Haaga-Helian 75 % läsnäolopakon poistuttava ennen sen voimaan astumista
Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana
#207
Töissä käyminen mahdotonta mikäli läsnäolopakkoa ei poisteta!Paavo Palo (Espoo, 08.05.2024)
#213
Läsnäolopakko 75% vaikeuttaa työssäkäyntiä ja madaltaa monen motivaatiota kurssia kohtaan. Tässä päätöksessä ei ole kuunneltu aidosti opiskelijoita.Aino Sjöberg (Helsinki, 08.05.2024)
#243
Joustavat monimuoto-opinnot olivat pääsyy, että uskalsin hakea opiskelemaan työn ohessa etenkin nyt kun aikuiskoulutustuki poistuu. En ole varma, pystynkö jatkamaan opiskeluja uuden linjauksen myötä.Mira Saarentaus (Espoo, 09.05.2024)
#261
Ruuhkavuosia elävälle kahden erityislapsen vanhemmalle ja toisen omaishoitajalle, joka käy samaan aikaan töissä tämä päätös on isku vasten kasvoja. Elämässä on niin monta liikkuvaa osaa ja muuttujaa, että tämä uudistus tulee päinvastoin hidastamaan opiskelujani ja huonontamaan mielenterveyttäni, kun joudun ahdistuneena yrittämään väkisin päästä osallistumaan kursseille, joissa ei virtuaalivaihtoehtoa ole. Olen aikuinen ihminen ja kykenen pitämään huolen opintojeni etenemisestä tai hakea apua, jos opintojen kanssa jokin ongelma tulisi. Tämä on uskomaton uudistus, joka kaikessa hiljaisuudessa on valmisteltu, kuuntelematta opiskelijoiden mielipiteitä, vielä perustelemalla päätöstä hyvinvoinnin paranemisella läsnäolopakon myötä. Monimuoto-opiskelijalle tämä on todella huono päätös ja tämän myötä on sitten syytä lisätä virtuaalitoteutusten määrää, ettei pahimmassa tapauksessa joudu lopettamaan koko opiskeluja.Janica Ström (Pukkila, 09.05.2024)
#273
Minulle luentotallenteet ovat olleet pelastus vaativammilla kursseilla. Olen monimuodon iltapainotteinen opiskelija ja alanvaihtaja, ja minulle sillä on paljon väliä, onko toteutuksella läsnäolopakko vai ei. Opin parhaiten nimenomaan luennoilla kuuntelemalla, mutta keskittyminen on ajoittain mahdotonta. Tallenteiden avulla olen voinut vaikuttaa siihen, kuinka nopeasti luennolla edetään, tauottaa tekemistäni hyvinvointiani tukevasti ja palata uudestaan monimutkaisempiin osioihin. Jos läsnäolopakon myötä näitä ei enää ole, oppimistulokseni ovat huomattavassa vaarassa laskea.Mielestäni parempi keino edistää opiskelijoiden hyvinvointia on kannustaa opiskelijoita olemaan läsnä, esim. kuten joillakin toteutuksilla on ollut, että saa lisäpisteitä arviointiin jos osallistuu luennolle. Minun on vaikea kuvitella, kuinka tämä uudistus tällaisenaan parantaisi esimerkiksi perheellisten, työssäkäyvien monimuoto-opiskelijoiden hyvinvointia ja suoriutumista. Meidänkin ryhmässämme on useampi alan ammattilainen, jotka tarvitsevat lähinnä pientä lisäkoulutusta ja virallisen pätevyyden, he eivät tarvitse koulua yhteisönä, sillä heillä on jo se työpaikka ja työkokemusta 20 vuotta, ja siten myös niitä työelämätaitoja. Nuoremmat päiväopiskelijat ovat ryhmäytymisen ja työelämätaitojen tarpeessa varmasti, mutta heitä eivät ole kaikki talon opiskelijat.
Hyvä tarkoitus uudistuksella, mutta toteutus on huono. Täytyy olla olemassa muita keinoja hyvinvoinnin parantamiseen ja taitojen lisäämiseen kuin pakkokeinot, korkeakoulusta kuitenkin puhutaan ja kaikki opiskelijat ovat täysi-ikäisiä ja itse vastuussa itsestään ja opiskelustaan.
Mia Merger (Helsinki, 09.05.2024)
#280
Olen lähettänyt alla olevat huomiot Haaga-Helialle artikkelin lopussa olleen palautelomakkeen kautta. Korjattu muutamia kirjoitusvirheitä ja lisätty loppuun vaatimus yhteisistä käytännöistä tehtävien deadlineja koskien:Miten uudistus huomioi
1) Työelämässä olevat opiskelijat, jotka eivät pysty vaikuttamaan työaikoihinsa?
"Päätoiminen opiskelija" on 2020-luvun Suomessa vitsi. Opintotuki koostuu suurimmaksi osaksi velaksi otettavasta opintolainasta. Monet opiskelijat ovat jo valmiiksi työelämässä tai siirtyvät sinne korkeakouluopintojen aikana. Työmarkkinatkin arvostavat työkokemusta, joten jos opiskelija ei tee yhtään harjoitteluja tai muita töitä opintojen aikana pakollisten lisäksi, työllistyminen voi olla hankalaa valmistuttua.
Monet opiskelijat eivät myös saa enää opintorahaa syystä tai toisesta, jolloin töissäkäyminen on ainoa vaihtoehto opintojen aikaisen elämisen rahoittamiseksi.
Työssäkäyvät opiskelijat joutuvat nyt jo tasapainoilemaan opintojen, työn ja vapaa-ajan kanssa. Joustavuutta on lisännyt virtuaalikurssit sekä online-opinnot, joissa luennot on nauhoitettu. Se, että online-opinnoillekin vaaditaan läsnäoloa tietyn prosentin verran, vesittää mielestäni online-opintojen joustavuuden.
2) Perheelliset, jotka eivät pysty valitsemaan, milloin lapsi/lapset ovat kipeänä?
Opiskelijoihin kuuluu myös perheellisiä. Tasa-arvoiseen kohteluun kuuluu mielestäni se, että perheellisille tarjotaan mahdollisuus joustavaan opiskeluun.
Miten opiskelija pystyy osallistumaan luennolle, jos lapsi on kipeä ja/tai lapselle ei löydykään toista huoltajaa luennon ajaksi? Onko opiskelijalla muuta vaihtoehtoa, kuin ottaa (kipeä) lapsi mukaan luennolle? Aikooko Haaga-Helia tarjota lastenhoitopalvelua luentojen ajaksi tasa-arvoisen kohtelun mahdollistamiseksi? Kohdassa 1. mainitsemani online-luentojen joutavuus pätee myös tässä.
3) Kaukana kampusalueelta asuvat opiskelijat
Osa Haaga-Helian opiskelijoista asuu pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Nämä opiskelijat suosivat online-opetusta, mutta joskus online- tai virtuaalitoteutuksia ei ole kyseisestä kurssista. He valitsevat pakotetusti lähiopetuksen, mutta sitoutuvat siihen, että heidän tulee opiskella asioita itse, jos he eivät pääse aina paikan päälle.
Suljetteko jatkossa ovet kauempana asuvilta opiskelijoilta?
4) Neuroepätyypilliset
Neuroepätyypillisyyteen sisältyy mm. autismi, ADHD, Tourette ja oppimisvaikeudet. Näihin saattaa kuulua yksilöstä riippuen mm. aistiherkkyyttä, toiminnanohjauksen haasteita sekä stimmausta ja maskausta (eli omien neurokirjon piirteiden piilottelua).
Lähitunneille meneminen vie huomattavasti enemmän energiaa kuin kotona online-luennolle osallistuminen, sillä kotona saa olla enemmän oma itsensä eikä energiaa kulu tahattomasti aistikuormitukseen tai maskaukseen.
Miten otatte näiden opiskelijoiden hyvinvoinnin huomioon, kun energiaa kuluu huomattavasti enemmän neurotyypillisiin verrattuna?
5) Pitkäaikaissairaat
Joustavasta opiskelusta ovat hyötyneet myös pitkäaikaissairaat. Tiettyihin sairauksiin kuuluu, että arjen suorittamiseen ei ole tasaisesti energiaa, vaan vaikkapa fyysiset kivut voivat vaikuttaa liikkumista. Läsnäolon joustavuus on tuonut helpotusta tilanteisiin, jossa liikkuminen tai arjen suorittaminen on hankalaa, jotta opinnot kuitenkin edistyvät toivotusti.
6) Koronapandemian, joka aiheuttaa vielä tulevinakin vuosina paikallisia epidemiapiikkejä?
Korona ei ole kadonnut maan päältä minnekään. Pääkaupunkiseudun kaltaisessa tiiviisti asutussa metropolissa on mahdollista koronan aiheuttavan vuosittain paikallisia epidemiapiikkejä. Miten huolehditte opiskelijoiden terveysturvallisuudesta, jos pelottelette opiskelijat kampukselle? Ennen koronavuosia oli tavallista, että töihin/kouluun mentiin myös kipeänä. Oletteko ottaneet huomioon sen, että uudistuksenne ajaa opiskelijoita takaisin samanlaiseen käytökseen?
Tämä vaikuttaa taas edellisessä kohdassa mainitsemiini pitkäaikaissairaisiin, sillä vaikkapa koronan saaminen pitkäaikaissairaana voi olla huomattavasti suurempi riski kuin ei-sairaalle.
7) Opettajien työmäärän?
Opiskelijoiden läsnäolon kyttääminen lisää automaattisesti myös opettajien hallinnollista työtä ja vie aikaa pois itse asian opettamiselta. Jo nyt luennoilla käydään asioita läpi rivakkaa tahtia, jotta kaikki asiat ehditään varmasti käymään läpi. Kolmen tunnin session aikana on yleensä yksi, noin kymmenen minuutin tauko. Se on hyvin vähän vireystilan ylläpidon kannalta.
Pidän myös kyseenalaisena "aktiivisuuden" lisäämistä arviointikriteeriksi, sillä luennoilla ei ole aina aikaa keskustelulle. Pelkään myös, että tämä uudistus suosii niitä opiskelijoita, jotka luonnostaan ovat ulospäinsuuntautuneimpiä. Vaikka suu käy luennolla, ei sanottu asia välttämättä tuo keskusteluun lisäarvoa.
Olette kirjoittaneet artikkeliinne, että "Minulle sopii itsenäinen opiskelu. Miksi on tultava kampukselle?
Valinnanvaraa toteutusmuotojen välillä on jatkossakin. Ihmisten kanssa toimiminen ja aktiivisuus ovat kuitenkin työelämätaitoja, joita on välttämätöntä kehittää."
Kuitenkin puhtaita virtuaalikursseja on tarjolla vaikkapa IT-tradenomin opintosuuntauksessa suhteellisen vähän, mitä pidemmälle opinnoissa mennään. Myös ilta-opintoja on syksylle naurettavasti päällekkäin, sillä ilmeisesti lähes kaikki ilta-opinnot on tungettu keskiviikko-iltaan.
Miten läsnäoloprosentti lasketaan kursseilla, joissa on tarjolla varsinaisen luennon sijaan ohjaustunteja kurssin lopputyön tekemistä varten? Vaikkapa tänä keväänä ohjelmistotestauksen kurssille kuului kolme ohjaustuntia, jotka olivat vapaa-ehtoisia.
Pitääkö online-opetuksessa olla muka jatkossa jokaisella luennolla, jotta saa pysyä kurssilla? Mitä jos online-kurssilla otetaan luentotallenteet? Pitääkö meidän osallistua pakotettuna luennoille, jos olemme aiemmin tarvittaessa katsoneet tallenteet silloin kuin voimme?
Haluaisin antaa myös risuja uudistukseen liittyvää viestintää koskien. Tästä ei ole tullut mitään sähköpostiin, vaan se piti kaivella Haaga-Helian nettisivujen syövereistä. Jos asiaa ei olisi otettu esille Jodelissa, en olisi tiennyt asiasta mitään. Uudistuksesta tiedottaminen vasta samaan aikaan lukkarien julkaisun yhteydessä, jo HOPSien lyötyä lukkoon, tuntuu kuin iskulta kasvoihin.
Tietääkseni tähän mennessä ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kurssit ovat olleet pitkälti lähiopintoja, mutta näiden rinnalle on voinut valita myös virtuaalitoteutusvaihtoehdot. Aiotteko lakkauttaa nämä virtuaalivaihtoehdot kokonaan? Tämä olisi mielestäni epäreilua niitä kohtaan, jotka osaavat valita itselleen sopivat toteutusmuodot.
Mielestäni Haaga-Helian tulisi tarjota jotain muuta opiskelijoiden hyvinvointia lisäävää toimintaa, kuin läsnäolopakkoa kaikille. Opiskelijoita tulisi tukea valitsemaan sellaisia opintomuotoja, jotka sopivat heille parhaiten.
Mielestäni opintojen etenemisen suhteen tasa-arvoisempi uudistus olisi joustamattomuus tai vähintään yhteiset käytännöt koskien tehtävien määräpäiviä. Tällä hetkellä on mielestäni epäreilua, että myöhässä tehtäviä palauttavia opiskelijoita kohdellaan joskus samalla viivalla kuin niitä, jotka ovat tehneet tehtävänsä ajoissa. Deadline-kikkailu lisää myös opettajien työtä, kun he neuvottelevat opiskelijoiden kanssa uudesta määräpäivästä.
Sonja Fallström (Espoo, 09.05.2024)
#287
Myös minulle mahdollisuus tehdä joustavia monimuoto-opintoja oli syy hakeutua Haaga-Heliaan, ja päätös saa pohtimaan, pystynkö suorittamaan opintojani loppuun tai valmistumaan suunnitellusti. Olen usein joutunut kuuntelemaan onlineluentoja tallenteina, koska en töiden läsnäpäivien takia ehdi paikkaan jossa voisin puhua ja osallistua esim. ryhmätöihin luennon aikana. Miettisin vielä, mitä tämä päätös oikeasti tarkoittaa monimuoto-opiskelijoiden hyvinvoinnille ja valmistumiselle.Anna Eronen (Helsinki , 09.05.2024)
#290
Hyvin toimiva monimuoto-opetus ammutaan tällä alasJesse Hellman (Helsinki, 09.05.2024)
#292
Tradenomitutkinto on erittäin käytännönläheinen ja toimiva tutkinto myös alanvaihtajille, jotka ovat jo työelämässä. Tämä sulkee heidän opiskelumahdollisuutensa kokonaan pois. Esimerkiksi aikuisopiskelijoiden, jotka ovat aiemmalla kokemuksellaan ja koulutuksellaan jo täysin työelämässä, mutta haluavat kuitenkin suorittaa korkeakoulututkinnon töidensä ohessa. Ihmisillä on myös sairauksia, jotka estävät muunlaisen kuin etänä tapahtuvan työskentelyn, ja joiden kanssa elämisestä on saatu hyviä kokemuksia nykyisenä itsenäisen ja etäopiskelun ja työnteon aikana, esim. suolisto- ja neuropaattiset sairaukset. Tämä uudistus voi hyvin kohentaa esimerkiksi suoraan lukiosta tulevien nuorempien ja kokemattomien opiskelijoiden kokemusta, mutta on isku vasten kasvoja vanhemmille tai muuten normista poikkeaville opiskelijoille.Jasmina Koskela (Helsinki, 09.05.2024)
#294
On todella epäreilua opiskelijoita kohtaan, että muutos tulee näin nopealla varoajalla ja että se koskee jo opintonsa aloittaneita, kun koko opintoja on käytännössä markkinoitu joustavuudella. AMK-opiskelijoille ryhmäytyminen on tärkeää, mutta YAMK-opiskelu tapahtuu töiden ja perheen pyörittämisen sivussa. Nämä voivat hankaloittaa läsnäoloa paljonkin, vaikka itse haluaisi tulla paikalle, ja koko paletin pyörittäminen läsnäolopakkoineen johtaa helposti uupumiseen.Lisäksi suurin osa iltaopinnoista on jo nykyisellään sijoitettu keskiviikoille, joka jatkossa käytännössä tarkoittaa että periodin aikana voi suorittaa vain yhden 5op kurssin, kun suurin osa on aikataulutettu päällekkäin ja paikalla täytyy olla. Mitä tämä tarkoittaa valmistumisajoille?
Moni YAMK-opiskelija on myös kotoisin toiselta paikkakunnalta, ja valinnut Haaga-Helian osin joustavan suoritusmahdollisuuden vuoksi. Muutoksen myötä esimerkiksi kurssikaveri joutuisi viikottain tulemaan Oulusta Helsinkiin vain kahden tunnin vuoksi.
Annika Sorjonen (Helsinki, 09.05.2024)
#314
Näin perheellisenä töiden ohella opiskelevana äitinä tää kuulostaa täysin katastrofilta yhdistää jo valmiiksi kiireiseen arkeen. Tämän hetkinen malli on ollut hyvä!Niina Sylvia Aleksandra Nunes-Paalanen (Vantaa, 09.05.2024)
#318
Tällä päätöksellä otetaan selvää takapakkia koulun mahdollistamalle joustavalle opiskelulle. Aiheuttaa lisää opintojaksojen keskeytymisiä ja pitkittää valmistumisaikaa. Miettikää nyt vielä!Anssi Valikainen (Helsinki, 09.05.2024)
#331
Eli hallitus haluu meiät töihi enemmä kun taas HH enemmä olla läsnä tunneilla?? Miten meil riittää aika?Saku Laitinen (Helsinki, 09.05.2024)
#348
Läsnäolopakko vähentää opiskelijoiden mahdollisuutta käydä töissä joustavammin opintojen ohella. Tämä automaattisesti vaikuttaa opiskelijoiden toimeentuloon ja yksityisessä elämässä pärjäämiseen, heikentämällä sitä. Korkeakouluissa pitää olla mahdollisuus suunnitella omat aikatulut ja opintojen suorittaminen. Osalla on perhe ja kaikki opiskelijat ovat aikuisia ihmisiä joten 75% läsnäolopakko on kohtuutonTuukka Lampela (Helsinki, 09.05.2024)
#384
This is outrageous!!!!Joose Kähkönen (Helsinki, 09.05.2024)
#386
Hallitus leikkaa opiskelijoilta järkyttävät määrät tukia joka pakottaa ihmiset töihin opintojen ohelle. Kouluun ei vaan valitettavasti aina pääse tunneille, ei hyvä.Jenna Saikkonen (Vantaa, 09.05.2024)