Olen unohtanut mitä muita toimenpiteitä Marja kertoi kissojen kanssa tehneensä.  Olikohan se Marja vai joku muu tuttuni jonka kissoihin oli tarttunut yhdestä ainoasa kissasta sieni, josta eroon pääsemisessä oli kauhea työ.  Eivät kissat olleet minulla kiinnostuksen aiheenakaan, toisin kuin Marjalla, jolle ne olivat sydänasia.  Ei minulla mitään kissoja vastaan ole, mutta allergisuus on kai aiheuttanut sen etten ole kissaihminen.   Tuosta kissojen eristämisestä muistaisin että Marjalla oli pieni tila uusille kissoille.  Jos elämä jatkuu niin Marja kyllä päivittelee pilvenreunalla tätä touhua.

#1333: L Nieminen - Re: Re: Marjasta 

 L. Niemiselle;Ei se ollut Marja jonka kissoihin sieni tarttui. Iso ensikoti kuitenkin.Kun ei samainen ensikoti suostunut lopettamaan kaikkia omia kissojaan , hänet poistettiin KKY:n toiminnasta. Näin olen kuullut. Kova työ siinä kyllä oli että kaikki kissat tervehtyivat. Kissojen kanssa joutuu tekemään paljon työtä ja joskus se on todella  pitkäaikaista.

Tiedän että Marjallakin oli pienet tilat kerrostalossaan. Ei hänenkään ollut mahdollista eristää suuria kissamääriä kerrallaan. Ja  hänelläkin oli kissaruttoa useampaan kertaan, näin on Terttu Kanervo kertonut.  Kissaruttoa ei saa pysymään yhdessä huoneistossa kurissa millään. Sen tarttuvuus on ikävän voimakasta. Meillä sain jonkun aikaa pidettyä ruton alakerrassa ja yläkerran vierashuoneessa oli terveitä pentuja. Mutta vaikka kujin koko ajan Virkons-pullo käsissä ja ruiskutin kaiken aikaa lattiat ja seinät märiksi, silti se nousi portaita salakavalasti yläkertaan.

Aina hän silti jaksoi jatkaa kissojen pelastamista. Marjasta on kyllä hyvää sanottavaa.