Kivinokka uudelleen kansanpuistoksi – vetoomus kaupungin päättäjille

Katsoin Ylen Teemalta 28.1 ohjelman nimeltä Suojele minua. Siinä mm. nostettiin esiin Kivinokkaongelmatiikkaa. Toisaalta kaupunki haluaa lisää veronmaksajia, rakennusliikkeet työprojekteja ja tavalliset kaupunkilaiset vihreää olohuonetta
yhä rakennustiiviimmäksi käyvässä Helsingissä.

Jokaiseen niemeen, notkoon ja saarelmaan tulisi rakentaa lisää taloja tai teemapuistoja...

Olemme unohtaneet ehkä tärkeimmän: ihmisen. Lyhyt muutaman vuosikymmenen mittaiseen elämänkaareen tulisi sisältyä muutakin kuin koulua, opiskelua ja työntekoa ja niiden mukanaan tuomaa rasitusta. Varsinkin kun eläkeikääkin ollaan nostamassa lähemmäs 70-vuoden rajaa. Nuori vanheneva ihminen toivoo varmasti että läheltä löytyy vihreä ja luonnonläheinen paikka jossa voi liikkua ja rentoutua vaikka koko päivän. Näin saatu lepo antaa voimia jatkaa haasteiden kanssa painiskelua.

Teema-ohjelmassa esiintynyt arkkitehti Tuomas Toivonen esitti nerokkaan ratkaisun Kivinokka-asiaan. Se oli ainakin minulle, ja varmasti muillekin todellinen ahaa-elämys.

Jos kesämaja-alue rakennettaisiin täyteen taloja se tärvelisi jo kaksi suojeltua aluetta: siirtolapuutarhan ja kartanoalueen. Sen lisäksi arvometsäksi merkitty koskematon metsikkö menetettäisiin. Jatkona tälle kävisi samoin Vanhankaupungin lintusuojelualueen suojavyöhykkeelle. Tällä kohdin tultaisiin tekemisiin Suomen valtion allekirjoittaman Ramsarin sopimuksen soveltamisehtojen kanssa.

Toivosen ehdotus metroasemien välisen alueen tiivisrakentamiseen on nerokas. Kansirakenne mahdollistaisi kokonaan uudenlaisen ja ajan mittaan kaikkia tyydyttävän vaihtoehdon ainutlaatuisen viherolohuoneen menettämisen sijaan. Tällainen toteutus antaisi Aaltomaista nostetta koko Helsinki-imagolle.

Asia vaatinee perinpohjaista paneutumista niin kaupunkisuunnitteluviraston kuin helsinkiläistenkin taholta. Kivinokan pinnanmuodostus siirtlohkareineen on 10 000 vuotta vanhaa vielä nähtävissä olevaa historiaa. Ikimetsä on kasvanut paikalla siitä lähtien ja kesämajakulttuurikin alkaa olla satavuotias. Näiden tekijöiden arvo on mittaamaton. Toivon ettei sitä sählätä pilalle. Kaupunki ei saa olla pelkkä asumistehdas. Elämällä on muutakin arvoa.