#23504: - Re: Kätketty päämäärä?

+lakiteksti: http://www.tahdon2013.fi/assets/Tasa-arvoinen-avioliittolaki-aloiteteksti.pdf

Kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista

Aloitetekstin tiivistelmä

Suomen nykyinen lainsäädäntö asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Vain nainen ja mies voivat avioitua keskenään. Rekisteröidyssä parisuhteessa olevilla pareilla on samat velvollisuudet muttei samoja oikeuksia. Tasa-arvoinen avioliittolaki takaisi jokaiselle oikeuden mennä avioliittoon riippumatta puolison sukupuolesta. Näin kaikki parit olisivat lain edessä yhdenvertaisia.

Kansalaisaloitteen keskeinen sisältö

Esityksen tarkoituksena on, että jatkossa myös samaa sukupuolta olevilla pareilla on oikeus solmia avioliitto. Muutoksella pyritään lisäämään yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Tämä ehdotetaan toteutettavaksi muuttamalla avioliittolakia, lakia rekisteröidystä parisuhteesta ja lakia transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta.

Aloitteessa ehdotetaan, että luovuttaisiin samaa sukupuolta olevien parien mahdollisuudesta virallistaa parisuhteensa siten kuin laissa rekisteröidystä parisuhteesta säädetään. Muutos ei koskisi lain voimaantulohetkeen mennessä rekisteröityjä parisuhteita, vaan näihin pareihin sovellettaisiin jatkossakin rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain säännöksiä, elleivät puolisot yhteisellä ilmoituksellaan ilmaisisi tahtoaan muuttaa rekisteröity parisuhde avioliitoksi.

Kansalaisaloitteen tavoitteet

Yhdenvertaisempi asema suomalaisessa yhteiskunnassa parantaisi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen arvostusta, elämänlaatua sekä onnellisuutta ja ehkäisisi todennäköisesti syrjintää, kiusaamista sekä mielenterveysongelmia. Muuttamalla avioliitolainsäädäntöä yhteiskunta tunnustaisi samaa sukupuolta olevat parit yhtä arvokkaiksi kuin eri sukupuolta olevat parit ovat.

Vuonna 2002 Suomessa tuli voimaan laki rekisteröidystä parisuhteesta. Tällä lailla samaa sukupuolta oleville pareille annettiin mahdollisuus parisuhteen virallistamiseen ja näin avattiin pääsy perhelainsäädännön piiriin. Tämä oli merkittävä muutos, sillä aiemmin lainsäädäntö ei käytännössä mitenkään huomioinut samaa sukupuolta olevien vakiintunutta elämänkumppanuutta. Nykyinen lainsäädäntö asettaa rekisteröidyt parisuhdekumppanit kuitenkin edelleen aviopuolisoita heikompaan asemaan. Tasa-arvoisen avioliittolain puute ylläpitää rakenteellista epätasa-arvoa yhteiskunnassa, eikä nykyinen lainsäädäntö vastaa kansainvälistä ihmisoikeuskehitystä. Ei ole perusteltua asettaa samaa sukupuolta olevia pareja juridisesti eri asemaan kuin eri sukupuolta olevia pareja. Nykyisellään lainsäädäntö pakottaa myös sukupuoltaan korjaavat muuttamaan avioliittonsa rekisteröidyksi parisuhteeksi tai rekisteröidyn parisuhteen avioliitoksi.

Samaa sukupuolta olevien avioliitto olisi Suomelle suuri periaatepäätös, joka olisi saavutettavissa pienillä oikeudellisilla muutoksilla. Jo nykyisin rekisteröidyllä parisuhteella on lähtökohtaisesti samat oikeusvaikutukset kuin avioliitolla laissa erikseen lueteltuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Näitä poikkeuksia ovat nimilain säännökset puolison sukunimestä, adoptiolain säännökset, jotka koskevat puolison oikeutta hakea adoptiota, isyyslain säännökset isyyden toteamisesta avioliiton perusteella sekä muut sellaiset säännökset, jotka koskevat aviopuolisoa yksinomaan hänen sukupuolensa perusteella. Myös parisuhteen rekisteröintimenettely poikkeaa siviilivihkimisestä, mikä on omiaan lisäämään eriarvoisuuden tunnetta.

hmiset antavat avioliitolle ja avioliiton solmimiselle hyvin erilaisia henkilökohtaisia merkityksiä. Avioliiton oikeudellisella sääntelyllä ei ole kuitenkaan enää pitkään aikaan ollut tarkoitus ylläpitää tiettyjä uskonnollisia tai eettisiä katsomuksia. Avioliitto ei ole myöskään muuttumaton instituutio. Nykyinen avioliittolaki vuodelta 1929 on historiansa aikana jo kokenut suuria muutoksia. Ei ole todennäköistä, että nyt ehdotetulla lainmuutoksella olisi mainitsemisen arvoista merkitystä yleiseen halukkuuteen solmia avioliitto.

Adoptio-oikeus

Tasa-arvoisen avioliittolain yhteydessä on keskusteltu lapsen oikeudesta isään ja äitiin. Voimassaoleva perhelainsäädäntö ei kuitenkaan tunne tällaista tavoitetta, eikä tällainen oikeus tosiasiassa vallitse yhteiskunnassa nykyisellään. Sosiaali- ja terveysministeriön laatimassa tutkimuksessa lapsista ja rekisteröidystä parisuhteesta (STM 2003:10) esitellyt tutkimustulokset osoittavat, että lapsen kehityksessä ihmissuhteiden ja vanhemmuuden merkitys painottuu. Lapsen kehitys edellyttää rakastavia ihmissuhteita ja vastuullista vanhemmuutta, mikä vaatii paneutumista ja antautumista vanhemmalta, oli hän sitten nainen tai mies. Lapsen kasvu ja kehitys eivät vaadi kahta eri sukupuolta olevaa vanhempaa, kunhan ihmissuhteet ja elämisen ehdot ovat muuten kunnossa. Lapsen etu on adoptiopäätöksissä aina ensisijainen huomioitava seikka, ja sen toteutuminen tulee arvioida tapauskohtaisesti.

Yhteinen sukunimi

Rekisteröidyillä parisuhdekumppaneilla ei ole oikeutta puolison sukunimeen. Säädettäessä lakia rekisteröidystä parisuhteesta tätä perusteltiin sillä, ettei samaa sukupuolta olevilla pareilla ole samanlaista tarvetta yhteiseen sukunimeen kuin aviopuolisoilla. Käytännössä kuitenkin samaa sukupuolta olevat parit haluavat usein yhteisen sukunimen ja katsovat sen itse tarpeelliseksi. Yhteisellä sukunimellä on pitkät perinteet, ja se on tapa korostaa parisuhteen virallisuutta. Ei ole perusteltua syytä olettaa, että samaa sukupuolta olevien parien tarve yhteiseen sukunimeen olisi vähäisempi kuin eri sukupuolta olevien parien.

Avioliiton vaikutus sukupuolen vahvistamiseen

Tällä hetkellä avioliitto tai rekisteröity parisuhde on transseksuaalin sukupuolen vahvistamisesta annetun lain mukaan este sukupuolen vahvistamiselle. Sukupuoli voidaan kuitenkin vahvistaa puolison suostumuksella, mutta tällöin parisuhteen muoto muuttuu joko avioliitosta rekisteröidyksi parisuhteeksi tai rekisteröidystä parisuhteesta avioliitoksi. Tämä on koettu epäoikeudenmukaiseksi. Kun puolisot ovat katsoneet solmineensa pysyvän liiton kumppaninsa kanssa, ei parisuhteen toisen osapuolen sukupuolen vahvistamisen pitäisi pakottaa uuteen parisuhdemuotoon. Parisuhteen muodon muuttuminen tosiasiallisesti tarkoittaa, että ensin solmittu liitto päättyy. Kun avioliitto olisi mahdollinen myös samaa sukupuolta oleville, voitaisiin parisuhteen toisen osapuolen sukupuoli vahvistaa ilman, että siitä seuraisi avioliiton päättyminen. Ehdotettu muutos pyrkii tältä osin parantamaan yhdenvertaisuutta myös sukupuolensa korjaavien henkilöiden osalta.

#23511: - Missähän tässä on adoptio salattu????

"Missähän tässä on adoptio salattu?"

Ei tuossa,  mutta julkisessa kuvassa se on pidetty taka-alalla ainakin niiltä osin, mitä itse olen sattunut kuulemaan. Puhe on jatkuvasti ollut "tasa-arvoisesta avioliittolaista" ja homojen oikeudesta avioliittoon, mutta se vaatii oma-aloitteista aktiivisuutta, jotta todella selviää, mitä tämä avioliittopyrkimys pitää sisällään.

Olisi hauska tietää, kuinka moni Suomen aikuisesta väestöstä on tämän aloitetekstin ajatuksella lukenut. Asianlaita ei tietenkään ole homomyönteisten vika tai syytä, mutta käsitykseni on, ettei homoasiassa ole tässä vaiheessa mitenkään erityisesti haluttu korostaa, että tähtäimessä on nimenomaan avoin adoptio-oikeus, eikä "tasa-arvoinen avioliitto-oikeus", jonka nimellä tämä kuitenkin kulkee.

"Lapsen kehitys  edellyttää rakastavia ihmissuhteita ja vastuullista vanhemmuutta, mikä  vaatii paneutumista ja antautumista vanhemmalta, oli hän sitten nainen  tai mies. Lapsen kasvu ja kehitys eivät vaadi kahta eri sukupuolta  olevaa vanhempaa, kunhan ihmissuhteet ja elämisen ehdot ovat muuten  kunnossa. Lapsen etu on adoptiopäätöksissä aina ensisijainen huomioitava  seikka, ja sen toteutuminen tulee arvioida tapauskohtaisesti." (ote kansalaisaloitteesta kohdasta "adoptio-oikeus").

Ensimmäisen ja kolmannen lauseen allekirjoitan koko sydämestä. Mutta mihin perustuu toisen lauseen väite? Se on aika rohkea olettamus, jota ei kerta kaikkiaan ole tähän päivään mennessä voitu tutkia tarpeeksi kattavalla otannalla.

Jos olisin kahden miehen kasvattama tyttö tai kahden naisen kasvattama poika, mihin tunnepohjainen käsitykseni omaan sukupuoleeni perustuisi? Jos minulla sattuu lähipiirissä olemaan saman sukupuolen aikuisia edustajia, ehkä sitä kautta saisin siitä käsityksen, mutta muuten se jäisi lähinnä yhteiskunnallisen muokkauksen ja yleisten roolihahmojen varaan, ja ne kuten tunnettua ovat vähintäinkin kyseenalaisia. Ne vaikuttavat kielteisesti ihmislapsiin muutenkin, ja siksi tarvittaisiin vastavoimaksi vahva perheensisäinen (tunnesitoutunut) terve roolimalli.

Tämä ei automaattisesti tarkoita, että minusta sen takia tulisi sukupuoli-identtisesti ambivalentti tai muuten ahdistunut - eikä se tarkoita automaattisesti sitäkään, että heterosuhde tarjoaisi sataprosenttisen ihanneratkaisun - mutta riski tälle on ehdottomasti jo yksilötasolla huomattavan korostunut terveesti toimivaan heteroperheeseen verrattuna. Saman sukupuolen mallia kun ei mainituissa tapauksissa kerta kaikkiaan ole.

Luonnollisesti jos koko perhe on samaa sukupuolta, sekin vaikuttaa lapsiin omalla tavallaan, sillä tässä varttuvat lapset eivät vastaavalla tavalla opi tuntemaan todellisia vastakkaisen sukupuolen ilmentymiä.

Lisäksi tulee vielä homovanhempien mahdollinen oma asenne vastakkaiseen, edustamatta olevaan sukupuoleen, jota he ehkä tietämättään välittävät lapselleen (tätä manipulaatiota tapahtuu valitettavasti myös hetero- ja yksinhuoltajaperheissä, mutta se ei silti sen takia puolla homosuhteita, joskin teoreettisesti ainakin voisi niihin jopa johtaa). Johonkinhan perustuu heidän kyvyttömyytensä rakastua tai muodostaa suhdetta vastakkaiseen sukupuoleen. Tutkimukset eivät käsittääkseni ole edes pyrkineet selvittämään syitä tähän.

Kaikki kunnia yksinhuoltajavanhemmille, mutta tilanne on niissä psykologisesti samankaltainen. Avioliiton kestävyysihanteella on ihan todellinen funktio. Sen perimmäisenä todellisena tarkoituksena on luoda jälkikasvulle rakkaudellinen ja turvattu, mutta myös virikerikas ja vaikutinpitoinen fyysinen ja psyykkinen kasvuympäristö. Siinä on edustettuna ihmisen koko sukupuolisuuden fyysisten ja henkisten ominaisuuksien kirjo. Se ei ole merkityksetön sivuseikka, jonka voi kuitata yhdellä lauseella, vaan se on tärkeä osa ihmisen todellista identiteettiä.

Sosiaalisilla ja oikeudellisilla, vanhempiin kohdistuvilla oikeuksilla on avioliitossa vain toissijainen merkitys. Senkin perusteella kysymykset avioliiton oikeudellisuuksista on homojen kannalta todelliselta merkitykseltään täysin toissijainen lapsien oikeuksiin verrattuna.

Aloitteessa mainittu transgenderproblematiikka on lainsäädäntötasollista erityisoikeusasiaa, joka liittyy tähän aloitteeseen vain sukupuolisten erityisominaisuuksien katsantokannasta, eli mielestäni voitaisiin käsitellä ihan omassa asiayhteydessään.