Työ-ja elinkeinoministeriön puututtava TE-toimiston toiminnan epäkohtiin muusikkojen työttömyysturvassa
Koronaviruksesta johtuva muusikoiden ja muiden luovan alan työntekijöiden työttömyys on nostanut esiin epäkohdan, joka on ollut vallalla jo vuosikymmeniä TE-toimiston linjassa kohdella luovan alan työläisiä. Koska tämä epäkohta on nyt korostetusti tullut esiin poikkeustilanteen takia, kannattaisi tilannetta käyttää hyödyksi ja korjata asioiden tila viipymättä.
TE-toimisto evää taiteilijoita oikeuden työttömyys- ja ansiosidonnaiseen päivärahaan väärin perusteluin. Työsuhteisista taiteilijoista yritetään väkisin tehdä yrittäjiä, ja ammattitaidon ylläpitoon tähtäävä harjoittelu katsotaan omassa työssä työllistymiseksi.
Hallitussihteeri MELING sanoo, että ministeriön on mahdotonta arvioida, miksi yksittäinen päätös on saattanut mennä pieleen. "Meidän on erittäin hankala puuttua asiaan, kun emme tiedä, onko tapauksia yksi vai enemmän.” Kuitenkaan ei tarvitse kuin hiukan kentältä kysellä niin saa tietonsa että tämä väärä menettely on ollut vallalla niin kauan kuin muistetaan. Muusikoille on kehittynyt jopa kommunikaatiokulttuuri TE toimiston kanssa, jossa ei saa mainita sanoja freelance, harjoittelu, säveltäminen. Työttömyyskassatkin neuvovat olemaan käyttämästä termiä freelancer, koska TE-toimiston virkailijat eivät ymmärrä mitä freelance-työ muusikon kohdalla merkitsee. Freelance-otsakkeen alla toimivat tulkitaan erheellisesti automaattisesti yrittäjiksi. Tätä termiä käyttämällä joutuu vähintäänkin tekemään TE-toimistolle perusteellisia selvityksiä mahdollisesta yritystoiminnasta, vaikka ei edes omistaisi minkäänlaista toiminimeä. Taiteilijat itse sekä heitä työllistävät ohjelmatoimistot joutuvat jatkuvasti kamppailemaan tällaisten tapausten kanssa. Kun tämä asia on näinkin yleinen, niin ihmetyttää miksi ministeriö ei siitä tiedä.
Hallitussihteeri Melingin mukaan TE-toimistoille on annettu yksiselitteiset ohjeet: perusharjoittelun ja ammatillisten valmiuksien ylläpitämisen ei pitäisi vaikuttaa siihen, onko ihminen oikeutettu työttömyyskorvaukseen. ”Jos vain harjoittelee ja pitää näin yllä ammattitaitoaan ja on sen takia jäänyt ilman työttömyysturvaa, ratkaisu ei ole ollut ohjeistuksen mukainen”, Meling sanoo.
Silti jatkuvasti käy näin.
Vaikuttaisi siltä, että TE-toimistoissa vallitseva tulkinta esiintyvän taiteilijan työstä on jossain määrin tarkoitushakuisesti kallellaan yrittäjäolettaman suuntaan neutraalin objektiivisen tarkastelun sijaan. Lisäksi työttömän työnhakijan oletetaan ymmärtävän työsopimus- ja työttömyysturvalain määräyksiä laajasti termeineen. Usein esiintyvällä taiteilijalla työttömäksi työnhakijaksi hakeutuessaan, ei välttämättä ole käsitystä omasta juridisesta statuksestaan työttömyysturvassa. Näin ollen itsenäinen hakeutuminen työttömäksi työnhakijaksi ja selvityspyyntöihin vastaamiset johtavat lähinnä hyvällä onnella oikeaan lopputulemaan olettaen, että asiaa käsittelevällä virkailijalla on ymmärrystä esiintyvän taiteilijan työn luonteesta. Ilmiö ei ole uusi eikä kyseessä ole yksittäistapaus.
Keskeinen ongelmakohta on, että esiintyvän taitelijan työn luonnetta ja sen asemaa lainsäädännössä ei välttämättä tunnisteta tilanteissa, joissa työttömällä työnhakijalla ei ole toiminimeä (y-tunnusta) tai osakkuutta yrityksessä. Esiintyvä taitelija toimii pääsääntöisesti määräaikaisessa työsuhteessa, joko vuokratyöntekijänä ohjelmatoimiston palveluksessa tai työsuhteessa suoraan tilaisuuden järjestäjään, ja jossa tilaisuuden järjestäjä käyttää direktio-oikeuttaan työnantajana tai ohjelmatoimistolta vuokrattua työntekijää johtaessaan. Direktio-oikeutta käytetään tilanteissa, joissa tarvittaessa puututaan mm. esiintymisen äänenvoimakkuuteen, sisältöön, aikatauluun, tauotukseen ja jopa pukeutumiseen. Näitä määräaikaisia, keikan mittaisia työsuhteita, voi alalle ominaisesti olla vuoden aikana hyvän työllisyystilanteen vallitessa yli sata kappaletta.
Työttömyysturvain 1 luvun 5 §:n kohdassa 3 työsuhteella tarkoitetaan työtä, jota tehdään työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetun työsopimuksen perusteella. Esiintyvällä taitelijalla on kirjallinen tai suullinen työsopimus joko ohjelmatoimiston kanssa tai tilaisuuden järjestäjän kanssa. Työsuhde voi muodostua myös ilman eksplisiittistä sopimusta työsuhteen tunnusmerkkien täyttyessä, ja jotka lähtökohtaisesti esiintyvän taitelijan työssä täyttyvät.
Me allekirjoittaneet vaadimme että ministeriön tulisi saattaa nämä muusikkojen työskentelyä koskevat seikat TE-toimiston tietoon ohjeistuksissaan. Ministeriön tulisi myös vaatia TE-toimistoilta ohjeistuksen noudattamista. Olisi jo aika kitkeä nämä iät ja ajat vallinneet epäkohdat!
Juki Välipakka Ota yhteyttä adressin tekijään