Pohjoislahden koulun sivurakennuksen säilyttämiseksi
KANSALAISADRESSI
Pohjoislahden koulun sivurakennuksen säilyttämiseksi
Pohjoislahden koulu on vihitty käyttöön 1.10.1888 ja kunnan omistukseen se siirtyi vuonna 1904. Vuonna 1936 rakennettiin alakoulurakennus, jonka yhteyteen tuli keittola ja yksi asunto. Työn urakoi rakennusmestari Kuronen Jyväskylästä ja urakkasumma oli 98 500 mk. Sotavuosina koulun tilat jouduttiin luovuttamaan Puolustusvoimien käyttöön sotilasmajoitukseen, ensin kevätkaudeksi 1940, jolloin koulut yleensä olivat suljettuina ja sitten koko lukukaudeksi 1941-42. (siteerattu tietoja koulun entisen opettajan, Liisa Saarisen kirjoittamasta historiikista ”Pohjoislahden koulun vaiheita 1869- 1888 – 1988”).
Rakennuksessa on toiminut koulun 1-2 luokat, keittiö ja opettajan ja myöhemmin talonmiehen asuntotilat. Vuodesta 1974 myös uudelleenperustettu kirjasto, jossa se sai toimia vv. 1989- 11.10.2023 asti. (Ensimmäinen kirjasto saatiin Pohjoislahden koulun yhteyteen jo vuonna 1896). Siinä on toiminut myös Keuruun seurakunnan kerhotoiminta sekä Keuruun kansalaisopiston kurssitoiminta ja tietysti Pohjoislahden koulu on käyttänyt rakennusta koulutoiminnassaan.
Pohjoislahden koulu on inventoitu Keuruulla tehdyissä rakennusinventoinneissa vuosina 1989 ja 2012. Inventoinneissa koulu pihapiireineen on todettu sivistyshistoriallisesti ja maisemallisesti paikallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi. (Keski-Suomen museon lausunnosta 18.8.2023, liite).
Arvokas sivurakennus on nyt uhattuna, myydään purettavaksi pois paikalta, Pohjoislahden koulun rakennus sen pihapiiristä.
Keski-Suomen museon 18.8.2023 antaman lausunnon mukaan Pohjoislahden koulun sivurakennuksen ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kannalta ensisijaisena ratkaisuna tulee pyrkiä löytämään rakennukselle soveltuva käyttötarkoitus, jossa se säilyy alkuperäisellä paikallaan ja on jatkuvan ylläpidon piirissä. Korjaus- ja huoltotoimissa tulee huomioida rakennuksen rakenteelliset ja tyylilliset ominaispiirteet ja säilyneet alkuperäiset detaljit. (Keski-Suomen museon lausunto liitteenä). Mainittakoon vielä06, että museon kertoman mukaan rakennus edustaa sitä aikakautta, jonkaikäisiä rakennuksia Suomessa on enää jäljellä vain noin 6-7%.
Rakennus ja sen osuus koulun, joka vielä toimii, pihapiiriä, on säilytettävä osana keuruulaista koulua ja sen historiallista kokonaisuutta. Ottaen huomioon, että Pohjoislahden koulu on vanhin yhä toimiva koulu Keuruulla, se edustaa paitsi paikallista myös koko Suomen kouluhistoriaa. Jos koulun arvokas pihapiiri rikotaan, rikotaan silloin myös yllämainittua Keski-Suomen museon lausuntoa vastaan sekä ennen muuta kuntalaisten tahtoa vastaan. Asiasta on käyty päätöksentekoon ottamatta huomioon kuntalaisten kuulemista. Lausuntoja, jotka kaikki ovat olleet eriävän kannan eli sivurakennuksen ja siinä toimineen sivukirjaston säilyttämisten kannalla, ei olla lainkaan kuntapäätöksessä otettu huomioon.
Oheistan yhteenvetoasiakirjan (16.12.2023), jossa yritin vielä kerran vedota Elinvoiman ja asuinvoiman lautakunnan muihin jäseniin, asiasta äänestettiin mutta tulos pysyi samana: Pohjoislahden koulun sivurakennus on uhattuna, myydään paikalta pois purettuna. Tämä ei kuitenkaan ole ratkaisevassa asemassa Keuruun kaupungin talouden tasapainottamisohjelman kannalta. Sivurakennus on koulun yhteisbudjetissa mukana. Mitä tulee Keuruun kaupungin investointiohjelmaan, ei sen kohdalle ole merkitty tuloja eikä menoja, vaikka sisäisiä vuokria siitä on kyllä maksettu, kun rakennusta käytti Keuruun kirjastotoimi 11.10.2023 asti sekä Keuruun seurakunta (kerhotoiminta) ja Keuruun kansalaisopisto (kurssitoiminta).
Lisäksi olisi mahdollista käyttää rakennuksessaolevaa asuntoa ja saada siitä vuokratuloja. Tietysti koulun sääntöjä kunnioittaen ja noudattaen.
Asiasta on tehty kunnallisvalitus, joka on vielä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden käsiteltävänä. Vetoan kuitenkin nyt teihin, että tukisitte tätä arvokkaan rakennuksen säilyttämistä sille kuuluvalla paikalla ja allekirjoittaisitte tämän kansalaisadressin. Kuntapäättäjien on saatava tietous, että vielä on tahtoa säilyttää arvokas ja hyvässä kunnossaoleva hirsirakennus sen omalla paikallaan. Ja että se olisi yhä kuntalaisten käytössä.
Pohjoisjärvellä, Keuruulla, 21.6.2024
Maija Rinne
Marttilantie 50, 424560 Pohjoisjärvi
Liite 1 Keski-Suomen museon lausunto 14.8.2023
Jyväskylän kaupunki Lausunto
Valmistelija amanuenssi Nina Moilanen, nina.moilanen@jyvaskyla.fi
Lausuntopyyntö 11.5.2023
Keuruu, Pohjoislahden koulu, Koskenpääntie 5, koulun sivurakennuksen kulttuurihistorialliset arvot
Keski-Suomen museo on saanut lausuntopyynnön koskien Keuruun Pohjoislahden koulun yhteydessä sijaitsevan, kirjastona aiemmin käytetyn sivurakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Keuruun kaupunki on lakkauttanut kirjaston toiminnan ja rakennuksen jatkokäyttöä tutkitaan.
Pohjoislahden koulu sijaitsee Mänttään vievän maantien varressa lähellä Mäntäntien ja Koskenpääntien risteystä. Alueella on voimassa Pohjoisjärven osayleiskaava, joka on hyväksytty vuonna 2016. Koulun aluetta koskee osayleiskaavassa merkintä PY – julkisten palvelujen ja hallinnon alue. Lisäksi koulutontilla on erityisiä kulttuuriympäristöarvoja kuvaava merkintä paikallisesti arvokkaasta rakennuksesta tai pihapiiristä. Merkintää koskee seuraava kaavamääräys:
Paikallisesti arvokas rakennus tai pihapiiri. Kohteen maisemalliset, rakennustaiteelliset ja/tai kulttuurihistorialliset arvot tulee turvata. Kohdetta ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Purkamisluvan käsittelyn yhteydessä Keski-Suomen museolle tulee antaa mahdollisuus lausunnon antamiseen. Kohdetta kunnostettaessa tulee ensisijaisena lähtökohtana olla sen arvojen säilyttäminen ja/tai palauttaminen.
KESKI-SUOMEN MUSEO
Vapaudenkatu 28
PL 634, 40101 Jyväskylä
puh. 050 568 7072 keski-suomenmuseo.toimisto@jyvaskyla.fi
ALLEKIRJOITETTU SÄHKÖISESTI Voutilainen Heli-Maija, 14.08.2023
26.1.2020 voimaan tulleessa Keski-Suomen maakuntakaavassa Pohjoislahden koulu sijoittuu Multian kirkonkylältä Keuruun keskustan kautta Keurusselän itäpuolisille alueille ulottuvalle kulttuuriympäristön vetovoima-alueelle, jossa alueen kehittämisessä tulee hyödyntää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta ja alueidenkäytöllä edistää kulttuuriympäristöjen kestävää käyttöä.
Pohjoislahden koulu on inventoitu Keuruulla tehdyissä rakennusinventoinneissa vuosina 1989 ja 2012. Inventoinneissa koulu pihapiireineen on todettu sivistyshistoriallisesti ja maisemallisesti paikallisesti merkittäväksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi.
Pohjoislahden koulun perustamishistoria liittyy koko Keuruun koulutoimen varhaisimpaan vaiheeseen. Keuruun kirkkoherra, rovasti Malmsten testamenttasi 10 000 markkaa Pohjoislahden ja Vesikeuruun kylille kansakoulun perustamista varten. Koulu aloitti toimintansa vuonna1869 ensin Keuruun kirkonkylässä, jossa opetus järjestettiin erikseen tytöille ja pojille. Nykyisessä paikassa koulun toiminta käynnistyi vuonna 1888, aluksi tyttökouluna. Pohjoislahden koulun yhteyteen saatiin ensimmäinen kirjasto jo vuonna 1896. Toiminta kuitenkin ilmeisesti lakkasi jossain vaiheessa. Pohjoislahden kirjasto perustettiin uudelleen vuonna 1974. Koulun sivurakennuksessa se on ollut vuodesta1989 lähtien.
Kirjastokäytössä olleen sivurakennuksen varhaisvaiheista on Keski-Suomen museon inventoinneissa vuosilta 1989 ja 2012 vain niukat tiedot. Rakennus on valmistunut todennäköisesti 1920-luvulla. Sen alkuperäistä käyttötarkoitusta ei ole kirjattu inventointitietoihin, mutta kyseessä on saattanut olla esimerkiksi opettajan asuinrakennus tai koulun lisärakennus.
Hirsirunkoisessa rakennuksessa on 1920- ja 1930-luvuilla suomalaisessa arkkitehtuurissa vallalla olleen pohjoismaisen klassismin tyylipiirteitä kuten pelkistetty ulkoasu, umpikuistin päätykolmio, räystäiden kissanpenkit, päätykolmioiden kaari- ikkunat ja toisen päädyn sisäänkäynnin kaiteet. Neliruutuiset suurikokoiset ikkunat vaikuttavat myöhemmin asennetuilta, joten rakennus ei liene täysin alkuperäisessä asussaan.
Yksittäisenä rakennuksena Pohjoislahden koulun sivurakennuksen historiallisia arvoja on vaikeaa määritellä rakennuksesta olevan vähäisen historiatiedon perusteella. Rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot tulee kuitenkin arvioida osana Pohjoislahden koulun kokonaisuuteen. Pohjoislahden koululla ympäristöineen on sivistyshistoriallista ja kulttuurihistoriallista arvoa todistusvoimaisena kokonaisuutena, joka kuvastaa maalaiskansakoulun toiminnalle ominaista ympäristöä eri-ikäisine koulutaloineen ja talousrakennuksineen. Noin satavuotias, osittain alkuperäisen asunsa säilyttänyt koulun sivurakennus edustaa jo ikänsä puolesta harvinaistuvaa rakennusperintöä.
Pohjoislahden koulun miljöö sijoittuu näkyvälle paikalle maantien varteen, ja on kyläkuvassa siten maamerkkimäisessä asemassa. Koulu ympäristöineen ja toimintoineen on kyläläisten paikallisidentiteetin kannalta merkittävä.
Keski-Suomen museon näkemyksen mukaan Pohjoislahden koulun sivurakennuksen ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen kannalta ensisijaisena ratkaisuna tulee pyrkiä löytämään rakennukselle soveltuva käyttötarkoitus, jossa se säilyy alkuperäisellä paikallaan ja on jatkuvan ylläpidon piirissä. Korjaus- ja huoltotoimissa tulee huomioida rakennuksen rakenteelliset ja tyylilliset ominaispiirteet ja säilyneet alkuperäiset detaljit.
Keski-Suomen museo
18.8.2023
Heli-Maija Voutilainen museotoimenjohtaja heli-maija.voutilainen@jyvaskyla.fi
Lausunto on allekirjoitettu sähköisesti asianhallintajärjestelmässä. Allekirjoituksen oikeellisuuden voi todentaa kirjaamosta.
Tiedoksi kirjaamo@museovirasto.fi
Liite 2 Vetoomusasiakirja elinvoiman ja asuinympäristön lautakunnalle 16.12.2023
Elinvoiman ja asuinympäristön lautakunnalle
Cc: Kasvun ja hyvinvoinnin lautakunnalle sekä Kaupunginhallitukselle
Olen esittänyt, että elinvoiman ja asuinympäristön lautakunta kävisi tutustumassa Pohjoislahden koulun pihapiiriin ja siellä sijaitsevaan sivurakennukseen, joka mainitaan investointiohjelmassa.
Vuosien varrella olen ajanut Pohjoislahden koulun asioita omien lasteni sitä käydessä 12 vuoden ajan mm. vanhempaintoimikunnassa erinäisissä talkoissa ja tapahtumissa sekä toimien myös koulun johtokunnassa ensin jäsenenä ja sitten myöhemmin johtokunnassa. En ole Keuruulta kotoisin, olen ns junantuoma. Kuitenkin koen syvää rakkautta tätä paikkaa kohtaan ja kunnioitan sen historiaa ja menneitä sukupolvia.
Pohjoislahden kouluhan on vanhin vielä Keuruulla toimiva koulu. Siteeraan opettaja Liisa Saarisen (toimi koulun opettajana vuosina 1956-1983) laatimaa historiikkia ” Pohjoislahden koulun vaiheita 1869-1888-1988”: ”Vuonna 1866 rovasti Lars Malmstén lahjoitti testamentissaan omaisuutensa moniin hyviin tarkoituksiin. Tuon ruotsinkielisen testamentin viides kohta on suomennettuna ”Vakinaisen kansakoulun perustamiseksi yhteisesti Keuruun ja Pohjoislahden kylille Keuruun emäseurakunnassa, sen laajuisina kui ne nyt ovat, pysyväksi rahastoksi 10 000 mk”. Koulu aloitti toimintansa 5.3.1869 väliaikaisissa tiloissa kauppias Häggmanin talossa (sittemmin Valkolan kauppa, nyt paikalla R-kioski, Keurusfoto, Aamuaurinko). Koulun alkaessa 5.3.1869 oli juhlapuhujana kansakoulumme isä, silloinen ylitarkastaja Uno Cygnaeus seutumme suuressa merkittävässä juhlassa. Koulu alkoi sen ajan tavan mukaan tyttö- ja poikakouluna.
Monet pohjoislahtelaiset saivat tiedon alkeet 19 vuotta kirkonkylässä toimineessa koulussansa.
10. päivänä lokakuuta 1887 Keuruun koulun ja Pohjoislahden kansakoulujen osakkaat kutsuttiin koolle Alahäkkisen taloon. Pöytäkirjassa on kirjattu päätös: 1.9.1888 siirtyvät piirikunnan kansakoulut toinen Kolhon aseman seutuille ja toinen Pohjoislahden kylälle. Seuraavassa kokouksessa todettiin, että tyttökoulun opettaja Katri Järvinen siirtyy pitämään Pohjoislahden koulua. 8.1.1888 johtokunta, joka oli valtuuttanut tehtävään Juho Lintulan, Abraham Hoskarin ja Nikodeemus Leppäjärven, ostivat koulua varten Mikkolan maalla Pohjoislahden kylässä sijainneen Kulmala –nimisen huoneiston. Kulmala on aikoinaan merkitty Mikkolan torpaksi. Talollinen Abraham Mikkolan huoneitten sllloisen aitauksen sisällä olevan tontin kansakoululle eli koulupiiriläisille 50 vudeksi 8 markan vuotuisella arennnilla eli verolla.
1.10.1888 Pohjoislahdella vietettiin Kulmalassa kansakoulun avausjuhlaa. Pastori K.S.F. Bergroth piti siunauspuheen, valtiopäivämies Juho Riihimäki puhui ja kaikille rakas opettaja Katri Järvinen tervehdyspuheen muodossa.
Miltei 20 vuotta koulu oli kyläläisten oma, sillä vasta vuonna 1904 koulu siirtyi kunnan omistukseen. Komitea arvioi tuolloin koulun hinnaksi yhteensä 11 473:50 mk. Historiikissa kerrotaan rakennusten remonteista ja uusien rakennusten valmistumisesta. Oikein kirkossa kuulutettiin, että koulusali oli lokakuun 29.päivänä 1895 klo 11 epp tarkoituksessa vihittävä. Vuonna 1896 valmistuivat ulkorakennukset, paitsi sauna, joka rakennettiin paria vuotta myöhemmin. Nämä rakennukset sijaitsivat aikoinaan aitan ja nykyisen puhelinkopin välisessä maastossa, josta ne purettiin vuonna 1954. Kun sitten vuonna 1902 tehtiin vieläkin käytössä oleva kivinen kellari ja aitta siirrettiin v1914 nykyiselle paikalleen ja kunnostettiin, oli koulukartano silloisessa suunnitellussa muodossaan.
Vanha koulusali ja opettajan asunto olivat edelleen korjauksesta huolimatta heikossa kunnossa. Tarkastaja ehdotti korjauksia, mutta koulukokous päätti vanhemman osan uudelleen rakentamisen. Näin uudistui koulurakennus kesäaikaan vuonna 1910.
Valot kirkastuivat vuonna 1922, kun kyläkunnan omasta sähkölaitoksesta, Kalmakoskesta, vedettiin johdot koululle. Mainittujen parannusten jälkeen puuttui yhä toisen opettajan asunto ja keittola. Seuraava lisäys olikin alakoulurakennus vuonna 1936. Sen yhteyteen tuli nyt keittola ja yksi asunto. Työn urakoi rakennusmestari Kuronen Jyväskylästä ja urakkasumma oli 98 500 mk. Samanaikaisesti kohosi tontin itälaitaan liiteri- ja ulkohuonerakennus hintaan 15 000 mk.
Rakennus on siis valmistunut vuonna 1936. Sotavuosina koulun tilat jouduttiin luovuttamaan Puolustusvoimien käyttöön sotilasmajoitukseen, ensin kevätkaudeksi 1940, jolloin koulut yleensä olivat suljettuina ja sitten koko lukuvuodeksi 1941-42.
Oppilasmäärä kasvoi ja vuonna 1953 tuli kouluun neljäs opettaja. Opetustiloja saatiin lisää vuokratuksi läheltä Yrjö Viitasen omakotitalosta. Aikomuksena oli rakentaa koko koulu uusiksi, tehdä tiilirakennus. Suunnnitelmat muuttuivat hintakysymysten vuoksi. Rakennustarkastaja Uuno Järvinen suunnitteli korjauksen ja lisäyksen vanhaan rakennukseen. Työt aloitettiin syyskuun lopussa 1954, ja ne valmistuivat lokakuussa 1955. Tässä yhteydessä alakoulurakennus siistittiin sisältä ja vuorattiin ulkoa. Keskuslämmitykseen se liitettiin vasta 1964, jollon siirryttiin öljylämmitykseen. Hake otettiin öljyn rinnalle lämmön antajaksi vuonna 1977.
Koulun piha-alue on kokenut monenlaiset muutokset nykyiseen kauniiseen, avaraan ja monille toiminnoille tilaa antavaan muotoonsa. Vuosisadan aikana on tontilta kaadettu metsää, näin lisätty pihamaata. Vanhat, juhlavat koivut seisovat yhä nuorempien oppilaspolvien istuttamien kanssa. Nykyisen puisto-osan puut istutettiin 1950-luvun lopulla.
Opettajien peruna- ja kasvimaat ovat jääneet koulun kentän alueelle, kun sitä on vuosien mittaan laajennettu ja parannettu. Huomattava muutos koulun ympäristössä tuli uuden tien valmistuessa 1960-luvun loppupuolella. Littymätien ja Koskenpää päätien oikaisujen jälkeen koulu ympäristöineen tuli näkyviin ohikulkijallekin entistä paremmin.
Koulun ympäristökuvaan kuuluu vielä suuri siirtolohkare, kivi, joka kohotettiin nykyiseen paikkaansa edellisen saneerauksen yhteydessä.” /sitaatti Liisa Saarisen kirjoittamasta historiikista päättyy/
Olen puhuttanut asian johdosta myös koululta jo eläköityneitä pitkäaikaisia, entisiä rehtoreita ja talonmiestä. Viimemainittu on myös asunut sivurakennuksessa, jota alakouluksi on kutsuttu, kahteenkin otteeseen. Kaikki he ovat sitä mieltä, ettei tätä rakennusta missään tapauksessa pidä purkaa pois. Jos katsotaan koulun pihaa, siihen kuuluu myös muita vanhoja rakennuksia, aitta ja piharakennus. Se siis muodostaa arvokkaan kokonaisuuden. Rakennuksen päädyssä sijaitsevaa asuntoa on vuokrattu viimeksi vielä 2000-luvulla eli se olisi käyttökelpoinen tulolähde, kuten heidän mielestään myös rakennuksessa aiemminkin toimineet Keuruun kansalaisopiston ja seurakunnan pitämät kerhot ja harrastuspiirit. Niitä ehdotettiin takaisin sivurakennukseen toimiviksi. Käsityöpiirin kangaspuutkin sinne hyvin sopisivat. Osasta niistä saatu vuokratuloja, omista tietysti sisäistä vuokraa. Rakennuksen käyttömenot, sähkö ja lämmitys, on mainittu jossain yhteydessä n. 8000-9000 euroa, ne on jotenkin jyvitetty koulun koko budjetista. En tiedä, miten eikä ainakaan koulun nykyinen eikä entiset rehtorit osanneet siihen sanoa mitään. Investointiohjelmassa taulukkoon ei ole merkitty tuloja eikä menoja rakennuksen kohdalle, mutta tämä lautakunnan jäsenille tiedoksi.
Keskusteluissa nousi esille myös se, että aina on koulun sääntöjä pihapiirissä kunnioitettu. Kun asunnossa on ollut asukas, on myös koululle saatu ns. silmälläpito ja yörauhakin. Nyt piharemontin ja paikoitusalueen perustamisen jälkeen pihapiiri on entistä parempi ja kulku sivurakennukseen takakautta. Mikäli kerhotoiminnat jne. palaavat takaisin sivurakennukseen, antaa se myös työrauhan molemmille osapuolille, kun työvälineitä ym. ei tarvitse siirtää joka kerta varastoon lukkojen taakse. Vaikka koulu virallisesti kertoo, ettei se tarvitse rakennusta, ei se pidä paikkaansa (kirjoittajan oma huomio). Kannanotoistahan, joita on esitetty Kasvun ja hyvinvoinnin lautakunnalle maaliskuussa 2023, selvästi ilmenee, että Pohjoislahden koulu, henkilökunta, vanhemmat, oppilaat, Etelä-Keuruun kyläyhdistys ry., Häkkisen maaseutuseura ry ovat lausuneet sekä rakennuksen että kirjaston puolesta. Heidänkään mielestään rakennusta ei pidä purkaa eikä sivukirjastoa olisi pitänyt lopettaa.
Kuten Keski-Suomen museon lausunnossakin todetaan: ”Paikallisesti arvokas rakennus tai pihapiiri. Kohteen maisemalliset, rakennustaiteelliset ja/tai kulttuurihistorialliset arvot tulee turvata.” sekä ”Rakennuksen kulttuurihistorialliset arvot tulee kuitenkin arvioida osana Pohjoislahden koulun kokonaisuuteen. Pohjoislahden koululla ympäristöineen on sivistyshistoriallista ja kulttuurihistoriallista arvoa todistusvoimaisena kokonaisuutena, joka kuvastaa maalaskansakoulu toiminnalle ominaista ympäristöä eri-ikäisine koulutaloineen ja talousrakennuksineen. Noin satavuotias, osittain alkuperäisen asunsa säilyttänyt koulun sivurakennus edustaa jo ikänsä puolesta harvinaistuvaa rakennusperintöä.
Pohjoislahden koulun miljöö sijoittuu näkyvälle paikalle maantien varteen, ja on kyläkuvassa siten maamerkkimäisessä asemassa. Koulu ympäristöineen ja toimintoineen on kyläläisten paikallisidentiteetin kannalta merkittävä.”
Edellämainituissa keskusteluissakin tuli esiin koulun sijainti vilkkaasti liikennöidyn kantatie 58 ja Koskenpään tien risteyksessä. Pohjoislahden koulu on ensimmäinen kunnan ylläpitämä rakennus etelästä tulevien porttina. Kyllä sen pihapiiri, kunto ja edustavuus kertoo hyvästä julkisesta hallinnosta sekä paljonpuhutusta lapsiystävällisyydestä.
Keuruun kylät.fi- sivulla kerrotaan, että Etelä-Keuruulla asuu yli 500 asukasta. Ympärivuotisia ja kesämökkiläisiä, niin luku varmasti moninkertaistuu. Ja kuten edellä, kantatie 58 liikenne on vilkas ja kyllä matkailijat huomioivat hyvinhoidetun koulumiljöön. Koulun lähistöllä sijaitsee myös Pohjoislahden pururata, jota käytetään vilkkaasti ympärivuoden paitsi kyläläisten, myös kauempaa tulevien liikkujien ja retkeilijöiden toimesta. Samoin muut alueen luonto- ja matkailuarvot, järvet, Lintusyrjän harju metsineen ym. Isokirja IK-opisto toimii lähiseudulla, ja vuokraa säännöllisesti koulun tiloja. Kun ajatellaan Keuruun matkailun strategiaa retkeilykaupunkikohteena, on Pohjoislahden koulun sivurakennus mahdollisuus myös retkeily- matkailun tilaksi.
Pohjoislahden alakoulu juhli 125 vuottaan 25.5.2013. Eli tänä vuonna koulu täytti siis jo 135 vuotta. Puheenaoleva sivurakennuskin on jo pian 90- vuotias. Paljon historiaa, myös nykypäivää.
Kaiken yllämainitun lisäksi voisi esimerkiksi Keulink tai muu taho olla apuna, kun mietitään, mitä muuta hyvällä paikalla sijaitsevassa hyvässä ja hyvin ylläpidetyssä hirsitalossa voikaan tehdä.
Kun ja jos ajatellaan, että Santun ja Punnosen talotkin säilytetään, niin kyllähän 1936 vuonna rakennettu rakennus Pohjoislahden koululla on edelleen paremmassa kunnossa kuin ovat ne rakennukset.
Siteeraan vielä Liisa Saarista historiikistaan 1988: ”Sadan vuoden ajan ovat nyt kyläkuntamme lapset kokoontuneet tällä paikalla opin alkeita saadakseen. Tuona aikana on isänmaamme kokenut merkittävät vaiheet. Yhteiskuntamme, nykyinen elinympäristömme, on muuttunut monin tavoin. Elämä on toista kuin 100 vuotta sitten. Koulu on pyrkinyt elämään tässä kaikessa mukana. Kuitenkin on todettava, että sen työn kohde, lapsi, on sama kodin ja koulun rakkautta ja tukea kaipaava ja tarvitseva. Koulu on kautta aikain ollut elämän iloa ja tulevaisuuden toivoa pursuava lasten maailma. Pohjoislahdella voidaan tällä hetkellä katsoa luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Olemme saamassa uudet, asianmukaiset tilat.” (eli silloin jo odotusarvona oli saada lisätilaa liikuntasaleineen, joka toteutui sitten itse asiassa vasta vuonna 2019, 30 vuotta myöhemmin. 17.12.2019 uuden lisätalon vihkiäisissä sain kunnian pitää juhlapuheen). ”Kyläkunnalle muuttaa lisää asukkaita. Näillä näkymin koulu tulee säilymään nykyisessä muodossaan. Menneitten sukupolvien työstä kiittäen ja Korkeimman siunausta täällä tehtävälle työlle toivoen voimme aloittaa koulussamme uuden vuosisadan.”
Näihin sanoihin voimme varmasti yhtyä. Sanoma on edelleen se sama. Kiitollisena menneitä sukupolvia muistaen ja heidän perintöään vaalien ja ylläpitäen.
Jos arvoisa lautakunnan jäsen haluaa lukea lisää taustoja ja asiakirjoja, niitä olen kirjoittanut Kasvun ja hyvinvoinnin lautakuntaan (ennen Sivistyslautakunta) näiden vuosien varrella. Asiahan lähti liikkeelle siitä, että joku katsoi säästöjä saatavan siitä, että poistetaan Pohjoislahden koululla sijainnut sivukirjastopiste. Prosessin laittoi alkuun, kun virkailija, joka hoiti kirjastoa, jäi eläkkeelle vuonna 2021. Sen jälkeen vietiin pois aikuisilta tiistai-iltapäivän kirjastossa asiointiaika, ja saatiin näin lainausluvut laskemaan. Lisäksi saatiin korona. Kun vielä aikaa kului, alkoivat yhtäkkiä kirjaston hyllyt tyhjetä, ei suinkaan lainaajien toimesta, vaan kirjastotoimen itsensä. Jäljellä oli keskiviikon aamupäivä aukioloaika, jolloinka ne harvat aikuiset pl. Työttömät, eläkeläiset jne vielä pystyivät siellä asioimaan mutta : hupskeikkaa, mitä lainata? Hyllyt joko tyhjinä tai niitä moneen kertaan jo luettuja samoja kirjoja! Kyllähän näin saatiin tilastoihin näyttölukuja. Tuolloinen kirjastosäästö kerrottiin olevan n. 2000 euron verran.
Viiteasiakirjoja mm.
tekemäni kysely kirjastosta keväällä 2022
kuntalaisaloite 14.10.2022
sivistysltk pk 18.8.2022 ja sen §71
tekemäni oikaisuvaatimus 7.9.2022 em pykälään
kasvun ja hyvinvoinnin ltk pk 15.2.2023 ja sen § 25
kasvun ja hyvinvoinnin ltk pk 20.4.2023 § 49 liitteineen 2-7
kasvun ja hyvinvoinnin ltk pk 14.6.2023 §87
kunnallisvalitus heinäkuu 2023
Yksi aloiteaihe oli saada kirjastossa asiointi ns. omatoimiseksi. Tai että kyläyhdistys olisi voinut hoitaa lainauspistettä, kuten tehtiin esimerkiksi Multialla Sahralinnassa. Myös meillä Keuruulla toimii Kauppalassa Pihlajavedellä lainauspiste, jota kirjastotoimi käy hoitamassa kerran kuussa, jos olen oikein ymmärtänyt. Sitä en siis ymmärrä, miksei koululle voitu tämä kirjastopiste jättää olemaan? Tulos on se, että esimerkiksi koulun oppilailla on nyt 15 minuuttia per luokkataso (yhdistelmäluokat) aikaa vierailla pihallakäyvässä kirjastoautossa! Kun se oli oma talo pihapiirissä, jossa saatettiin pitää lukutuntia, etsiä aineistoa jne milloin vain, opettajan valvonnassa.
Keskustelin tästä erään eläköityneen kirjastonhoitajan kanssa. Hän näki, että tilannehan on todella epätasa-arvoinen. Lapset eivät saa kunnalta samaa kohtelua. Paljon puhutaan luku- ja kirjoitustaidosta, sen kehittymisestä, Pisa-tulokset vain laskevat. Miksi siis ei pidetä kiinni niistä pienistä arvoista ja asioista, jotka toimivat hyvin? Kustannussäästö – oppimistulokset, kasvu, hyvinvointi, miten niitä voidaan mitata euroina ja ovatko nämä toimenpiteet itse asiassa säästöjä?
Kuten Keski-Suomen museon lausunnossa kerrotaan, saatiin Pohjoislahden koulun yhteyteen ensimmäinen kirjasto jo vuonna 1896. Koulun sivurakennuksessa se oli vuodesta 1989 lähtien. Ensi vuonna kyseenomainen kirjasto täyttäisi 50 vuotta.
Vetoankin nyt uudestaan arvoisaan Elinvoiman ja asuinympäristön lautakuntaan, että Pohjoislahden kirjastorakennuksen nimellä investointisuunnitelmassa oleva toimenpidesalkku palautettaisiin listassa takaisin S eli selvitys jatkokäytöstä. Minusta sille on olemassa lukuisia perusteluja, joita tähänkin yritin kirjata.
Kunnioittavasti Pohjoisjärvellä, 16.12.2023
Maija Rinne
Elinvoiman ja asuinympäristön lautakunnan jäsen
Kasvun ja hyvinvoinnin lautakunnan varajäsen
Viitetietoja: Pohjoislahden koulun vaiheita –historiikki kirj. Liisa Saarinen (lainattavissa Keuruun yläkoulu, pääkirjasto ja kaupungin arkisto)
Keski-Suomen museon lausunto löytyy liitetietona kokousasiakirjoista, samoin Pohjoislahden koulun kohderaportti.
Maija Rinne Ota yhteyttä adressin tekijään