Poikkeusluvan hylkääminen gunnarlankadun hankkeelle, asiointitunnuksella LP-444-2024- 02274

Valitus poikkeuslupahakemukseen koskien Gunnarlankadun (444-13-700-1) poikkeuslupaa. Asiointitunnus LP-444-2024-02274

Lohjan kaupungin kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisille,

Me allekirjoittaneet haluamme tuoda esiin huolemme ja vastustuksemme vireillä olevaa poikkeuslupahakemusta kohtaan, joka koskee Gunnarlankadun (444-13-700-1) kaavan muuttamista erityisryhmien hoitolaitoksen/asuntolan rakentamiseksi.

Nykyinen asemakaava määrittelee alueen lähipalvelurakennusten korttelialueeksi (Y-tontti), mikä mahdollistaa palveluiden, kuten kaupan, kirjaston tai päiväkodin, sijoittumisen alueelle. Nämä ovat palveluita, jotka palvelevat laajasti lähialueen asukkaita, erityisesti lapsiperheitä, ja tukevat alueen viihtyvyyttä ja vetovoimaa. Poikkeusluvan myöntäminen erityisryhmien hoitolaitokselle muuttaisi merkittävästi alueen alkuperäistä käyttötarkoitusta ja olisi ristiriidassa asemakaavan mukaisen maankäytön kanssa.

1. Poikkeuslupa ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) edellytyksiä.

Poikkeuslupaa voidaan myöntää vain erityisestä syystä (MRL 171 §). Lain mukaan poikkeaminen ei saa aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeuslupaa ei myöskään voida myöntää, jos se johtaisi vaikutuksiltaan merkittävään muutokseen kaavan sisältöön.

Tässä tapauksessa poikkeuslupa:

 • Muuttaa merkittävästi kaavan käyttötarkoitusta: Alue on tarkoitettu lähipalveluille, eikä erityisryhmien hoitolaitos/asuntola ole sen käyttötarkoituksen mukainen.

 • Aiheuttaa haittaa kaavan toteutukselle: Alue on suunniteltu palvelemaan laajasti asukkaita, ja poikkeusluvan myötä nämä palvelut voivat jäädä toteutumatta.

 • Vaikuttaa olennaisesti ympäristöön ja asukkaisiin, mikä edellyttäisi asemakaavan muutosta, ei pelkkää poikkeuslupaa.

Tämän perusteella hakemuksessa ei ole esitetty sellaista erityistä syytä, joka oikeuttaisi poikkeusluvan myöntämisen.

2. Suunnitelma on ristiriidassa MRL 54 §:n mukaisen asemakaavan sisältövaatimusten kanssa.

Asemakaavan sisältövaatimusten mukaan kaavan tulee luoda edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Kaavassa on myös otettava huomioon rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen.

Poikkeusluvan hyväksyminen ja kaavan käyttötarkoituksen muuttaminen erityisryhmien hoitolaitokseksi:

 • Heikentää asuinalueen viihtyisyyttä ja turvallisuutta: Lapsiperheiden suosimalla alueella olisi tärkeää säilyttää kaavan mukaiset palvelut, kuten päiväkodit tai kirjastot.

 • Vaikuttaa haitallisesti ympäristöön ja luonnonarvoihin: Poikkeuslupahakemuksessa esitetyt metalliverkkoaidat ja mahdollisesti lisääntyvä liikenne voivat heikentää alueen luonnonrauhaa.

 • Ei tue alueen vetovoimaa ja kehitystä: Erityisryhmien hoitolaitos/asuntola ei palvele laajasti alueen nykyisiä ja tulevia asukkaita samalla tavalla kuin kaavan mukaiset lähipalvelut.

Kaavamuutosta ei voi toteuttaa pelkällä poikkeusluvalla, vaan se vaatisi laajempaa suunnittelua ja vaikutusten arviointia.

3. Ympäristövaikutusten ja asukkaiden kuulemisen laiminlyönti.

MRL 1 §:n mukaan maankäytön ja rakentamisen tulee perustua vuorovaikutukseen, suunnitelmallisuuteen ja kestävään kehitykseen. Lisäksi MRL 6 § edellyttää, että vaikutukset ympäristöön ja asukkaisiin arvioidaan huolellisesti.

Poikkeuslupamenettelyssä ei ole toteutettu laajaa vaikutustenarviointia eikä järjestetty riittävää kuulemista asukkaille, joiden elinympäristöön muutos vaikuttaisi.

Yhteenveto ja vaatimukset:

Me allekirjoittaneet vaadimme, että kaavoitus- ja rakennusviranomaiset hylkäävät poikkeuslupahakemuksen, koska:

 • Hakemus ei täytä MRL 171 §:n mukaista erityistä syytä poikkeamiselle.

 • Poikkeuslupa ei saa johtaa merkittävään muutokseen kaavan käyttötarkoituksessa, mikä tässä tapauksessa tapahtuisi.

 • Hankkeen vaikutuksia alueen viihtyisyyteen, luonnonarvoihin ja turvallisuuteen ei ole arvioitu riittävästi.

 • Asukkaita ei ole kuultu asianmukaisesti, vaikka hanke vaikuttaisi heidän elinympäristöönsä.

Alueen asukkaina toivomme, että Lohjan kaupunki kunnioittaa voimassa olevaa asemakaavaa ja sen tarkoitusta sekä turvaa alueen vetovoimaisuuden, viihtyisyyden ja perheystävällisyyden. Mikäli erityisryhmien hoitolaitokselle on tarvetta, sen sijoittamisen tulee perustua huolelliseen vaihtoehtotarkasteluun ja soveltuvuuden arviointiin, eikä sitä tule toteuttaa poikkeusluvalla.

 

Lisäksi asianajaja Sampsa Seppälän laatima lausunto:

Lausuma

Lausujat pyytävät kunnioittaen Lohjan kaupunkia päättämään, että Vestera Oy:lle tai muulle perustettavalle yhtiölle (jäljempänä ”Hakija”) ei myönnetä rakentamislain 57 §:n mukaista poikkeamislupaa.

1. Perusteet ja perustelut

1.1. Asian tausta

Käsillä olevassa asiassa on kyse poikkeamislupahakemuksesta Gunnarlan alueella, Lohjalla. Alueen asemakaava on suunniteltu ja myyty alueen asukkaille siten, että alue koostuisi pelkästään asuinpientalojen (AP) ja erillispientalojen (AO) korttelialueista. Alueelle on tehty varaus päiväkotia varten ja lisäksi asemakaava-alueen reunalle on kaavoitettu alue enintään 1.000 m2 suuruista lähikauppaa (PL) varten. Koon puolesta tämä mahdollistaisi lähinnä K-market -suuruusluokan lähikaupan rakentamisen.

Hakijan poikkeamislupahakemuksessa on esitetty, että tälle lähikaupalle asemakaavassa varatulle alueelle saataisiin rakentaa 1.059 m2 suuruinen ympärivuorokautiseen asumiseen tarkoitettu erityisryhmien hoitolaitos tai asuntola, jonka ympärille rakennettaisiin metalliverkkoaidat. On selvää, että kyseessä ei tällöin olisi asemakaavan mukainen lähialueelle palveluja tarjoava rakennus.

Poikkeamislupahakemuksessa ei ole esitetty tai perusteltu sitä, mikä on se rakentamislain mukainen erityinen syy, jonka perusteella poikkeamislupa tulisi myöntää. Oletettavasti Hakijan suunnittelema laitos olisi rakennutettavissa myös muualle, jossa se voisi vastata alueen asemakaavaa.

Sen lisäksi, että erityistä syytä poikkeamisluvalle ei ole hakemuksessa esitetty, tulee hakemus hylätä myös siksi, että poikkeamisluvan myöntäminen aiheuttaisi haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle (1.2), johtaisi vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen (1.3) sekä aiheuttaisi muutoinkin merkittäviä haitallisia vaikutuksia (1.4).

1.2. Poikkeamisluvan myöntäminen aiheuttaisi haittaa kaavoitukselle, kaavan toteutumiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle

Rakentamislain 57 §:n mukaan

”Kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja tässä laissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. (…)

Edellä 1 momentissa tarkoitettua lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; (…)

4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.”

Rakentamislain hallituksen esityksessä on todettu tältä osin, lyhyesti että

”Poikkeamislupa noudattaa pääosin maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä säädettyä. (…)

Näin ollen maankäyttö- ja rakennuslakia koskevassa hallituksen esityksessä esitetyt perustelut ovat yhä ajankohtaisia arvioitaessa lainsäätäjän tarkoitusta poikkeamisluvan myöntämisen osalta. Sama ilmenee myös siitä, että puheena oleva rakentamislain pykälä vastaa lähes täydellisesti maankäyttö- ja rakennuslain 171 ja 172 §:iä.

Maankäyttöä- ja rakennuslakia koskevassa hallituksen esityksessä on puolestaan todettu, että

”Asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta poikkeaminen vähäistä enemmän vaatii sekin alueellisen ympäristökeskuksen myöntämän poikkeuksen. Tämän säännöksen eräänä tarkoituksena on myös se, että kun rakennusoikeudesta halutaan poiketa, tulisi pääsääntöisesti muuttaa kyseistä kaavaa.”

”Ensimmäinen poikkeamisen edellytys ovat kaavoituksellisiin ja yleisempiin alueiden käyttöä koskeviin seikkoihin liittyvät tekijät. Poikkeamisesta ei siis saa aiheutua haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle. Tällaisen haitan arviointi on yksittäistapauksellista, mutta rakennuslain mukainen käytäntö ohjaa säännöksen tulkintaa. Kaavoituksellisiin edellytyksiin liittyy tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin kaltaista harkintaa, mutta pääosin ne kuuluvat oikeudellisen harkinnan piiriin.”

Hallituksen esityksestä ilmenevällä tavalla asemakaava on tarkoitettu noudatettavaksi sellaisenaan ja haluttaessa poiketa siitä, tulisi poikkeamislupien sijasta lähtökohtaisesti käyttää välineenä asemakaavan muuttamista. On selvää, että yhtenä asemakaavan tarkoituksena on se, että tontteja hankkivat tahot voivat luottaa siihen, että ympäröivälle alueelle tullaan jatkossa rakentamaan asemakaavan mukaisesti. Muunlainen käytäntö olisi omiaan rapauttamaan luottamusta suomalaiseen kiinteistökauppaan.

Käsillä olevassa asiassa Gunnarlan asuinalueen tontit on myyty asukkaille sillä asemakaavan mukaisella lupauksella, että alueelle rakennettaisiin pientaloja, joita tukemaan rakennettaisiin pientaloasumista tukevia pienimuotoisia palveluja, kuten päiväkoti ja lähikauppa.

Mikäli poikkeamislupa myönnettäisiin, tarkoittaisi tämä samalla sitä, että kaavan mukaista lähikauppaa ei enää voitaisi rakentaa kaavassa osoitetulle alueelle. Tämä puolestaan sellaisenaan tarkoittaisi sitä, että asemakaava ei toteutuisi suunnitellulla tavalla, eikä alueen käyttö olisi mahdollista suunnitellulla tai kiinteistön ostajille asemakaavan muodossa luvatulla tavalla. Tämä seikka muodostaa esteen poikkeamisluvan myöntämiselle.

1.3. Poikkeamislupa johtaisi vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen

Maankäyttö- ja rakennuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan

”Poikkeuksen myöntäminen on kielletty, jos se johtaisi vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai siitä muutoin aiheutuu merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Säännöksessä on kysymys eräänlaisesta ehdottomasta luvanmyöntämisesteestä. Merkittävä rakentaminen tarkoittaa säännöksessä ympäristöstään täysin poikkeavaa rakentamista, jollainen voisi olla esimerkiksi kerrostalo pientaloalueella tai suuri varastorakennus asuinalueella.”

Edellä jo selostetulla tavalla Gunnarlan puheena oleva alue on kaavoitettu kokonaisuudessaan pientaloasumiselle sekä sitä pienimuotoisesti tukeville palveluille. Lähtökohtaisesti kaikessa muussa kuin pientalorakentamisessa on siten alueella kyse merkittävästä rakentamisesta. Asemakaavaan on lisäksi nimenomaisesti suunniteltu muutamia tällaista pientalorakentamista ja -asumista tukevia palveluja, eli lähikauppa ja päiväkoti, joilta osin kaavaan on tehty lisäykset.

Poikkeamislupahakemuksen mukaisessa 1.059 m2 metalliverkolla aidatun rakennuksen rakentamisessa olisi itsestään selvästi kyse ympäristöstään täysin poikkeavasta ja kaavan vastaisesta merkittävästä rakentamisesta, jolloin poikkeamislupaa ei voida rakentamislain nojalla myöntää.

1.4. Poikkeamislupa aiheuttaisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia

Maankäyttö- ja rakennuslakia koskevan hallituksen esityksen mukaan

”Muut ympäristö- tai muut vaikutukset voivat liittyä moninaisiin vaikutuksiin, joita poikkeamisesta saattaa aiheutua. Esimerkiksi vähittäiskaupan suuryksikön toteuttamisella on katsottava olevan tällaista vaikutusta. Muut ympäristövaikutukset voivat liittyä esimerkiksi liikenteeseen, meluun, ympäristöpäästöihin ja muihin ympäristöhäiriöihin.”

Haitalliset vaikutukset voivat hallituksen esityksen mukaan olla moninaisia, jolloin vaikutus voi koskea esimerkiksi asuinympäristön ulkoasua ja alueella tarjottavia palveluita.

Turun hallinto-oikeus on arvioinut osaltaan haitallisia vaikutuksia 21.5.2024 antamassaan ratkaisussa, jossa hallinto-oikeus on katsonut, että poikkeamisluvan myöntämiselle oli ollut hyväksyttävä erityinen syy ja että poikkeamislupa oli muutoinkin voitu myöntää, koska sinänsä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueelle (AR-41) poikkeamisluvalla rakennettava kehitysvammaisten palvelukoti oli nimenomaisesti tarkoitus rakentaa mahdollisimman kodinomaisena, rivitalomaisena asumisena siten, että rakennus tulisi muistuttamaan rakennustyypiltään asemakaavassa määriteltyä rakentamista. Asiassa ei myöskään ollut esitetty selvitystä siitä, että jokin asemakaavassa alueen asukkaille luvattu palvelu jäisi toteutumatta poikkeamisluparakentamisen myötä.

Hakijan poikkeamislupahakemus antaa ymmärtää, että Hakijan pyrkimyksenä olisi rakentaa lähikaupalle asemakaavassa varatulle alueelle laitosmainen 18-huoneistosta koostuva, metalliverkkoaidalla rajattu kompleksi, joka ei istu muuhun ympäristöön – eli pientaloasumiseen kaavoitetulle alueelle, jolla asuu runsaasti lapsiperheitä. Edelleen poikkeamislupahakemuksen mukainen rakentaminen johtaisi muun alueen asukkaita palvelevan rakennuksen rakentamatta jäämiseen.

Toisin sanoen poikkeamislupahakemuksen mukainen rakentaminen aiheuttaisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Poikkeamislupahakemuksessa ei ole kyse hallituksen esityksen taikka oikeuskäytännön valossa sellaisesta rakentamisesta, jolle tulisi myöntää poikkeamislupa.

2. Lopuksi

Hakijan pyytämää poikkeamislupaa ei tule myöntää, koska poikkeamisluvalle ei ole esitetty erityistä syytä, poikkeamisluvan mukainen rakentaminen aiheuttaisi haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, johtaisi vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen ja aiheuttaisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia.