Jättipäiväkotien perustaminen on lopetettava

Jokaisella lapsella on oikeus kasvaa turvallisessa ja kodinomaisessa päiväkodissa. Lapsen edun mukaista varhaiskasvatusta pystytään parhaiten tarjoamaan pienemmissä yksiköissä. Nyt tehtävät päätökset jättipäiväkodeista ovat lyhytnäköisiä. 

Vaadimme, että jättipäiväkotien perustaminen pysäytetään kaikkialla Suomessa. Lainsäädäntöä on muutettava sellaiseksi, että yli sadan hoitopaikan päiväkoteja ei rakenneta. Yhteiskuntaamme, lastemme ja tulevien sukupolvien elämän alkutaivalta ei saa muuttaa näin perustavalla tavalla ilman riittävää riippumatonta ja laadukasta tutkimusta. Jättipäiväkotien vaikutuksia lapsiin on tutkittava pitkällä aikavälillä, jotta tiedämme todella, mitä olemme tekemässä.

Vielä vuonna 1990 kussakin päiväkodissa sai olla enintään 100 hoitopaikkaa. Nykyinen varhaiskasvatuslaki mahdollistaa jättipäiväkodit ilman enimmäispaikkarajoja. Säädökset on muutettava lapsilähtöisiksi. Haluamme, että päätöksentekijät selvittävät perusteellisesti mahdollisuudet rakentaa lasten tarpeisiin sopivia, inhimillisen kokoisia päiväkoteja, joissa jokainen lapsi voidaan kohdata yksilönä, lapsen mittakaavaan suunnitellussa ympäristössä.

• Kaikessa lapseen kohdistuvassa päätöksenteossa on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lapset ovat arvokas osa yhteiskuntaamme. Heissä on tulevaisuutemme. Heidän etunsa ei saa olla toissijainen taloudelliselle optimoinnille, tehokkuusajattelulle tai johtamisen helpottumiselle. 
  
  
• Päiväkoteja ja niiden sijaintia suunniteltaessa on ensisijaisesti huomioitava moninaisten tekijöiden vaikutukset lapsiin. Lapsivaikutusten arvioinnin tarkoitus on tuoda näkyväksi varhaiskasvatuksen hankkeiden haitat sekä hyödyt päätöksenteon tueksi. Suomessa 59 kuntaa on mukana Unicefin Lapsiystävällinen kunta -mallissa joka edellyttää kunnilta lapsivaikutusten arviointia (LAVA). Sitä ei kuitenkaan vielä toteuteta systemaattisesti - jos ollenkaan. 
  
  
• Pedagogisessa kasvatustyössä jo perustoimintojenkin suunnitteluun vaadittava aika lisääntyy ja se aika on pois lapsilta - kohtaamiset lasten kanssa painottuvat aikataulujen noudattamiseen ja siirtymiin. Jättipäiväkodeissa ammattilaisille jää liian vähän aikaa lasten kohtaamiseen yksilönä ja varsinaiseen pedagogiseen kasvatustyöhön.
  
  
• Jättipäiväkotien jatkuva melu ja kiire ei ole lapsen edun mukaista. Päivät suunnitellaan tilojen eikä lasten ehdoilla, jotta toiminta olisi ylipäätään mahdollista. Esimerkiksi ruokailut ja ulkoileminen ovat usein tiukasti aikataulutettuja. Kaikkien lasten stressi lisääntyy ja erityistä tukea tarvitsevien lasten selviytyminen vaikeutuu, jolloin erityistuen tarve kasvaa. Tutkimusten mukaan tiedetään, että ensimmäisten kahden - kolmen elinvuoden aikana aivot ovat erityisen herkät ja muokkautuvat. Lapsi oppii nopeasti, mutta samalla niiden vahingoittumisen riski on suuri, jos ympäristötekijät ovat haitalliset.
  
  
• Keskusteluissa varhaiskasvatuksen ammattilaiset kokevat, että he eivät voi tehdä työtään isoissa yksiköissä niin laadukkaasti kuin haluaisivat. Ammattilaisten edellytyksiä tehdä kasvatustyötään parhaalla mahdollisella tavalla on selvitettävä perusteellisesti.
  
  
• Varhaiskasvatusala kärsii henkilöstöpulasta. Jättipäiväkoteihin on vaikea saada pysyvää henkilöstöä. Tämä luo lapsille turvattomuutta ja vaarantaa pedagogisen työn ja laadukkaan varhaiskasvatuksen toteutumisen. Päiväkodeissa työskentelevien varhaiskasvatuksen ammattilaisten näkemys on otettava huomioon koko alan suurista linjoista päätettäessä.

Vaadimme, että jättipäiväkotien perustaminen lopetetaan kaikkialla Suomessa. Tällä hetkellä kauaskantoisia päätöksiä tehdään puutteellisten tietojen pohjalta ja huolemme on, että niiden seurauksia korjataan seuraavat vuosikymmenet.

Meron Heiro, Outi Härkönen, Mari Kyngäs, Päivi Ristell - päiväkoti-ikäisten vanhemmat
Päiväkoti Aleksin vanhempaintoimikunta
Päiväkoti Maston vanhemmat
Päiväkoti Wilholan vanhempainyhdistys ry.
Vironniemen päiväkodin kannatusyhdistys ry.

yhteyshenkilöt Mari Kyngäs ja Päivi Ristell    Ota yhteyttä adressin tekijään