Adressi Pirkanmaan musiikkiopiston ja Tampereen konservatorion sekä tamperelaisen musiikinopetuksen saavutettavuuden puolesta
Tampereen kaupunginhallitus teki 6.11.2023 taiteen perusopetuksen musiikki- ja tanssikoulutuksen järjestämisestä periaatepäätöksen, jonka mukaan kaupungin tila- ja toiminta-avustus ohjataan viimeistään vuodesta 2027 alkaen vain yhdelle musiikin laajaa oppimäärää antavalle perusopetustoimijalle. Uudet toimitilat remontoidaan Hiedanrantaan, jonne opetuksen suunnitellaan siirtyvän.
Me allekirjoittaneet yksityishenkilöt, yhdistykset ja yhteisöt vaadimme, että kaupungin tuki tulee suunnata jatkossakin sekä Pirkanmaan musiikkiopistolle että Tampereen konservatoriolle siten, että molempien oppilaitosten olemassaolo voidaan taata ja musiikki- ja tanssinopetuksen korkea taso, monipuolisuus ja saavutettavuus säilyy Tampereella. Pidämme myös tärkeänä, että ainakin osa musiikkialan taiteen perusopetuksesta pysyy keskustan alueella.
Tämä adressi liitetään Tampereen kaupungille osoitettuun kuntalaisaloitteeseen.
Perustelut:
Kasvavana kaupunkina Tampere tarvitsee kaksi itsenäistä taiteen perusopetusta antavaa musiikkioppilaitosta, jotta koulutuksen taso, monipuolisuus ja saavutettavuus voidaan taata. Tällä hetkellä Pirkanmaan musiikkiopisto ja Tampereen konservatorio toimivat Tampereella ja sen lähikunnissa alueella, jossa on noin 332 000 asukasta. Vertailun vuoksi mainittakoon, että esimerkiksi Espoossa (314 000 asukasta) on neljä (4) ja Helsingissä (664 000 asukasta) on yksitoista (11) valtionosuutta saavaa musiikkioppilaitosta.
Pirkanmaan musiikkiopisto (PMO) ja Tampereen konservatorio kuuluvat jo nykyään Suomen suurimpiin musiikkioppilaitoksiin. Kaupungin suunnittelemassa liitoksessa PMO ja Tampereen konservatorio yhdistyisivät yli 3000 oppilaan laitokseksi. On epäselvää, mitä hyötyä tällaisella ylivoimaisesti maamme suurimmalla musiikin perusopetuksen organisaatiolla saavutettaisiin. Molemmat oppilaitokset ovat jo nyt riittävän suuria tarjoamaan monipuolista ja laadukasta musiikin- ja tanssinopetusta. Samalla oppilaitosten hallinto ja muu henkilöstö on pysynyt inhimillisessä koossa, mikä on näkynyt oppilaille ja heidän perheilleen oppilaslähtöisyytenä, joustavuutena ja yhteisöllisyytenä. Tästä esimerkkinä on Suomen musiikkikasvatusseura ry:n viime vuonna PMO:lle myöntämä Vuoden musiikkikasvatusyhteisö -tunnustuspalkinto.
Tällä hetkellä sekä Tampereen konservatorio että PMO toimivat Tampereen keskustan tuntumassa muiden kulttuurilaitosten, taidelukioiden ja musiikkipainotusta tarjoavien peruskoulujen läheisyydessä. Tämä on ollut laitosten välisen yhteistyön ja oppilaiden kannalta merkittävä etu. Nyt kaupunki haluaa keskittää taiteen perusopetusta Hiedanrantaan. Pidämme tärkeänä, että musiikinopetus säilyy jatkossakin myös keskustan alueella, jotta musiikinopetus olisi edelleen helposti saavutettavissa eri puolilta laajenevaa kaupunkia.
Tavoitteellinen musiikkiharrastus edellyttää monia käyntikertoja viikossa oppilaitoksessa. Etenkin muskarilaisten, pienimpien musiikkiopistolaisten ja isojen instrumenttien soittajien harrastus riippuu paljolti perheen sujuvista kuljetusmahdollisuuksista. Ratikkakaan ei ratkaise kaikkien oppilaiden kulkemisia. Kiinnostus musiikkiharrastusta kohtaan tulevaisuudessa todennäköisesti vähenee, jos harrastukseen kulkeminen koetaan liian haastavaksi ja aikaa vieväksi.
Pirkanmaan musiikkiopisto ja Tampereen konservatorio ovat olleet tärkeä osa kaupunkimme kulttuurielämää jo vuosikymmeniä: perinteikäs Tampereen konservatorio on toiminut vuodesta 1931 ja PMO vuodesta 1970. Molemmat valtakunnallisestikin arvostetut oppilaitokset ovat kehittäneet omaleimaisen oppilaitoskulttuurin ja opetustarjonnan sekä erilaiset opetussuunnitelmat. Nämä ovat tärkeitä kriteerejä harrastuspaikkaa valittaessa. Oppilaitokset ovat myös kirittäneet toistensa tekemistä – kuin Tappara ja Ilves konsanaan. Oppilaitosten yhdistäminen kaventaisi valinnan mahdollisuutta ja opetuksen moninaisuutta. Samalla katoaisi tärkeä osa Tampereen historiaa ja musiikkielämän monimuotoisuutta.
Kahden eri tavoin profiloituneen musiikkioppilaitoksen toiminnan säilyttäminen on kasvavan kaupungin rikkaus ja oppilaiden etu ja takaa tasokkaan, elinvoimaisen ja monimuotoisen taidekasvatuksen jatkossakin.
Anu Pihl, Pirkanmaan musiikkiopiston lehtori ja Tampereen konservatorion alumni ja Minna Leinonen, musiikkiopistolaisten äiti, säveltäjä, Tampere Biennalen taiteellinen johtaja ja Pauliina Kupiainen, Pirkanmaan musiikkiopiston lehtori ja rytmimusiikkilinjanjohtaja ja Päivi Pöyhönen, Pirkanmaan musiikkiopiston opettajayhdistyksen puheenjohtaja ja huilunsoitonopettaja sekä Tampereen konservatorion alumni ja Merja Eskelinen, Pirkanmaan musiikkiopiston lehtori ja Ylöjärven ja Hämeenkyrön toimipisteiden johtaja sekä Tampereen konservatorion alumni Ota yhteyttä adressin tekijään