Kaivosvaraus EI saa vaarantaa yli miljoonan ihmisen puhtaita juomavesiä ja mm. Päijänteen ja Vesijärven vesistöä
Muista vahvistaa allekirjoituksesi sähköpostissa. Adressin viimeinen allekirjoituspäivä on 7.7.2024.
Adressi jaetaan sen jälkeen adressissa mainittujen kuntien ja kaupunkien johtajille. Se tukee myös tehtäviä valituksia kaivosvarauksen tekijälle.
Arvoisat vastaanottajat,
Tässä vetoomuksessa esitämme, että Päijänteen ja Vesijärven puhtaat vedet ja Salpausselän harjujen tuhansia vuosia vanhat pohjavesialueet, yli miljoonan ihmisen pääkaupunkiseudun Päijänne-tunnelin juomavedenottamon ja monien linkkiytyneiden järvien vaikutusalueet eivät ole soveliaita malminetsinnälle ja malmikaivostoiminnalle ja niiden vakaville ympäristöriskeille.
Vaadimme, että
- Saitta niminen kaivosvaraus (1) (45,100 hehtaaria Asikkalan, Hollolan, Hämeenlinnan ja Padasjoen alueilla, ja Lahden vieressä) vedetään pois
- Varauksen vaikutuspiirissä olevat kunnat ja kaupungit valittavat varauksesta ja kieltävät malmikaivostoiminnan alueillaan, Saimaan kuntien ja kaupunkien malmikaivoskielteisten päätöksien tapaan. (2)
Varauksen tekijän kanssa sopimuksen solmineen kaivosyrityksen toiminta on esimerkki malmikaivostoiminnan riskeistä, joita emme voi alueellemme hyväksyä.
Varauksen tekijä, norjalaista alkuperää oleva Equivest Metals Oy malminetsintäyritys, on solminut sopimuksen malminetsintätyöstä yhden maailman isoimman kaivosfirman, Brittiläis-Australialaisen BHP Groupin (Xplor) kanssa. (3) Sopimus ei välttämättä tarkoita, että juuri BHP Group tulisi toimimaan alueelle kaivosyrityksenä, mutta BHP Groupin tyylinen kaivostoiminta on ollut sellaista, jota alueellemme emme halua.
BHP Groupin kaivoksen rikastusjätepato romahti Brasiliassa vuonna 2015, aiheuttaen maan historian isoimman ympäristökatastrofin. Vaarallinen kaivosjäte matkasi n. 650km, tuhoten kaiken tieltään ja päätyen valtamereen. Yhtiön vitkuteltua vuosia, 720,000 ihmistä veti sen yhteiskanteella oikeuteen Englannissa ja vihdoin kesäkuussa 2023 oikeudenkäynti pääsi etenemään historiallisen korkeista 36 miljardin punnan vahingonkorvauksista. (4)
Vuonna 2020 BHP Group pyysi luvan tuhota 40 alkuperäisasukkaiden kulttuurillisesti tärkeää aluetta Australiassa, ja sai sen. Vasta kun asiasta nousi yleinen vastarinta, yhtiö suostui konsultaatioon alkuperäisasukkaiden kanssa. (5)
Malmikaivostoiminnan ympäristöriskit ovat suuria ja vahinkoja ei voi ennallistaa; toiminta on saastuttavaa ja korvaukset pieniä.
Malmikaivostoiminnan ympäristöriskeihin kuuluu mm. pohjavesien pilaantuminen happamien ja mm. syöpää aiheuttavien raskametallivalumien seurauksena. Valumat leviävät Suomen linkittyneiden vesistöjen kautta laajalle alueelle, eivätkä ympäristövahingot ole ennallistettavissa, vaan aiheuttavat jopa tuhatvuotisen vahingon. (5) Nykyiset kaivokset ovat jopa 1000-kertaa isompia kuin vanhat Suomen kaivokset, jotka valuvat happamia jäämiä vesistöihin. (11)
Sodankylän Kevitsan kaivos on 1420 hehtaaria laaja ja vuotaa raskasmetalleja 20x sallitun määrän pohjaveteen.(12) Tampereen rajalla Dragon Miningin kultakaivoksen toiminta pilasi kaksi järveä vuonna 2019: alumiini- ja sinkkipitoisuus oli tuhonnut eliöstöä yhdessä happamoitumisen kanssa. (6)
Ympäristöriskeihin kuuluu myös vesistöjen mahdollinen saastuminen ihmisten terveydelle myrkyllisten kemikaalipäästöjen myötä. Kemikaalipäästöjä ohjataan tyypillisesti jokiin ja järviin purkuputkien kautta. Kemikaalipäästöjä ovat esimerkiksi arsenikki, syanidi, ksantaatit ja sulfaatit ja niiden määrästä ja vaikutuksista kiistellään. (5)
Räjäytyspöly, joka voi sisältää esimerkiksi asbestia, voi laskeutua jopa kymmenien kilometrien päähän räjäytyksistä.(7)
Lisäksi erityisesti, Päijänne Tunnelin pääkaupunkiseudun yli miljoonan ihmisen juomavedenottamo on lähellä kaivosvarausta. Ottamo voi olla riskissä vaarantua varauksen kautta. (8)
Jokapäiväisten ympäristöriskien lisäksi, Talvivaaran kaltainen kaivosonnettomuus vahingoittaisi alueen elinkeinoja, luontoa, ihmisten terveyttä, taloutta ja mainetta pitkäksi aikaa. Talvivaaran onnettomuus on maksoi valtiolle noin puoli miljardia euroa jo ennenkuin kaivoksen tulevaisuus oli selvillä. (15)
Kaivokset myös tuottavat yli 90% Suomen kaikesta vaarallisesta ongelmajätteestä ja yli 70% kaikesta Suomen jätteestä(9).
Kaikkea tätä vastaan, Suomen kaivosvero on 0.6% kun se on Kongossa 10%. (14) Kaivosvero jaetaan 60% kunnalle ja 40% valtiolle. (14) Naapurikunnat saavat mahdollisesti jätteet, mutteivät pieniäkään korvauksia. Kun kaivos aloittaa toimintansa, se tyypillisesti toimii noin 10 vuotta, ennenkuin se alkaa tuottaa veroja, ja tyypillisesti se sulkee ovensa noin 10-15 vuotta tämän jälkeen.
Jo malminetsintä tuo riskejä paikallisille kiinteistön- ja maanomistajille ja yrityksille
Kiinteistöjen omistajat ja maanomistajat joutuvat ns. "löysään hirteen" varauksesta lähtien, jolloin on vaikea tietää tulevan mahdollisen malminetsinnän ja kaivostoiminnan vaikutuksia ja josko vaikutuksia tulee potentiaalisesti jopa sadoiksi vuosiksi kaivostoiminnan lopettamisen jälkeen. (9)
Kiinteistöjen ja maa-alueen arvonlasku on mahdollista heti varauksesta lähtien ja siitä voi olla vaikea saada korvausta.
Jo ennen kaivostoiminnan aloittamista, malminetsintä voi vahingoittaa alueen luontoarvoja, vesistöjä, virkistyskäyttöä ja eläimistöä. Kairauksen äänet, käytettävät kemikaalit ja maastoon jäävät ja ruostuvat putkenpäät ovat tyypillisiä malminetsinnän aikana. (9)
Malminetsintä voi perustua etsintätyöhön, maanomistajan suostumukseen, malminetsintälupaan tai kaivoslupaan.
Malminetsintää tekevä yritys tarvitsee Tukesista malminetsintäluvan, jos
- malminetsintää ei voida toteuttaa etsintätyönä
- kiinteistön omistaja ei ole antanut malminetsintään suostumustaan
- yritys haluaa varmistaa esiintymän hyödyntämistä koskevan etuoikeuden
- toiminnasta voi aiheutua haittaa ihmisten terveydelle, yleiselle turvallisuudelle, muulle elinkeinotoiminnalle tai maisemallisten tai luonnonsuojeluarvojen heikentymistä
- malminetsintä kohdistuu uraania tai toriumia sisältävän esiintymän paikallistamiseen tai tutkimiseen. (9)
Korvaus malminetsinnästä maanomistajille on 20e - 50e per hehtaari. Yhtiö on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingot. (10) Kysymykseen tulee, onko vahinkoihin varattu tarpeeksi varoja.
Kaivoksen luvituksen prosessi on lyhyempi kuin ennen, johtuen EU:n Kriittisten Raaka-Aineiden Asetuksesta, joka tuli voimaan tänä vuonna. (13)
Pääkaupunkiseudun juomavesi ja Lahden kaupunki ovat kaivoksen riskialueella
Pääkaupunkiseudun yli miljoonan ihmisen juomavesi tulee Päijänne Tunnelia pitkin. Kaivosvaraus on Päijänteen rannalla pienen matkan päässä Päijänne Tunnelista, Pulkkilanharjun toisella puolen. Kaivosvaraus kattaa Vesijärven länsirannan (1), ja kaivoksen vaikutukset voisivat tuntua Lahden kaupungissa esimerkiksi Vesijärven saastumisena ja kaivospölylaskeumien ja Salpausselän harjujen pohjavesivarantojen vaarantumisen kautta.
Kaikki ylläolevat seikat puhuvat kaivosta vastaan varauksen alueella.
Liitteet:
(6) https://yle.fi/a/3-10272595?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
(12) https://yle.fi/a/74-20048867?utm_source=social-media-share&utm_medium=social&utm_campaign=ylefiapp
Satu Jaatinen, Pelastetaan Päijänteen, Vesijärven ja Kymijoen Vesistö Ryhmä, Kurhilan-Hillilän Kyläyhdistys Ry, Kirsi Pykälistö, Padasjoen Luonnonystävät Ry, Sanna Romppanen. Ota yhteyttä adressin tekijään