Omaishoitajien aseman parantaminen

OMAISHOITO

Omaishoitaja on henkilö, joka pitää huolta perheenjäsenestään tai muusta läheisestään, joka sairaudesta, vammaisuudesta tai muusta erityisestä hoivan tarpeesta johtuen ei selviydy arjestaan omatoimisesti. Omaishoitajan antama hoito varmistaa sen, että avun tarvitsija voi elää omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Hoitosuhde voi kehittyä hitaasti hoidettavan avuntarpeen lisääntymisen seurauksena tai äkillisesti sairauskohtauksen, onnettomuuden tai erityistä hoivaa tarvitsevan lapsen syntymisen myötä.
Suomessa on kaikkiaan yli 350 000 henkilöä, jotka ovat pääasiallisessa vastuussa läheisensä huolenpidosta. Omaishoito koskettaa kaikenikäisiä ihmisiä eri elämänvaiheissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa omaishoidon lainsäädännön valmistelusta sekä yleisestä ohjauksesta ja kehittämisestä.
Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Se on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota kunta järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa.

Omaishoidon kehittäminen on ajankohtaista, koska Suomen väestö ikääntyy. Ikääntyneen väestön määrä lisääntyy koko ajan ja samalla sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvaa. Tämä kasvattaa terveydenhuollon kustannuksia ja kuormittaa resursseja. Omaishoidon avulla voidaan ehkäistä ja korvata laitoshoidon tarvetta, minkä vuoksi sitä pidetään yhtenä keinona hillitä kustannusten kasvua. Tämän mahdollistamiseksi omaishoitajien tuen tulee olla sellainen, että se tukee hoitajan ja hoidettavan hyvinvointia ja jaksamista. Tukipalveluja tulee olla saatavilla riittävästi, niiden tulee olla tarpeiden mukaan räätälöityjä ja joustavia sekä niitä tulee tarjota tarpeen kannalta oikeaan aikaan.

ME OMAISHOITAJAT JA ALLEKIRJOITTANEET VAADIMME, ETTÄ

1.  Omaishoidontuki muutetaan subjektiiviseksi oikeudeksi                                                                                                                            Kunnan olisi varattava subjektiivisiin oikeuksiin täysimääräisesti tarvetta vastaavat määrärahat. Mikäli määräahat loppuisivat kesken talousarviovuoden, olisi talousarviota muutettava. Omaishoidon tuen muuttuessa subjektiiviseksi oikeudeksi, niin yhdenvertaisuus myös toimisi. Omaishoidontuki olisi tällöin myönnettävä jokaiselle jotka täyttäisivät edellytykset / kriteerit. Kunnalla ei siis olisi harkintavaltaa subjektiivisen edun suhteen. Subjektiivinen oikeus tarkoittaisi sitä, että kunnan olisi noudatettava omaishoidon lakia. 

2.  Valtion omaishoidon tukeen tarkoitetut varat korvamerkityiksi

Omaishoidolle on viime vuosina luvattu kymmenien miljoonien lisämäärärahoja. Vuonna 2016 ensin 50 miljoonaa euroa, vuonna 2017 noin 70 miljoonaa euroa ja vuonna 2018 ja vuonna 2019 noin 95 miljoonaa euroa. Lopputulos on kuitenkin aivan toinen, sillä monissa kunnissa omaishoitajat eivät ole saaneet tästä potista mitään. ”Miljoonat eurot valuvat muualle! Niitä on käytetty esimerkiksi teiden rakentamiseen. Korvamerkittynä omaishoitoon tarkoitetut rahat tulisivat omaishoitoon eivätkä kunnat näin ollen pystyisi käyttämään niitä muihin menoihin.
Monessa kunnassa omaishoidon tukeen varatut määrärahat loppuvatloppuvuodesta ja näin ollen uusia hoitosopimuksia ei tehdä ennen seuraavaa vuotta.

3.  Emme joudu maksamaan pitämistämme vapaapäivistämme 

Omaishoitajan lakisääteinen vapaa on 3 vrk/kuukausi ja tämän vapaan aikana hoidettavalle annettavista palveluista peritään tuloista riippumaton vuorokausikohtainen maksu (ei sisällä lääkkeitä eikä kuljetusta). Eli maksamme 11,40 € / vrk ja 410,40 € vuodessa pitämistämme vapaapäivistämme. Kuinka moni muu joutuu maksamaan siitä, että pääsee lomalle? Me joudumme maksamaan, että saamme hoidettavamme laitokseen tai hoitajan kotiin lomamme ajaksi.

4.  Omaishoitajien jaksamista tuetaan paremmin huolehtimalla lakiinsäädettyjen vapaapäivien pitämisen ja vapaapäivien säästämisen mahdollistamisesta 

Laissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka pitkältä ajalta omaishoitaja voi kerryttää vapaita yhtäjaksoisesti pidettäviksi tai minkä ajan kuluessa kertyneet vapaat on pidettävä.                                                Esitämme, että lakiin lisätään säädös omaishoidon vapaiden säästämisestä ja kerryttämisestä. Tämä parantaa omaishoitajien yhdenvertaista kohtelua ja mahdollistaa vapaiden säästämisen myöhemmäksi, jos omaishoitajan tai omaishoidettavan tilanne sitä vaatii. Lisäksi se ottaa paremmin huomioon omaishoitajan yksilöllisen tilanteen ja parantaa omaishoitajien hyvinvointia.

Vapaapäiviä ei ole kuin 2-3 ja moni kunta 1.7.2016 lakipäivityksen jälkeen purki toimivat sopimukset ja vähensi omaishoidon vapaat kahteen päivään. Monikaan omaishoitaja ei laita hoidettavaansa intervalliin koska sopivaa paikkaa ei löydy. Ja vaikka sopiva paikka löytyisikin, niin on hoidettavia jotka eivät suostu menemään hoitoon ja tänä päivänä ihmisillä on vankka itsemääräämisoikeus. Vapaatkin pitäisi yksilöistää, eli hoidettavan saisi viedä päivähoitoon päiväksi tai intervalliin vuorokausiksi tai sijainen tulisi kotiin siksi aikaa kun tarve on. Lisäksi omaishoidonvapaat tulisi olla maksuttomia. 

5.  Omaishoitajille maksettava palkkio nousee, sen verokohtelua helpotetaan ja palkkiot muuttuisivat kaikille kunnasta riippumatta samoiksi sekä palkkioluokkia lisättäisiin

Kunnat päättävät palkkioluokkien lukumäärästä ja perusteista lain sallimissa rajoissa. Laissa säädetetty vähimmäispalkkio, joka on 410,59 euroa kuukaudessa vuonna 2020. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 816,90 euroa kuukaudessa. Nykyisin useissa kunnissa on käytössä myös muita palkkioluokkia kuin laissa säädetyt vähimmäispalkkiot. Lakiin esitetään lisättäväksi useampia palkkioluokkia jotka olisi kaikkia kuntia sitovia samoilla kriteereillä, jotta omaishoitajien yhdenvertaisuus toteutuisi.                                      
Lähes 60 prosenttia omaishoidon tukea saavista hoitajista on eläkkeellä, noin 25 prosenttia työssä ja loput joko työttöminä tai virkavapaalla. Omaishoidon erityisluonne tulisi ottaa verotuksessa huomioon ja omaishoidon tuki tulisi muuttaa osittain verovapaaksi ansiotuloksi, kuten esimerkiksi opintotuki on. Omaishoidon tuen tulisi mahdollistaa kohtuullinen elintaso omaishoitajilla ja siksi palkkion suuruutta tulisi korottaa ja verotusta helpottaa. 

Lämsä Päivi    Ota yhteyttä adressin tekijään