#17962: - Re: Re: Raamattu on aivan selvästi muinaisten ihmismielten sanaa 

... "Ateistit ovat joutuneet älyllisesti puolustuskannalle. He eivät ole onnistuneet kehittämään argumentteja teististä kritiikkiä vastaan, jonka mukaan ateismi on itsensä kumoava oppi: ateismilla on kumoaja, jota ei voi kumota." (Lainaus Professori Tapio Puolimatkan vastauksesta professori Esko Valtaojalle)

T. Puolimatka jatkaa: "Valtaojalla näyttää olevan voimakas pelko, että usko Jumalaan johtaa kriittisen ajattelun kuolemaan. Tieteen ja kulttuurin historia kuitenkin osoittaa, ettei näin ole asianlaita. Olen kirjassani Usko, tiede ja evoluutio dokumentoinut aika perusteellisesti väitettä, että kristinuskon perususkomuksilla oli tärkeä merkitys modernin luonnontieteen räjähdyksenomaisessa kehityksessä 1500-1700 –luvuilla."...

#17964: - Re: Re: Re: Raamattu on aivan selvästi muinaisten ihmismielten sanaa

Ymmärrätköhän itsekään, mitä tuo kuomoamaton kumoaja tarkoittaa....?

Ateismin perusajatus on siinä, että maailmaa selittämään ei tarvita jumalaa tai jotain universaalia tahtoa. Väittämän voi kumota se, joka osoittaa tuollaisen tahdon olemassaolon. Piste.

Tieteessä puhutaan hypoteesin testauksesta. Siellä lähtöoletuksena on aina ns. nollahypoteesi, jonka mukaan tarkasteltava tieteellinen tulos on pelkän sattuman aikaansaama. Sen vastahypoteesi on se, että tulos on aiheutunut jostain vuorovaikutuksesta, joka selittää tuloksen. Jos vastahypoteesia ei saada todistetuksi, nollahypoteesi jää voimaan.

Samaa asetelmaa voidaan ajatella käytettävän jumaluuden vaikutuksen testaukseen: Nollahypoteesi olettaa, että Jumala ei ole asiaan vaikuttanut. Vastahypoteesi taas kertoo Jumalalla olleen näppinsä pelissä. Nollahypoteesi pitää sisällään myös tapaukset, joissa tiede ei kykene selittämään ilmiötä, mutta myöskään Jumalan osuutta asiaan ei voida osoittaa. Tässä tarkastelussa ei maailmassa ei ole ensimmäistäkään tapahtumaa, josta olisi tieteellistä näyttöä Jumalan osuudesta tapahtumien kulkuun. Jumala näyttäisi näin ollen asuvan ihmisten korvien välissä.

"kristinuskon perususkomuksilla oli tärkeä merkitys modernin luonnontieteen räjähdyksenomaisessa kehityksessä 1500-1700 –luvuilla."

Ei kai kukaan täysijärkinen kiistä sitä, että menneillä vuosisadoilla kristinuskosta nousevilla ajatuksilla oli yhteys 1500-1700-luvun tieteen edistymiseen. 1500-lukua ennen tiede edistyi erityisesti islamin ajattelun kanssa ja kauempana idässä buddhalaisen ja konfutselaisen ajattelun siivittämänä. Asialla ei ole mitään todistusvoimaa siihen, onko Jumala olemassa - ellei joku sitten ajattele, että Buddha, Muhammed, ja Jahve vuorollaan avittelivat asioiden etenemistä tuolta pilven reunalta.

Oma juttunsa on taas se, että krisillinen ajattelu on koko ajan jarruttanut tuota tieteellistä kehitystä. Maakeskeistä maailmankuvaa vastustaneet joutuivat inkvisitioon, maan ikää ei saanut määrittää luonnontieteellisesti, koska joku valopää oli siitä tehnyt laskelmia Raamatun mukaan, evoluutioteoriaa pidettiin mahdottomana jne...