Yhtiöittäminen, työolot ja työehtosopimukset Helsingin yliopistossa/Bolagiseringen, arbetsvillkoren och kollektivavtal vid Helsinfors universitet/Outsourcing, working conditions & collective agreement

Allekirjoitukset, joissa on kommentti mukana

#214

En hyväksy työntekijöiden työolojen heikennystä.

(Hanko, 12.02.2018)

#224

Kiinnostaa tietää miten yliopistolaisuudesta vieraantuneita, ja keitä ihmisinä siellä hallituksessa istuu tämän suuntaisia muutoksia pelkin taloudellisin perustein tekemässä.

Hävettää.

(KERAVA, 12.02.2018)

#262

Semmoisia terveisiä vaan kasvatustieteiden opiskelijalta, että mitä täällä on tarkoitus kehittää, jos ei yhdenvertaista ja reilua yhteiskuntaa.

(Helsinki, 12.02.2018)

#263

Kuunnelkaa henkilökuntaa! Haluan edelleenkin olla ylpeä siitä että opiskelen Helsingin Yliopistossa, ja kohta tämä yliopiston korkea laatu on pelkkää historiaa. Kiinnittäkää huomio niihin tunnettuhin tekijöihin jotka lisäävät hyvinvointia työpaikalla. Nykyinen suunta heikentää henkilökunnan työhyvinvointia ja sitä kautta myös laatua.

(Helsinki, 12.02.2018)

#265

Palveluiden kilpailuttamisessa ei ole järkeä. Palveluiden tuottaminen perustuu aina liiketoiminnan kannattavuteen ja yrityksillä, jotka sitä tekevät on tarve saada toiminnalleen katetta 20-30%. Joten loppujen lopuksi kysymys ei ole samaisten työtehtävien toteuttamisesta 20 % halvemmalla hinnalla, vaan töiden priorisoimisesta ja esim. siivoustaajuuksien heikentämisestä. Tiedän tämän, koska työskenetelin 10 vuotta ISS Palveluissa, viimeiset 4 vuotta esimiehenä jonka vastuulla oli palveluiden tuottaminen. Kilpailuttaminen heikentää toiminnan suunnittelua ja kehitystä pidemmällä aikajänteellä, kun palveluntuottajan vaihtuessa kaikki hiljainen tieto katoaa--> tapahtuu siis palvelu heikkenemistä, vaikka käytännön siivoustoimenpiteet saataisiinkin hoidettua hyvin. Silti esim. häiriötekijät lisääntyvät.

(Vantaa, 12.02.2018)

#281

Muutkin arvot kuin raha ja yksityistäminen päätöksentekoon mukaan! Tällaiset ratkaisut heikentävät työntekijöiden asemaa ja vaikuttavat sitä kautta yhteiskunnan eriarvoistumiseen. Eriarvoisuus/epäoikeudenmukaisuus heikentää yksilöiden hyvinvointia ja on laajemmin katsottuna suuri uhka turvallisuudelle yhteiskunnassamme.

(Helsinki, 12.02.2018)

#292

Hei,
Mielestäni vahtimestareiden ja siivoojien työtä tulee arvostaa eikä ulkoistaa. Usein ulkoistukset johtavat siihen, että henkiöstö vaihtuu aiempaa useammin eikä samanlaista tietämystä yliopistojen tiloista enää silloin löydy vahtimestareilta ja siivoojilta.

(Helsinki, 12.02.2018)

#366

Tutkijatohtori, Helsingin yliopisto

(Helsinki, 13.02.2018)

#380

Olen erittäin huolestunut Helsingin yliopiston tekemien säästötoimien vaikutuksista yliopistoon. Ne eivät ainoastaan heikennä ja kurjista työyhteisön asemaa yliopiston sisällä vaan myös lisäävät epävarmuutta ja heijastuvat yliopistoyhteisön kaikille tasoille. Tällaiset toimet ovat myös omimpiaan heikentämään Helsingin yliopiston julkisuuskuvaa, joka on jo tällä hetkellä huomattavasti huonontunut. Tämä vaikuttaa merkittävästi yliopistoon hakeutuvien uusien opiskelijoiden ja tutkijoiden määrään ja laatuun. Helsingin yliopisto ei enää näyttäydy ulospäin Suomen parhaana yliopistona eikä pysty houkuttelemaan enää lahjakkaimpia uusia kykyjä - He hakeutuvat yhä enenevissä määrin muihin yliopistoihin Suomessa ja ulkomailla.

(Helsinki, 13.02.2018)

#382

Det är viktigt att de som jobbar på universitetet har en gemensam arbetsgivare och behandlas lika när det gäller arbetsvillkoren.

(Helsinki, 13.02.2018)

#395

Juuri valmistuneena opiskelijana arvostan suuresti siivojien ja vahtimestareiden työtä osana yliopistoyhteisöä. Helsingin yliopiston tulisi näyttää esimerkkiä vastuullisena työnantajana toimimisesta eikä pyrkiä pieniin, ja todennäköisesti lyhytaikaisiin säästöihin toimintoja ulkoistamalla. Siivoojien ja vahtimestareiden aseman heikentäminen laskee yliopiston mainetta yhteiskunnallisesti vastuullisena toimijana.

(Helsinki, 13.02.2018)

#396

Hej,
Jag ber beslutsfattarna ta i beaktande att ett universitet inte kan styras på samma grunder som ett företag, då universitetets främsta uppgift är att utöka och sprida kunskap som kan förbättra samhället. Kunskap kan inte mätas i siffror, alltså kan den inte mätas i pengar. Eftersom kunskapen inte kan mätas i pengar, kan universitetet inte behandlas enligt samma principer som ett företag vars huvudsakliga mål är starkt förknippat med just pengar.

(Helsinki, 13.02.2018)