raamatun historianpurkamisohjelmaksi (deconstruction of Biblical historiography).

Tuloksena syntyy uusi “riippumaton Israelin historia” (independenthistory of Israel).

Vastustajat kutsuvat tämän suunnan edustajia minimalisteiksi, 
koska heille Israelin historiasta jää käteen vain äärimmäisen vähän
kerrottavaa.

Tärkeimpinä uuden paradigman kannattajinavoidaan mainita seu-
raavat tutkijat: Lemche,
J. A. Soggin,
Hopkins,
Ahlström,
P. R. Davies,
J. Van Seters,
J. H. Miller & J. M. Hayesja
Coote & Whitelam.  

SuomessaRisto Lauha on esitelmissään asettunut tukemaan tämän linjan näkemyksiä‭





"Uudessa paradigmassa luovutaan heti tutkimuksen lähtökohtana vanhasta, Raamatun historiaan perustuvasta tavasta tulkita Israelinhistoriaa. Materiaalina sanotaan käytettävän ensisijaisesti arkeologistaaineistoa sekä vanhoja piirtokirjoituksia.

Raamatun aineistoa käytetään vain sikäli, kun se on sopusoinnussa muun materiaalin kanssa.   Sitä pidetään epäluotettavana historian kuvaajana siksi, että se ensiksikin on uskonnollista tekstiä ja toiseksi koska se on kirjoitettu useitasatoja vuosia siinä kuvattujen tapahtumien jälkeen.

Näin ollen se ei voi tietää mitään todellista, huom!   (  KYllä nyt kai kaikki varmaan sen ymmärsi!   :)   Vai mitä?)
Israelin varhaisista vaiheista. Vanhan testamentin  kirjoittamisajankohtana pidetään aikaisintaan pakkosiirtolaisuudenaikaa, mutta sen synty saatetaan sijoittaa myös hellenistiseenaikaan. Näin ollen aikaero perinteiseen israelilaisten maahantulonajankohtaan on 700, jopa 900 vuotta. 

( PDF-tiedosto  Googlen luettelosta)