Tämä on minulle se realistinen mekanismi, joka muuttaisi maailman. En näe syytä spekuloida uskojen ja uskomusten kautta, sillä ne ovat lopulta vain omiaan erottamaan ihmisiä entistä enemmän toisistaan, tarjotessaan ihmiselle jälleen uuden ihmisestä itsestään vieraan identiteetin tartuttavaksi.#21959: - Re: 21900

Paljon hyvää asiaa teorian kautta oivalluksiakin, hyvin on läksyt tehty :)

Kuitenkin omaan kirjoitukseeni suhteutettuna ym lausumasi ei täytäkään vielä sitä oivallusta jota syvemmin peräänkuulutin.

Sillä juuri niitten moninaisten uskojen ja uskomusten kautta oivallettu ydin tekee päinvastaisen reaktion. Se todennäköisesti sulauttaa rajat ja tarpeen erotella ketään sillä kun ymmärtää kaiken muka erillisen sanoman kolikon eri kulmiksi lakkaa tarve tarttua ja antaa tarttua tykkänään sillä olemmehan yhtä. Sama ismi ja dogmi, eri nimillä tarkoittaen lopulta samaa mutta egon ja arvomaailman vuoksi tappelemme hölmöyksistä.

Katon tuon toisen tekstin erikseen.

#21974: - Re: Re: 21900

"Kuitenkin omaan kirjoitukseeni suhteutettuna ym lausumasi ei täytäkään vielä sitä oivallusta jota syvemmin peräänkuulutin."

Ymmärsin ilmeisesti väärin ajatuksesi, joten pyytäisin tarkentamaan kysymyksenasettelua.

Voin kuitenkin sanoa, ettei minulla ole mitään henkilökohtaista kunnianhimoa tai intohimoa kytkettynä tämän palstan keskustelun aiheeseen. Koen olevani osanen olevaisuutta, jossa kaikki vain on. Minulla ei ole tarvetta erotella, jaotella ja asetella arvoasteikolle, en koe kilpailun ja menestymisen intoa. En halua "olla oikeammassa kuin muut", enkä koe olevani oikeutettu tuomitsemaan mitään tai ketään.

Koen silti merkitykselliseksi osallistua keskusteluun, sillä niin kauan kuin olevaisuuteen pyritään ismien ja dogmien kautta vaikuttamaan, kun sitä pyritään jaottelemaan ja kontrolloimaan, se on levoton. Jos tämä levottomuus tunkeutuu tietoisuuteeni, koen mielekkääksi osallistua sen tyynnyttämiseen.

Haluan kokea olevaisuuden niin kuin se on, eikä niin kuin sen väitetään olevan. Haluaisin suoda tämän mahdollisuuden muillekin, mikä ei saa olla aiheena luulemaan, että yrittäisin heille julistaa, mitä heidän tulisi nähdä. Haluan innostaa heitä itse katsomaan avoimin silmin, ja luottamaan siihen, mitä näkevät. Haluan auttaa heitä ymmärtämään, että meidät on kasvatettu näkemään kaikki tietyllä tavalla, eikä se tapa ole suinkaan se ainoa oikea. On toimivia tapoja, on vähemmän toimivia, ja sitten on myös tuhoavia tapoja.

Haluan laillani muidenkin ymmärtävän, ettei ole vaarallista kyseenalaistaa itseään. Kyseenalaistamatta jättäminen sen sijaan on vaarallista. Kyseenalaistaminen on kysymistä ja vaihtoehtojen tarkkailemista. Olevaisuus on millainen se on, ja se on sitä katsantokannoista huolimatta. Mitä rehellisemmin silmin pystymme olevaisuutta katsomaan, sitä lähempänä todellisuutta olemme. Mitä keinotekoisempia rakennelmia ylläpidämme oman itsemme ympärillä, sitä kauemmaksi erkanemme todellisesta olemuksestamme.

Mutta ehkä palaamme kysymykseesi?