Kansalaisadressi telakkateollisuuden turvaamiseksi Suomessa

STX Finland on tehnyt tappiota viimeisen viiden vuoden aikana keskimäärin reilut 30 milj. Euroa vuodessa. Omia työtekijöitä sillä on noin 2200. Samaan aikaan verkostoyritykset ovat työllistäneet noin. 20000 henkilöä. Varustamot eli telakoiden asiakkaat voivat varsin hyvin. Viime vuosina ainakin isot risteilyvarustamot ovat takoneet voittoa 15-25% vuodessa. Telakoiden laitetoimittajat ja erilaiset alihankkijatkin voivat hyvin. Isommat toimijat kuten Wärtsilän, ABB, Kone, Rolls-Royce, Steerprop jne. Tekevät vuodessa voittoa keskimäärin 10:stä jopa yli 30%:iin. Myös useat suunnittelutoimiston ja keskisuuret ja pienemmätkin alihankkijat yltävät tällaisiin suoritteisiin.
Telakat joutuvat siis toimimaan ikään kuin puun ja kuoren välissä hyvinkin kannattavien yritysten välimaastossa ollen kuitenkin niistä täysin riippuvaisia.
Telakat mahdollistavat Suomessa yli 20000 ihmisen työllistymisen kannattavissa eli voittoa tekevissä firmoista. Telakat siis tekevät laivoista itse vain noin 10% ja loput 90% ostetaan erilaisina palveluina, alihankintoina, materiaaleina ja laitteina sekä koneina. Telakat eivät kuitenkaan itse kykene voitolliseen toimintaan johtuen laivamarkkinoiden ja telakoiden ylikapasiteetin takia maksettavista alhaisista laivojen hinnoista. Myöskään toimittajapuolella ei ole ollut nähtävissä lähellekään samansuuruista hintajoustoa kuin mihin telakat ovat olleet pakotettuja.
Kuitenkaan ilman telakoiden ottamia "tappiokauppoja" ei olisi laajalla toimittajakentälläkään ollut mahdollisuutta ansaita nyt tekemiään voittoja.
Kokonaisuutena on siis täysin virheellistä väittää laivanrakennusta Suomessa tappiolliseksi toimialaksi. Päinvastoin - voitonjako ei vaan ole tasainen. Pääsyynä siis epäterveistä laivamarkkinoista johtuvat hyvin alhaiset laivoista saatavat hinnat, mutta myös mitä ilmeisimmin erilaisista ostoista ja palveluista maksettavat liian korkeat hinnat.
Jopa itse telakkayhtiöt pystyisivät voitolliseen tulokseen ilman sen kummempia tuottavuustason nostoja, jos edes suomalaisilta materiaali- ja laitetoimittajilta saataisiin hintataso laskettua 4-6%.