#20128: - Re: Re: Re:

En ehdi vielä yhtään enempää paneutua.  Mutta ihan pari asiaa:  Oli toteutustapa sitten evoluutio tai mikätahansa,  aika vahvaa,  oikeastaan käsittämätöntä  uskoa vaatisi se,  että Kaikkivaltiuden omaava Jumala pysyisi ulkopuolella katselijana,  kun luomistyö tapahtuisi. Vai tunnetko tällaisen olennon?   Hänhän ei silloin olisi  millään tavalla se,  mitä Jumaluudeksi kutsutaan.  
1. Mooseksen kirjan luomistapahtuma  kuvaa kenties enemmänkin henkimaailman vaiheita alun hetkinä.  Tästä puhuu esim. Ebhraim Frank sarjassaan,  jota jälleen lähetetään Tv/ 7:lla.  Raamattu ei vedä vesiperää,  vaikka siltä joskus näyttää, -  se vaan näyttää siltä usein,  koska emme aina tunnista,  missä mikin todellisuus on kulkemassa.

" heistä kenenkään aktiviteeteille ei siellä taustalla ole mitän tieteellistä näyttöä"

Lähtökohtaoletukset ovat aina jo osa sitä kokonaisuutta,  johon etsitään lisävaloa.  Ei kristityillä evolutionisteilläkään ole mitään vaikeuksia nähdä,  että koko maa ja maailmankaikkeus on Herran,  kuvattiin sitä sitten millä tavalla tahansa,  - eihän se perustekijöitä muuta.  
Jumala on Luoja,  paremminkin Kristus on Luoja,  kaikki eivät vain tahdo hänelle siitä kunniaa antaa,  koska ei haluta henk.kohtaiseen maailmaan mitään ihmistä suurempaa sanelijaa.  Joulupukin tai Zeuksen ottaminen Iankaikkisen jumalan rinnalle kertoo siitä,  että näin kokevalle Jumalaa ei ole olemassa.

Menitkin nopeasti uskonnollisiin kokemuksiin,  tarvitseeko ollenkaan sinne lähteä?  Voihan niistä sitten puhua omana kokonaisuutenaan.   Mutta palataan

#20132: - Re: Re: Re: Re:

"oikeastaan käsittämätöntä  uskoa vaatisi se,  että Kaikkivaltiuden omaava Jumala pysyisi ulkopuolella katselijana,  kun luomistyö tapahtuisi. Vai tunnetko tällaisen olennon?   Hänhän ei silloin olisi  millään tavalla se,  mitä Jumaluudeksi kutsutaan. "

Lausumasi on tautologia: Jos ensin olettaa jumalan olevan olemassa, on hänen sitten tuossa olettamassa mahdotonta kuvitella seuraavan tapahtumia sivusta niihin puuttumatta. Tiede lähtee siitä, että mukaan ei oteta sellaisia selittäjiä, joilla ei ole muuta roolia kuin se, että pohdiskelija toivoo sellaisen olevan.

"Ei kristityillä evolutionisteilläkään ole mitään vaikeuksia nähdä,  että koko maa ja maailmankaikkeus on Herran,  kuvattiin sitä sitten millä tavalla tahansa,  - eihän se perustekijöitä muuta."

Kristitty evoluutioteoreetikko ajattelee todennäköisesti, että jumalalla on jonkinlainen taustatehtävä, ehkä junanasuorittaja tai harmaa eminenssi.... Ongelma vain on, että jos hän etsii rehellisesti näyttöä tuon roolin vaikutuksesta maailmankaikkeuden kehityksestä, hän ei sitä löydä muuten kuin uskomusten inspiroimana spekulaationa. Jotta hän saisi koko paketin pysymään kasassa, hänen on siis tehtävä väkivaltaa tieteellisten metodien käytölle. Tai niin kuin muutamat tekevät, että argumentoivat asiallisesti tieteen kentillä, mutta puhuvat ihan muuta muunnettua totuutta uskonnollisilla foorumeilla.

Kristityt tiedemiehet pysähtyvät usein äimistyneenä ihastelemaan tieteen kuvaamien ilmiöiden hienoutta, "nerokkuutta" ja joskus jopa kauneutta. Itsekin teen sitä usein. Ihastukseni kohde on kuitenkin se, että systeemin itseorganisointi tuottaa tätä ihasteltavaa kokonaisuutta - nimenomaan ilman mitään ulkopuolista asioihin sotkeutujaa. Ajatellaan vaikka kasvin lehden tai lumihiutaleen rakennetta, jotka kummatkin perustuvat yksinkertaiseen fraktaalimatematiikkaan pohjautuvaan orientoitumiseen.

"Menitkin nopeasti uskonnollisiin kokemuksiin,  tarvitseeko ollenkaan sinne lähteä?"

Menin sinne, koska usein väitetään, että nämä ovat alueita, joille tieteen valta ei ulotu. Tiede ei voikaan vastata kysymykseen, onko jumalaa olemassa - se kuulu tieteen tehtäväänkään eikä tiede aseta kysymyksiään tuolla tavoin. Tiede ei myöskään vielä osaa selittää tyhjentävästi elämän syntyä kokonaisuutenaan eikä yksilön kannalta. Edelleen tiede ei vielä osaa selittää täysin tietoisuutta, jota eräissä piireissä sieluksi kutsutaan. Yritin esimerkeilläni kuitenkin valottaa sitä. että tämänkaltaisissa, kuten myös uskonnollisissa asioissakin tiede on silti ottanut merkittäviä askelia ilmiöiden avaamiseen.

On myös muistettava, että se, että jotain asiaa ei osata selittää tieteellisesti, ei millään muotoa todista, että se olisi osoitus Jumalan olemassaolosta. Tätä argumantaatiota näkee erittäin usein uskisten tieteeseen nojautuvaan ateismiin kohdistuvissa väittämissä.